|
Pohjois-Karjalan poliisilaitos > Ajankohtaista > Tilastoanalyysia 2011
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Yhteystiedot Torikatu 9
PL 75 80101 JOENSUU ma-pe 8 - 16.15; Lupa-asiat klo 9-16.15 Puh 071 875 0281 (vaihde), Poliisin hätänumero 112 | Tilastoanalyysia vuodesta 2011Pohjois-Karjalan poliisilaitoksen kuntakohtaiset tehtävämäärät ja toimintavalmiusajat vuodelta 2011 ilmenevät oheisesta taulukosta (suluissa vuosi 2010):
Kiireellisistä hälytystehtävistä Joensuun kaupungin alueen ja sen lähikuntien tehtävämäärät kasvoivat ja ns. muuttotappiokuntien tehtävämäärä vastaavasti pieneni. Joensuun kaupungin alueella oli viime vuonna 10 857 tehtävää, mikä on lähes 49 prosenttia maakunnan tehtävistä. Hengen tai terveyden suojaan kohdistuvia hälytystehtäviä hoidettiin Pohjois-Karjalassa 1 688 kappaletta. Suurin osa näistä tehtävistä oli pahoinpitelyihin ja tappeluihin liittyviä hälytyksiä. Yksilön suojaan kohdistuvia tehtäviä oli 12 159 kappaletta. Nämä tehtävät koostuvat esimerkiksi kotihälytyksistä, häiriökäyttäytymisestä ja päihtyneistä henkilöistä yleisillä paikoilla. Perheväkivaltatehtäviä poliisi sai hoitaakseen 442 kappaletta, mikä on lähes 100 tehtävää enemmän kuin vuonna 2010. Tätä nousua voitaneen osin selittää sillä, että poliisia on kehotettu aiempaa paremmin tunnistamaan perheväkivaltatehtäviä. Toisaalta väkivaltarikosten määrä yleisesti on valitettavasti noussut viime vuosista. Muutamana menneenä vuonna väkivaltarikosten määrää on ollut laskusuunnassa, mutta vuonna 2011 määrä lisääntyi. Hälytystehtävien näkökulmasta poliisin kiireisintä aikaa oli heinäkuu. Tuolloin poliisille annettiin 3 473 hälytystehtävää, mikä on yli 600 hälytystehtävää enemmän kuin toiseksi vilkkaimpana kuukautena elokuussa, jolloin hälytystehtäviä hoidettiin 2 842 kappaletta. Suurin osa ihmisistä viettää kesälomaansa heinäkuussa ja tämä näkyy myös poliisin tilastoissa. Julkisilla paikoilla tapahtuva juopottelu ja häiriökäyttäytyminen lisääntyvät samassa suhteessa lisääntyvän vapaa-ajan ja suotuisan sään kanssa. Helteisiä päiviä oli heinäkuussa 2011 vähintäänkin riittävästi. On myös muistettava se, että Ilosaarirock-viikonloppu nostaa heinäkuun tehtävämääriä muutamalla sadalla kappaleella Joensuun ruutukaavan alueella, vaikka itse tapahtuma olikin erittäin rauhallinen jo ties monetta vuotta peräkkäin. ToimintavalmiusaikaPoliisihallituksen vuoden 2011 yksi tärkeimmistä toiminnallisista tavoitteista oli se, ettei poliisin toimintavalmiusaika laske vuoden 2010 tasosta. Toimintavalmiusaika tarkoittaa poliisipartion tehtäväpaikalle saapumisaikaa siitä hetkestä, kun hätäkeskus antaa poliisille tehtävän. Parannusta on siten tapahtunut jälleen noin puolen minuutin verran. Koko maan toimintavalmiusaika parani vuoden 2010 17,4 minuutista 16,9 minuuttiin. Parannus toimintavalmiusjoissa johtunee paljolti siitä, että Pohjois-Karjalan poliisilaitos on pyrkinyt aiempaa järkevämmin sijoittamaan liikkeelle saatavia resursseja tehtävämäärien ja kulloistenkin tarpeiden mukaan siten, että kysyntä ja tarjonta kohtaavat paremmin. Tähän on päästy muun muassa työvuoroja porrastamalla ja partioiden oikealla ajallisella ja paikallisella sijoittamisella. Tässä selvitystyössä poliisilaitoksen analyysiryhmä on ollut erittäin ratkaisevassa roolissa. Parhaat toimintavalmiusajat ovat Kiteellä (13,9 minuuttia), Joensuussa (14,2 minuuttia) ja Lieksassa (17,8 minuuttia). Näiltä paikkakunnilta poliisipartiot aloittavat vuoronsa. Poliisilaitoksen