Näkyvä valvonta tekee koulutiestä turvallisemman

Koulujen alkaessa poliisin näkyvä liikennevalvonta muistuttaa, että turvallinen koulutie ei synny sattumalta. Kyse ei ole vain nopeuksista, suojateistä tai seuraamuksista, vaan ennalta estävästä turvallisuustyöstä siellä, missä lapset, perheet ja muut tienkäyttäjät kohtaavat päivittäin. Näkyvä poliisi rauhoittaa liikennettä, paljastaa taajamien arjen riskit ja vahvistaa luottamusta siihen, että yhteisestä tilasta pidetään huolta.

Koulujen alku nostaa liikenneturvallisuuden näkyviin

Kun koulut alkavat, liikenteeseen palaa lapsia, jotka vasta opettelevat lukemaan liikenteen nopeita vihjeitä. Siksi aikuisen rauhallinen ajotapa, katseen pitäminen liikenteessä ja suojatien kunnioittaminen ovat konkreettisia tapoja turvata koulumatkoja.

Poliisi valvoo tehostetusti tänä vuonna taajamien liikennettä koulujen läheisyydessä arkipäivisin 10.–21.8.2026. Valvonnan tavoitteena on parantaa taajamien liikenneturvallisuutta, turvata pienten koululaisten koulumatkoja ja ehkäistä liikenneonnettomuuksia. Painopisteinä ovat nopeudet ja suojatiesääntöjen noudattaminen, mutta valvontaa kohdennetaan myös tarkkaamattomuuteen, turvalaitteisiin, pyöräilyyn, kevyisiin sähköajoneuvoihin sekä pysäyttämiseen ja pysäköintiin koulujen läheisyydessä.

Koulujen alkuun liittyvä poliisin työ ei rajoitu liikennevalvontaan. Siihen kuuluu myös koulupoliisitoimintaa, jossa poliisi kohtaa lapsia ja nuoria kouluympäristöissä sekä etäyhteyksien kautta. Näin koulujen alun näkyvä liikennevalvonta kytkeytyy laajempaan ennalta estävään koulupoliisityöhön.

Koulun alku tekee poliisin liikenneturvallisuustyön erityisen näkyväksi, mutta kyse ei ole vain yksittäisestä teemavalvonnasta. Koulujen ympäristöjä, suojateitä ja taajamaliikennettä valvotaan myös muulloin osana jatkuvaa poliisityötä. Elokuussa työn merkitys korostuu, kun liikenteeseen palaa lapsia, joista monet harjoittelevat vasta itsenäistä liikkumista.

Lapsen tarkkaavaisuus, impulssikontrolli ja kyky arvioida liikenteen riskejä ovat vielä kehittymässä. Siksi aikuisten ajotavalla, nopeudella ja tarkkaavaisuudella on koulun läheisyydessä erityinen merkitys. Koulutien turvallisuus ei synny vain siitä, että lapsi osaa liikennesäännöt, vaan myös siitä, miten aikuiset toimivat lapsen lähellä. (Liikenneturva 2026b.)

Näkyvä valvonta ennalta estää vaaratilanteita

Poliisin läsnäolo koulun lähellä, suojatien tuntumassa tai taajamassa on omiaan rauhoittamaan liikennettä jo ennen kuin vaaratilanteita syntyy. Se lisää havaittua kiinnijäämisriskiä, muistuttaa yhteisistä liikennesäännöistä ja konkretisoi, että lasten liikkumisympäristössä pieniltäkin näyttävillä valinnoilla voi olla suuri merkitys.

Koulun lähellä jopa lievä ylinopeus voi vähentää kuljettajan aikaa havaita lapsi, arvioida tilanne ja pysähtyä turvallisesti. Nopeus ei vaikuta vain pysähtymismatkaan tai törmäyksen seurauksiin, vaan myös siihen, millaiseksi katu tilana muuttuu. Mitä nopeammin ajoneuvot liikkuvat, sitä enemmän tilaa ne tarvitsevat, ja sitä vahvemmin katu alkaa palvella läpikulkua muiden toimintojen kustannuksella. Lapsen näkökulmasta turvallinen katu on sellainen, jossa autoilun nopeus ja tilankäyttö eivät syrjäytä jalankulkua, pyöräilyä ja turvallista tienylitystä. (Ks. Joutsiniemi 2026.)

Nopeuden merkitys on kansainvälisesti tunnistettu liikenneturvallisuuden peruskysymys. WHO:n mukaan nopeus vaikuttaa sekä onnettomuuden todennäköisyyteen että seurausten vakavuuteen. Jalankulkijan näkökulmasta 30 km/h nopeustaso on olennaisesti turvallisempi kuin korkeammat nopeudet, koska törmäysnopeuden kasvaessa vakavan loukkaantumisen ja kuoleman riski kasvaa nopeasti. Myös ETSC suosittelee turvallisia koulureittejä ja 30 km/h nopeusrajoituksia koulujen sekä muiden paljon lapsia, jalankulkijoita tai pyöräilijöitä sisältävien alueiden läheisyyteen. (Ks. WHO 2017 ja 2021; ETSC 2022 ja 2026.)

