Sosiaalinen media on yksi poliisityön välineistä

Nyt on oikea hetki arvioida, miltä poliisin sosiaalisen median seuraava vaihe näyttää. Poliisin viestinnän on aina palveltava poliisin perustehtävää. Näkyvyyden tavoittelun sijaan tavoitteena on vaikuttavuus, kirjoittaa poliisiylijohtaja.

Poliisi on ollut sosiaalisessa mediassa jo 18 vuoden ajan. Sinä aikana viestintäympäristö on muuttunut perusteellisesti. Sosiaalinen media on vakiintunut osaksi poliisin arkea, ja se on osoittanut arvonsa tärkeänä keinona tavoittaa kansalaisia nopeasti, jakaa tietoa, ennaltaehkäistä rikoksia ja vahvistaa turvallisuutta.

Nyt on kuitenkin oikea hetki arvioida, miltä poliisin sosiaalisen median seuraava vaihe näyttää.

Lähtökohta on yksinkertainen: poliisin viestinnän on aina palveltava poliisin perustehtävää. Julkaisujen tarkoituksena on lisätä turvallisuutta, välittää oikeaa tietoa, tukea rikosten ennalta estämistä ja vahvistaa kansalaisten luottamusta poliisiin. Sosiaalinen media ei ole poliisille itseisarvo, vaan väline.

Tämä tarkoittaa myös sitä, että kaikkea ei tarvitse sanoa eikä kaikkea tarvitse julkaista. Jokaisella viestillä tulee olla selkeä tarkoitus. Näkyvyyden tavoittelun sijaan tavoitteena on vaikuttavuus. Kansalaiset odottavat poliisilta ennen kaikkea asiantuntevaa, luotettavaa ja asiallista viestintää.

Viime aikojen julkinen keskustelu on muistuttanut myös toisesta tärkeästä asiasta. Yksittäiset tapahtumat herättävät ymmärrettävästi voimakkaita reaktioita. Jos poliisin toiminnassa havaitaan epäkohtia, ne on selvitettävä perusteellisesti ja niihin on puututtava. Se kuuluu oikeusvaltion ja poliisin toimintatapaan.

Samalla on syytä varoa tekemästä yksittäisistä tapauksista koko organisaatiota koskevia johtopäätöksiä. Suomessa työskentelee tuhansia poliiseja, jotka tekevät työnsä ammattitaitoisesti, eettisesti ja suurella vastuuntunnolla joka päivä. Yksittäinen tapaus ei yksin määritä koko poliisia.

Julkisella keskustelulla ja medialla on oikeusvaltiossa tärkeä tehtävä. Riippumaton ja kriittinen media vahvistaa demokratiaa ja pitää myös viranomaiset vastuullisina. Samalla toivon, että keskustelussa säilyvät maltti, suhteellisuudentaju ja tosiasioihin perustuva arviointi. Luottamus rakentuu huolelliselle tiedolle, ei hätäisille johtopäätöksille.

Katse on kuitenkin ennen kaikkea tulevaisuudessa.

Poliisissa saa olla persoonia. Ne tekevät meistä inhimillisiä ja helposti lähestyttäviä. Mutta emme rakenna henkilöbrändejä. Rakennamme vahvaa, yhtenäistä poliisia, jonka ääni kuuluu luotettavana riippumatta siitä, kuka viestin kertoo.

Yhteinen ääni ei tarkoita samanlaisuutta. Se tarkoittaa yhteisiä arvoja, yhteisiä toimintaperiaatteita ja yhteistä vastuuta. Jokainen poliisi voi omalla tavallaan vahvistaa kansalaisten luottamusta, mutta viestin tulee aina palvella poliisin perustehtävää.

Se on myös poliisin sosiaalisen median seuraava vaihe. Vähemmän näkyvyyden tavoittelua. Enemmän merkitystä. Kun poliisi puhuu, sen tulee puhua asiaa – sellaista asiaa, joka lisää turvallisuutta, auttaa ihmisiä ja vahvistaa luottamusta poliisiin.

Siihen suuntaan haluamme poliisin viestintää yhdessä kehittää.

Ilkka Koskimäki
Poliisiylijohtaja