pohjoisella toiminta-alueella, johon kuuluvat Lieksan ja Nurmeksen lisäksi myös Valtimon ja Juuan kunnat, toimintavalmiusaika on nousussa. Tämä johtuu muun muassa resurssien vähenemisestä Lieksan ja Nurmeksen poliisiasemalla ja siitä, että yksityinen putkavartiointi jouduttiin lopettamaan molemmilta poliisiasemilta syksyllä 2011. Tämän Pohjois-Karjalan poliisilaitoksesta riippumattoman päätöksen jälkeen osa Lieksan ja Nurmeksen poliisipartioiden työajasta on kulunut putkavartiointiin ja kiinniotettujen kuljetukseen Ylä-Karjalasta pääpoliisiasemalle Lehmoon. Huonoimmat toimintavalmiusajat maakunnasta löytyvät Ilomantsista (43,1 minuuttia), Valtimolta (38,9 minuuttia), Juuasta (37,7 minuuttia), Polvijärveltä (37,1 minuuttia) ja Rääkkylästä (36,7 minuuttia). Pääpoliisiasemalta ja poliisiasemilta, joista poliisipartiot aloittavat työvuoronsa, on valitettavan pitkä matka äsken mainittuihin kuntiin ja tehtävämäärät huomioiden emme voi pitää poliisipartioita kunnissa ”varmuuden vuoksi”. Siksi toimintavalmiusaika on valitettavan suuri, koska poliisipartio ei satu aina olemaan kunnan alueella hälytyksen sattuessa. Parannusta edellisvuoden toimintavalmiusaikoihin on tullut erityisesti Kesälahdella (5,2 minuuttia) ja Liperissä (4,8 minuuttia). Huononnusta on tapahtunut erityisesti Valtimolla (5,1 minuuttia) ja Nurmeksessa (4,4 minuuttia). Kaikista kiireellisimmät A- luokan tehtävät tarkoittavat sitä, että poliisipartio keskeyttää meneillään olevan muun tehtävän ja lähtee suorittamaan A-luokan tehtävää. A-luokan tehtävään liittyy myös hälytyslaitteiden käyttö eli ”pillit päällä ajaminen”. A-tehtävien toimintavalmiusaika oli 14.1 minuuttia, eli 0,1 minuuttia parempi kuin edellisvuonna. Koko maan toimintavalmiusaika A-tehtävissä oli 10,1 minuuttia. Valtakunnallisesti parannusta tehtiin 0,4 minuuttia. Poliisihallituksen ja poliisilaitoksen tulossopimuksessa poliisilaitos on vuonna 2012 sitoutunut saavuttamaan A-luokan tehtävissä toimintavalmiusajan 14 minuuttia ja AB -luokan tehtävissä ajan 19 minuuttia. Säilöönotot ja alkoholin aiheuttamat rikokset
Kiinnijääneiden rattijuoppojen määrä kääntyi nousuun usean vuoden laskusuhdanteen jälkeen:
Aiempien vuosien positiivinen suuntaus väkivaltarikosten vähenemisessä ei valitettavasti saanut jatkoa vuonna 2011.
Rattijuopumukset ovat lisääntyneet vuonna 2011 samoin kuin väkivaltarikokset ja kotihälytykset. Tilastojen valossa voi esittää valistuneen arvauksen, että ongelmaksi luokiteltava alkoholin käyttö on lisääntynyt Pohjois-Karjalassa. Rikosten määrä Kuluneen vuoden tilastotietojen mukaan kaikkien rikosten määrä Pohjois-Karjalan maakunnan alueella on lisääntynyt jonkin verran. Kuluneen vuoden aikana poliisille ilmoitettiin kaikkiaan 27381 rikosta, ollen vastaava luku vuonna 2010 26356 rikosta. Vuosimuutos on ollut näin ollen 3,89 %. Rikoslakirikosten (pl. liikennerikokset) määrä on kuluneen vuoden aikana lisääntynyt melko tuntuvasti. Kyseisiä rikoksia ilmoitettiin kuluneen vuoden aikana maakunnan alueella poliisille yhteensä 9208 rikosta, ollen vastaava luku vuonna 2010 8439 rikosta. Vuosimuutos on ollut määrällisesti 769 rikosta, prosentuaalisesti 9,11 %. Omaisuusrikokset Omaisuusrikoksia ilmoitettiin poliisille kuluneen vuoden aikana yhteensä 6105 rikosta. Kyseisessä rikosryhmässä on edelliseen vuoteen verrattuna lisäystä 555 rikosta. Vuoteen 2009 jatkunut myönteinen kehitys omaisuusrikosten vähenemisen osalta maakunnan alueella on siis päättynyt ja omaisuusrikosten