Poliisin aikaisemmat valvontakirjaukset kertovat taajamaliikenteen arjen riskeistä

Vuosien 2023–2025 havainnot koulujen alun valvonnasta kertovat, että taajamaliikenteen riskit eivät rajoitu yhteen ilmiöön. Valvonnassa on ennalta määriteltyjä kohteita ja havaintoryhmiä, joista ylinopeudet muodostavat määrällisesti suurimman kirjausryhmän. Lisäksi teemavalvonnassa kirjataan muun muassa tarkkaamattomuuteen, turvalaitteisiin, suojatie- ja pysäköintitilanteisiin sekä pyöräilyyn ja kevyisiin sähköajoneuvoihin liittyviä havaintoja ja rikkomuksia. Tätä kokonaisuutta havainnollistaa oheinen kuva, jossa keskeiset havaintoryhmät on suhteutettu 100 valvontatuntiin vuosina 2023–2025.

Valvonnassa seurattavat havaintoryhmät liittyvät koulumatkojen ja taajamaliikenteen tunnettuihin riskitekijöihin. Nopeus vaikuttaa kuljettajan havainto- ja pysähtymisaikaan, pysähtymishalukkuuteen sekä mahdollisen törmäyksen seurauksiin. Tarkkaamattomuus vie katseen ja huomion pois liikennetilanteesta, ja turvalaitteet lieventävät henkilövahinkoja silloin, kun törmäys tai muu onnettomuus tapahtuu. Suojatie- ja pysäköintitilanteissa korostuvat puolestaan näkyvyys, väistämisvelvollisuus ja lapsen mahdollisuus ylittää tie turvallisesti.

Koulun lähiympäristössä nämä tekijät kytkeytyvät toisiinsa: Helsingin koulumatkoja koskevassa tarkastelussa (Neulasalmi 2025) lasten itsenäistä liikkumista uhkaaviksi tekijöiksi tunnistetaan muun muassa suuret liikennemäärät, ajoneuvojen nopeudet, puutteelliset tai vaaralliset liikennejärjestelyt sekä saattoliikenteen aiheuttamat häiriöt koulujen ympäristössä. Kircherin ja Ahlströmin (2023) tutkimus lasten ja nuorten katseenkäytöstä koulumatkapyöräilyssä muistuttaa, että lasten turvallisuuteen vaikuttaa myös se, kuinka paljon liikenneympäristö vaatii samanaikaista havainnointia eri suunnista. Tutkimuksessa lapset ja nuoret olivat tutuilla reiteillään yleisesti tarkkaavaisia, mutta samanaikaisten havainnointikohteiden määrän kasvu lisäsi todennäköisyyttä, että osa olennaisista kohteista jäi tarkistamatta. Tästä syystä nopeuksien, suojateiden, pysäköinnin, tarkkaamattomuuden, turvalaitteiden sekä pyöräilyn ja kevyiden sähköajoneuvojen valvonta limittyvät koulujen lähellä samaan turvallisuuskokonaisuuteen.

Ylinopeushavainnot ovat lisääntyneet vuodesta 2023 vuoteen 2025, kun taas sakkorangaistukseen johtaneiden ylinopeuksien taso on pysynyt melko vakaana – kasvu voi siis painottua erityisesti liikennevirhemaksulla käsiteltäviin lievempiin ylityksiin. Tätä ei pidä tulkita suoraan liikennekäyttäytymisen heikkenemiseksi, sillä havaittujen rikkomusten määrä riippuu myös valvonnan työajasta, kohdentumisesta, valvontapaikoista ja kirjaamiskäytännöistä. Myös tarkkaamattomuuteen liittyvät havainnot lisääntyvät selvästi 2023–2024 ja pysyvät korkeammalla tasolla myös 2025, mikä voi kertoa teknisten laitteiden käytöstä taajamaliikenteessä. Vuoden 2026 Liikenneturvallisuusviikko korostaakin kännykän jättämistä taskuun liikenteessä (ks. Opetushallitus 2026). 

