Länsi-Uudenmaan poliisin tutkimissa tapauksissa huijarit ovat esiintyneet huoltomiehinä. Rikostyypille on ominaista, että riski kohdistuu ikäihmisiin.
Poliisi tiedotti viime viikolla useista verkossa tapahtuneista petoksista Länsi-Uudenmaan alueella. Petokset eivät ole siirtyneet kokonaan verkkoon, vaan niitä tehdään yhä myös fyysisen kontaktin kautta. Poliisi tutkii parhaillaan useaa rikossarjaa, joissa huijauksia ovat tehneet erilaisina tarkastajina tai kiinteistöhuoltajina esiintyvät henkilöt.
– Valitettavasti huijaukset kohdistuvat usein raukkamaisesti ja häikäilemättömästi ikäihmisiin, rikoskomisario Klaus Geiger toteaa.
Tekijät ovat etsineet iäkkäitä uhreja yhteystietopalveluiden avulla käyttämällä hakukriteereinä yleisiä etunimiä tietyissä ikäluokissa. Toimintaa on ketjutettu niin, että varastettuja pankkikortteja ja urkittuja PIN-koodeja käyttämään värvätään kolmas ulkopuolinen henkilö.
– Poliisi on saanut verekseltään kiinni epäiltyjä tekijöitä, ja tätä kautta pystynyt katkaisemaan sekä selvittämään rikossarjoja. Näin on pystytty ennalta ehkäisemään rikosten jatkuminen samojen tekijöiden osalta, Geiger kertoo.
Läheiset voivat auttaa rikosten ennaltaehkäisyssä
Paras keino ehkäistä rikoksia on levittää tietoisuutta huijauksista ja varoittaa etenkin oman lähipiirin ikäihmisiä. Huijausten tunnusmerkkien tietäminen voi auttaa ikäihmistä tunnistamaan huijarin puhelinsoiton tai vierailun.
– Pankkitunnuksia tai muita tietoja ei tule luovuttaa kenellekään, eikä omaan kotiin päästää sisään tuntemattomia, Geiger muistuttaa.
Rikosvahinkojen suuruutta voidaan minimoida asettamalla omille tai edunvalvottavan korteille turvaraja. Geigerin mukaan 200–300 euron nostoraja on usein riittävä.