määrä on kääntynyt jälleen nousuun jo toisena vuonna peräkkäin. Kuluneen vuoden aikana maakunnan alueella ilmoitettiin poliisille varkausrikoksia yhteensä 1770 rikosta. Lisäystä aikaisempaan vuoteen verrattuna on 185 rikosta. Vuonna 2010 asuntomurrot lisääntyivät maakuntamme alueella huolestuttavassa määrin. Kuluneen vuoden aikana asuntomurtojen osalta näyttää tilanne ainakin toistaiseksi rauhoittuneen ja kääntyneen edelliseen vuoteen verrattuna myönteiseen suuntaan. Asuntomurtoja ilmoitettiin nimittäin poliisille kuluneen vuoden aikana yhteensä 129 rikosta, ollen vastaava määrä edellisenä vuonna 137 asuntomurtoa. Vähennystä on näin ollen ollut 8 rikosta. Kuluneen vuoden aikana myös mökkimurrot ovat vähentyneet huomattavassa määrin. Kuluneena vuonna mökkimurtoja ilmoitettiin poliisille maakuntamme alueella 66 rikosta. Vastaava luku on ollut edellisenä vuonna 96 rikosta, joten vähennys on ollut 30 rikosta. Kuluneena vuonna autoihin kohdistuneita murtoja ilmoitettiin poliisille 196 murtoa ja edellisenä vuonna 142 murtoa. Autoihin kohdistuneet murrot ovat lisääntyneet näin ollen huomattavasti, ollen niiden lisäys prosentuaalisesti yli 38 %. Poliisilaitoksen eri poliisiasemien mukaan jaoteltuina omaisuusrikoksia tehtiin seuraavasti: Ilomantsi 129 rikosta, Omaisuusrikokset lisääntyivät kaikkialla muualla paitsi Lieksan poliisiaseman alueella, jossa vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna on ollut 21 omaisuusrikosta. Määrällisesti suurimpana ryhmänä omaisuusrikosten kokonaismäärästä poliisilaitoksemme alueella olivat varkaudet, ollen niiden määrä 1770 rikosta. Edellisenä vuonna poliisin tietoon poliisilaitoksemme alueella tuli yhteensä 1585 varkausrikosta, ollen lisäys kuluvana vuonna yhteensä 185 varkausrikosta. Kunnittain tarkasteltuina omaisuusrikokset ovat lisääntyneet erityisesti Joensuussa, Outokummussa ja Polvijärvellä. Joens uussa lisäys prosentuaalisesti on ollut noin 10 %, Outokummussa 54 % ja Polvijärvellä peräti 91 %. Joensuussa omaisuusrikosten määrää on lisännyt erityisesti petosrikosten huomattava määrällinen nousu. Joensuun alueella petosrikokset ovat lisääntyneet 148 rikoksella. Outokummussa omaisuusrikosten määrää on lisännyt näpistysten ja petosten määrän lisääntyminen. Outokummun alueella näpistykset ovat kuluneen vuoden aikana määrällisesti kaksinkertaistuneet ja petokset melkein kolminkertaistuneet edelliseen vuoteen verrattuna. Polvijärven kunnan alueella omaisuusrikosten määrää ovat kasvattaneet huomattavasti lisääntyneet vahingonteot, joiden osalta lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna on ollut 54 rikosta. Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia ilmoitettiin viime vuonna poliisille maakunnan alueella yhteensä 1099 rikosta. Lisäystä edellisvuoteen verrattuna kyseisessä rikosryhmässä on 115 rikosta, ollen lisäys prosentuaalisesti yli 11 %. Kyseisessä rikosryhmässä kuluneen vuoden aikana lisääntyivät edellisvuoteen verrattuna erityisesti pahoinpitelyrikokset. Lisäys määrällisesti poliisilaitoksemme alueella on ollut 118 pahoinpitelyrikosta ja prosentuaalisesti yli 13 %. Edellä olevan perusteella onkin todettava, että poliisilaitoksemme alueella useamman vuoden ajan jatkunut myönteinen laskeva suuntaus väkivaltarikollisuuden osalta on kääntynyt valitettavasti kuluneen vuoden aikana melko selvään nousuun. Poliisiasemittain jaoteltuina mainittuja rikoksia ilmoitettiin poliisille kuluneen vuoden aikana seuraavasti: Ilomantsi 29 