Teemavalvonnassa suojatierikkomuksista on tehty havaintoja vähemmän kuin ylinopeuksista, mutta niiden turvallisuusmerkitys on suuri, sillä valtaosa alakouluikäisten jalankulkijoiden onnettomuuksista tapahtuu juuri tietä ylitettäessä. Esimerkiksi yksittäinen suojatien eteen pysähtyneen ajoneuvon ohittaminen voi muodostaa lapselle vakavan riskin. (Ks. Liikenneturva 2026a.) Myös mikroliikkuminen – sähköpotkulaudat, pyöräily jalkakäytävällä, väärään suuntaan ajaminen, matkustajien kuljettaminen ja päihtyneenä ajaminen – on noussut kirjauksissa esiin osana koulujen lähiympäristöjen turvallisuutta. joskin vuosivertailussa on syytä varovaisuuteen vuonna 2025 tapahtuneen erittelyn laajenemisen vuoksi.

Asenteet ja esimerkki vaikuttavat liikenteessä

Moni koulun lähellä näkyvä vaarallinen valinta – ylinopeus, kännykän käyttö ajaessa, turvavyön käyttämättä jättäminen tai pysähtyminen paikkaan, joka peittää lapsen näkyvyyden – on lopulta myös piittaamattomuuden muoto. Kyse ei ole vain yksittäisestä virheestä tai liikennesääntöjen tuntemattomuudesta, vaan siitä, miten muiden turvallisuus huomioidaan arjen liikennetilanteissa.

Liikennekäyttäytyminen ei synny vain sääntötuntemuksesta, vaan myös sosiaalisesta tilanteesta. Vertaisten vaikutusta koskeva tutkimus auttaa ymmärtämään, miksi riskikäyttäytymistä ei voi tarkastella pelkästään yksilön omana päätöksenä. Ryhmätilanne voi muuttaa sitä, mihin huomio kiinnittyy, miten kiinnijäämisriskiä arvioidaan ja millaisena riskinotto näyttäytyy. Vertaisten läsnäolo voi tehdä riskinotosta houkuttelevampaa, ja aktiivinen yllyttäminen tai ryhmässä toimiminen voi vahvistaa vaikutusta. (Ks. Hoeben & Thomas 2019.) Koulujen ja taajamien liikenteessä tämä voi näkyä esimerkiksi siinä, että kaverit heikentävät keskittymistä liikenteen tarkkailuun, rohkaisevat näyttämiseen tai tekevät pyöräilystä, sähköpotkulautailusta tai mopolla liikkumisesta enemmän sosiaalisen tilanteen kuin turvallisen siirtymän. 

Kyse ei ole vain nuorista. Myös lapset omaksuvat liikennekulttuuria seuraamalla aikuisia: miten koulun kohdalla ajetaan, pysähdytäänkö suojatien eteen ja käytetäänkö kännykkää liikenteessä. Näkyvä poliisin läsnäolo toimii vastapainona riskikäyttäytymistä vahvistaville sosiaalisille vihjeille. Se vahvistaa normia, jonka mukaan lasten ympäristössä liikutaan rauhallisesti, ennakoivasti ja muut huomioon ottaen.

Turvallinen koulutie on myös kokemus

Liikenneturvallisuus on parhaimmillaan myös yhteistä tekemistä. Pohjois-Pohjanmaalla Muhoksella Huovilan koululla vuosittain toteutetut Ruusuratsiat havainnollistavat tätä hyvin: poliisin ja vanhempainyhdistyksen järjestämissä tempauksissa koulun oppilaat palkitsevat ruusuilla liikennesääntöjä noudattavat kuljettajat. Kun kuljettaja kohtaa samalla kertaa poliisin ja lapsen, viesti voi mennä perille eri tavalla kuin pelkän seuraamuksen kautta. Tällaiset käytännönläheiset teot muistuttavat konkreettisesti siitä, kenen turvallisuudesta koulun lähellä on kyse ja että liikenneturvallisuus on koko yhteiskunnan yhteinen asia.

Katuympäristön turvallisuus ei rajoitu liikennemerkkeihin, nopeusrajoituksiin tai seuraamuksiin. Turvallinen katu on sekä tosiasiallista riskiä että kokemusta siitä, että ympäristö on hallittu, ennakoitava ja lapselle turvallinen. Yksittäiset vaaratilanteet, läheltä piti -tilanteet tai liikenteessä koettu uhka voivat muuttaa kokemuksen nopeasti. Siksi koulun lähikadun turvallisuus ei perustu vain onnettomuustilastoon tai valvontatuloksiin, vaan myös kokemukseen siitä, että ympäristö tukee lasten liikkumista. (Ks. Kaakinen & Nuotio 2026.)

Tutkimuskirjallisuus muistuttaa, että katuympäristö antaa ihmisille turvallisuutta tai turvattomuutta koskevia vihjeitä. Vilkas tai hallitsemattomalta tuntuva liikenne voi heikentää koettua turvallisuutta ja vähentää jalankulkijoiden ja asukkaiden tuottamaa luonnollista valvontaa. (Ks. Pina-Sánchez & Davies 2026; Miethe & Venger 2022; ITF 2022.) Koulujen alun teemavalvonta voidaan ymmärtää myös turvallisuusvihjeenä: poliisiauto koulun lähellä, jalkaisin tehtävä valvonta suojatien tuntumassa tai puuttuminen puhelimen käyttöön viestii, että ympäristöön kiinnitetään huomiota.