rikosta, Määrällisesti henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset lisääntyivät eniten Joensuun pääpoliisiaseman ja Nurmeksen poliisiaseman alueilla. Muiden poliisiasemien alueilla väkivaltarikollisuus kuluneen vuoden aikana jonkin verran väheni. Poliisin tietoon tulleista pahoinpitelyrikoksista törkeitä pahoinpitelyjä oli 63 rikosta, törkeän pahoinpitelyn yrityksiä 15 rikosta, pahoinpitelyrikoksia 608 rikosta, pahoinpitelyn yrityksiä 18 rikosta ja lieviä pahoinpitelyjä 307 rikosta. Ilomantsin poliisiaseman alueella tehtiin yhteensä 28 lievää pahoinpitelyä, pahoinpitelyä tai törkeää pahoinpitelyä. Joensuun pääpoliisiaseman alueella tehtiin yhteensä 654 lievää pahoinpitelyä, pahoinpitelyä tai törkeää pahoinpitelyä. Kiteen poliisiaseman alueella tehtiin yhteensä 104 lievää pahoinpitelyä, pahoinpitelyä tai törkeää pahoinpitelyä. Lieksan poliisiaseman alueella tehtiin kuluneen vuoden aikana yhteensä 82 lievää pahoinpitelyä, pahoinpitelyä tai törkeää pahoinpitelyä. Nurmeksen poliisiaseman alueella kuluneen vuoden aikana tehtiin yhteensä 143 lievää pahoinpitelyä, pahoinpitelyä tai törkeää pahoinpitelyä. Vastaava luku edellisenä vuonna on ollut 69 rikosta eli lisäys määrällisesti on ollut 74 pahoinpitelyrikosta. Kehityssuunta on ollut maakunnan muihin poliisiasemiin verrattuna huolestuttavan kielteinen. Yksiselitteistä syytä pahoinpitelyrikosten lisääntymiseen Nurmeksen poliisiaseman alueella ei vielä tällä hetkellä pystytä poliisin toimesta esittämään. Pahoinpitelyrikokset ovat lisääntyneet sekä Nurmeksen kaupungin että Juuan kunnan alueilla. Nurmeksen kaupungin alueella pahoinpitelyrikokset ovat keskittyneet kaupungin keskustaan, Lehtovaaran alueelle sekä Porokylän alueelle. Juuan kunnan alueella vastaavasti pahoinpitelyrikoksia on ollut eniten kirkonkylän alueella. Ongelmana ennalta estävän toiminnan osalta on Juuan osalta ollut erityisesti se, että rikokset ovat suurelta osin tapahtuneet yksityisellä paikalla. Nurmeksen kaupungin alueella tapahtuneista pahoinpitelyistä osa on tapahtunut ravitsemusliikkeissä tai niiden välittömässä läheisyydessä mutta myös muualla ylei s illä paikoilla kuin myös yksityisillä paikoilla. Poliisilaitoksen tulossopimuksen mukaisena päätavoitteena on ollut se, että maakunnan alueella väkivaltarikollisuuden määrä saadaan pysyvästi laskettua alle 1000 rikokseen vuodessa. Tulossopimuksessa on kiinnitetty erityinen huomio lähisuhdeväkivaltaan sekä lapsiin ja nuoriin kohdistuvaan kaltoinkohteluun. Tilastojen perusteella on nyt todettavissa, että väkivaltarikollisuus on kasvussa ainakin osassa maakunnan aluetta. Huumausainerikokset Kuluneen vuoden aikana on maakunnan alueella tullut ilmi huumausainerikoksia yhteensä 456 rikosta. Edellisenä vuonna poliisin tietoon tuli yhteensä 398 huumausainerikosta, joten lisäystä kuluneen vuoden aikana on ollut 58 rikosta. Ilmitulleiden huumausainerikosten määrä on maakunnan alueella kasvanut kuluneen vuoden aikana prosentuaalisesti yli 14 %. Eniten huumausainerikokset ovat lisääntyneet määrällisesti Joensuun pääpoliisiaseman alueella, ollen lisäys kuluneen vuoden aikana 34 rikosta. Määrällisesti ja prosentuaalisesti huumausainerikokset ovat lisääntyneet eniten kuluneen vuoden aikana Kiteen poliisiaseman alueella. Kyseisiä rikoksia poliisin tietoon tuli kuluneena vuonna 31 huumausainerikosta, ollen vastaava määrä edellisenä vuonna 14 huumausainerikosta. Vuosimuutos Kiteellä on ollut prosentuaalisesti yli 120 %. Rasistiseksi luokitellut rikokset Rasistisiksi luokiteltavia rikoksia tehtiin kuluneen vuoden aikana maakunnan alueella yhteensä 20 rikosta. Rasistisiksi luokiteltavia rikoksia tuli ilmi Joensuussa, Kontiolahdella, Outokummussa ja Lieksassa. Lukumääräisesti eniten rasistisia rikoksia tapahtui Lieksassa, yhteensä 13 rikosta. Kuluneen vuoden aikana rasististen rikosten osalta kipupiste on ollut Lieksan kaupungin alueella, josta rasistisista rikoksista suurin osa on tapahtunut. Rasistisiksi luokiteltavat rikokset ovat ilmenneet vahingontekoina, pahoinpitelyinä, kunnianloukkauksina sekä kiihottamisena kansanryhmää vastaan. Rikokset ovat kohdistuneet suurelta osin etniseen vähemmistöön. Lieksassa on ilmennyt myös ulkomaalaistaustaisten ryhmien välisiä keskinäisiä selkkauksia. Rasistisiksi luokiteltavia rikoksia tuli ilmi edellisenä vuonna yhteensä 62 rikosta. Rasistiset rikokset ovat näin ollen kuluneen vuoden aikana tilastollisesti kääntyneet huomattavaan laskuun. Poliisilaitos pitää kuitenkin rasististen rikosten tasoa tälläkin hetkellä ja erityisesti juuri Lieksassa erittäin huolestuttavana ilmiönä. Rasististen rikosten selvittämiseen poliisi on suunnannut huomattavasti voimavaroja sekä lisäksi panostanut resursseja sidosryhmäyhteistyöhön. Rikosten tutkinta-ajat Rikoslakirikosten keskimääräinen tutkinta-aika on kuluneen vuoden aikana ollut poliisilaitoksessa keskimäärin 62,1 vrk. Kyseinen tutkinta-aika on ollut kuluneen vuoden aikana valtakunnallisesti huipputasoa. Koko maan keskimääräinen tutkinta-aika on kuluneen vuoden aikana ollut 86,2 vrk. Rikosten selvitystaso Poliisilaitoksen rikoslakirikosten selvitysprosentti poisluettuna liikennerikokset on ollut kuluneen vuoden aikana 54,4 %. Kyseinen luku on ollut hiukan valtakunnallista keskiarvoa korkeampi. Selvitysprosentti on ollut kuluneen vuoden aikana koko maan osalta 50,0 %. Lupapalvelut Pohjois-Karjalan poliisilaitoksen alueella käsiteltiin ja ratkaistiin vuoden 2011 aikana hieman yli 35.000 lupa-asiaa. Lupien yhteismäärässä tapahtui kasvua edelliseen vuoteen verrattuna lähes 7 prosenttia. Lupamäärän kasvua tapahtui eniten passeissa, joita myönnettiin yhteensä yli 15.000. Kasvua edelliseen vuoteen oli noin 11 %. Suurin prosentuaalinen kasvu tapahtui henkilökorttien kohdalla eli yhteensä yli 60 % (Yhteislukumäärä yli 2.300 kpl). Sen sijaan aselupien kohdalla lupamäärät hieman pienentyivät edellisestä vuodesta. Nyt aselupia m yönnettiin noin 3.200. Vähennyksen syynä oli todennäköisesti ampuma-aselain muuttuminen 13.6. lukien, jonka johdosta joidenkin aselupien myöntämisikärajaa nostettiin sekä käsiaselupien myöntämisprosessia tiukennettiin. Aselupien hakemiseen liittyviä uuden aselain tarkoittamia soveltuvuustestejä tehtiin hieman yli 500 kpl. Ampuma-aselupien peruutuskäsittelyiden määrä hieman pieneni edellisestä vuodesta. Kuluneena vuonna aseluvat peruutettiin kokonaan 94 henkilöltä. Lisäksi 29 henkilölle annettiin aselain tarkoittama kirjallinen varoitus. Yleisimpinä peruutuksen syinä olivat aseluvan haltijan syyllistyminen johonkin rikokseen tai johonkin muuhun väkivaltaisuutta osoittavaan häiriökäyttäytymiseen tai runsas päihteiden käyttö. Ajokorttien osalta tehtiin lähes 1000 ajokieltopäätöstä. Yleisimpänä syynä olivat ajokortin haltijan syyllistyminen ns. vakavaan piittaamattomuuteen tai syyllistyminen useampiin pienempiin liikennerikkeisiin vuoden tai kahden vuoden aikana.  Takaisin | Tulosta sivu
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
){kind=link}