Tieto auttaa kohdentamaan valvontaa

Valvontakirjaukset eivät kerro vain havaintojen määrää, vaan auttavat tulkitsemaan, mitkä riskitekijät koulujen ja taajamien liikenteessä painottuvat, miten ne muuttuvat ajassa. Yhteisten valtakunnallisten painopisteiden rinnalla tarvitaan paikallista tilannekuvaa siitä, korostuvatko tietyllä alueella esimerkiksi ylinopeudet, tarkkaamattomuus, suojatiehavainnot vai mikroliikkuminen – näin valvontaa voidaan kohdentaa entistä tarkemmin oikeisiin paikkoihin ja tilanteisiin.

Tätä täydentää paikallinen kokemustieto: reitit, vaaranpaikat, läheltä piti -tilanteet ja perheiden arjen havainnot, jotka eivät aina näy onnettomuustilastoissa (ks. Traficom 2024; Joutsiniemi 2026). Tieto ei siis ole vain jälkikäteistä raportointia, vaan osa ennalta estävää työtä. Sen avulla voidaan tunnistaa toistuvia ongelmia ja perustella valvonnan kohdentamista. Tässä mielessä koulujen alun liikennevalvonta on enemmän kuin liikennesääntöjen valvontaa. Se on näkyvää, ennalta estävää ja tietoon perustuvaa poliisityötä.

Turvallinen koulutie syntyy lopulta arjen pienistä valinnoista: hidastamisesta, katseen pitämisestä liikenteessä, suojatien kunnioittamisesta ja siitä, että koulun ympäristö nähdään lapsen liikkumisympäristönä, ei vain läpikulkupaikkana.

Lähteet

• European Transport Safety Council: 6000 children died on EU roads in ten years. ETSC, 4.10.2022. ETSC 
• European Transport Safety Council: 75% of surveyed cities report fewer road deaths and injuries after lowering speed limits. ETSC, 21.4.2026. ETSC  
• Hoeben, Evelien M. & Thomas, Kyle J.: Peers and offender decision-making. Criminology & Public Policy 18(4) 2019, 759–784. CPP 
• International Transport Forum: Safer City Streets. ITF, 2022. ITF
• Joutsiniemi, Anssi: Katu-unelmien anatomia: nopeuden, tilan ja hallinnan paradoksi. Teoksessa Laura Kolbe, Mikko Posti, Jussi Jännes & Meena Lindroos (toim.): Unelmien katu: menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus. Kaupunkitutkimusinstituutti Urbaria, Helsingin yliopisto 2026. Unelmien katu 
• Kaakinen, Markus & Nuotio, Kimmo: Turvallinen katu. Teoksessa Laura Kolbe, Mikko Posti, Jussi Jännes & Meena Lindroos (toim.): Unelmien katu: menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus. Kaupunkitutkimusinstituutti Urbaria, Helsingin yliopisto 2026. Unelmien katu 
• Kircher, Katja & Ahlström, Christer: Children and youngster’s gaze behaviour when cycling in familiar environments. Journal of Cycling and Micromobility Research 1 2023, 100006. JCMR 
• Liikenneturva: Turvallisen koulumatkan suunnittelu ja harjoittelu. Liikenneturva. Liikenneturva 
• Miethe, Terance D. & Venger, Olesya: Public perceptions of dangerous places: Sources of variability in evaluating criminogenic environments. Security Journal 35(3) 2022, 725–753. SJ 
• Neulasalmi, Saana: Traffic safety of school journeys in Helsinki – Assessing the traffic environment of school surroundings. Master’s thesis, Spatial Planning and Transportation Engineering. Aalto University 2025. Aalto 
• Opetushallitus: Liikenneturvallisuusviikko kannustaa keskittymään liikenteeseen ilman puhelinta – merkitse syksyn teemaviikko jo kalenteriisi. Opetushallitus, 23.4.2026. OPH 
• Pina-Sánchez, Jose & Davies, Toby: Exploring the Effect of Motor Traffic on Street Crime. KrimOJ 8(2) 2026. KrimOJ
• Traficom: Hyviä käytäntöjä lasten ja nuorten kestävän ja turvallisen liikkumisen edistämiseen. Traficom, 2024. Traficom 
• World Health Organization: Managing speed. WHO 10.10.2017. WHO 
• World Health Organization: Streets for Life: #Love30. Evidence to tackle misconceptions. WHO / UN Road Safety Week 2021. WHO