Ajo-oikeuden palautus

Ajokiellon päättymisen jälkeen ajo-oikeus alkaa uudelleen, kun poliisi palauttaa ajokortin haltijalleen tai antaa hänelle väliaikaisen ajokortin.

Ajokieltoon määrätyn henkilön on heti luovutettava ajokorttinsa poliisille. Ajokiellon tai väliaikaisen ajokiellon päättymisen jälkeen ajo-oikeus alkaa uudelleen, kun poliisi palauttaa ajokortin haltijalleen tai antaa hänelle väliaikaisen ajokortin.

Poliisin sähköinen asiointipalvelu on käytössä osassa poliisilaitoksia ajo-oikeuden palautusta koskevan ajan varaamista varten.

Ajokortin erityisehdot ja luokan alentaminen

Ajokorttiluokkaa voidaan alentaa ja ajokortin erityisehtoja voidaan muuttaa, mikäli siihen ilmenee syytä.

Poliisi voi alentaa ajokorttiluokkaa ja muuttaa ajokorttiin liitettyjä erityisehtoja ja rajoituksia, mikäli siihen ilmenee syytä.

Poliisi tekee ajokorttiluokan alentamista tai erityisehdon muuttamista koskevan päätöksen ja antaa tarvittaessa väliaikaisen kortin. Uutta korttia haetaan Ajovarma Oy:n palvelupisteestä. Maksu suoritetaan Ajovarman kanssa asioitaessa. Ajokorttilaki, http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110386

Alkolukkoajokortti

Alkolukkoajokortti voidaan myöntää terveysperusteisena tai sille, joka on epäiltynä tai syyllistynyt rattijuopumukseen tai törkeään rattijuopumukseen.

Alkolukko on laite, joka estää ajoneuvon käynnistämisen, jos kuljettajan uloshengitysilman alkoholipitoisuus ylittää sallitun rajan. Alkolukkoajokortti (alkolukolla valvottu ajo-oikeus) voidaan myöntää henkilölle, joka on epäiltynä rattijuopumuksesta tai törkeästä rattijuopumuksesta alkoholin takia tai syyllistynyt näihin rikoksiin. Ajokorttiin voidaan myös ennaltaehkäisevänä toimena liittää ehto alkolukon käytöstä (alkolukon terveysperusteinen käyttö), jos henkilölle ei voida alkoholin jatkuvan väärinkäytön takia myöntää tavallista ajokorttia. Alkolukkoajokortti oikeuttaa kuljettamaan vain toimivalla alkolukolla varustettuja ajoneuvoja.

Pyyntö valvotun ajo-oikeuden saamiseksi esitetään poliisille . Alkolukolla valvottua ajo-oikeutta voi pyytää jo esitutkinnan aikana, vaikka rikosasiaa ei olisi vielä ratkaistu. Jos esitutkinnan perusteella on ilmeistä, että ajokielto määrätään ehdollisena, poliisi voi määrätä valvotun ajo-oikeuden jo ennen ajokieltopäätöksen tekemistä. Valvottavan on käytävä lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön luona keskustelemassa päihteiden käytöstä, niiden vaikutuksesta terveyteen sekä hoitomahdollisuuksista. Valvottavan on pyydettävä käynnistä todistus, josta ilmenee käynnin tarkoitus. Todistus toimitetaan poliisille. Poliisi lisää erityisehdon ja antaa väliaikaisen ajokortin, minkä jälkeen valvottavan tulee hakea Ajovarman palvelupisteestä uutta ajokorttia, johon on merkitty poliisin lisäämä erityisehto. Valvotun ajo-oikeuden koeajan päätyttyä henkilö voi noutaa poliisilta vanhan ajokorttinsa takaisin, jolloin päättyy myös alkolukon käyttövelvollisuus. Ajoneuvo on muutoskatsastettava myös alkolukon poistamisen jälkeen.

Ajokortinhaltijan terveydentilan valvonta

Suomessa vakinaisesti asuvan ajokortinhaltijan on esitettävä poliisille lääkärinlausunto ajokyvyn säilymisestä erikseen säädetyin määräajoin.

Suomessa vakituisesti asuvan ajokortin haltijan tulee esittää poliisille lääkärinlausunto ajokyvyn säilymisestä ajokorttilaissa erikseen säädetyin määräajoin. Esittämisvelvollisuus koskee 2 ryhmän (C, C1, C1E, CE, D, D1, D1E, DE) ajokortin haltijoita.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom lähettää lääkärinlausunnon esittämisvelvollisuudesta muistutuksen noin kolme kuukautta ennen ajokortin haltijan syntymäpäivää. Lausunto tulee toimittaa asuinpaikan poliisilaitokselle. Yleensä lääkäri lähettää lausunnon suoraan poliisille. Vaihtoehtoisesti ajo-oikeuden haltija voi itse toimittaa lausunnon asuinpaikkansa poliisilaitokselle. Lääkärinlausunto tulee esittää poliisille kahden kuukauden kuluessa siitä, kun ajokortinhaltija täyttää 50, 55, 60 ja 65 vuotta.

Arvauskilpailulupa

Arvauskilpailun järjestäminen vaatii luvan poliisilta.

Arvauskilpailun järjestäminen vaatii luvan poliisilta. Arvauskilpailut ovat tavara-arpajaisia, joissa voittamisen mahdollisuus perustuu arvauskohteesta tehtyyn arvaukseen.

Tavara-arpajaislupa

Tavara-arpajaisten järjestämiseen tarvitaan poliisin lupa.

Tavara-arpajaisten järjestäminen on luvanvaraista. Tavara-arpajaislupaviranomaisia ovat poliisilaitokset ja Poliisihallitus. Poliisilaitos voi myöntää tavara-arpajaisluvan omalle toimialueelleen. Poliisihallitus voi myöntää tavara-arpajaisluvan silloin, kun arpoja on tarkoitus myydä yhden poliisilaitoksen aluetta laajemmalla alueella.

Tavara-arpajaislupaa haetaan toimittamalla poliisille kirjallinen hakemus. Hakemus tulee täyttää huolellisesti ja vaadittavat liitteet ovat pakollisia. (Valtioneuvoston asetus arpajaisista). Toimintaohjeiden laiminlyöminen hidastuttaa hakemuksen käsittelyä. Lupahakemukseen liitetään: - Toimintakertomus tai muu selvitys siitä, että luvan hakija on toiminut tarkoituksensa toteuttamiseksi. Toimintakertomus on ensisijainen liite. Muuta selvitystä voidaan antaa, jos toimintakertomusta ei ole. Selvitä tällöin myös syy tähän. - Ote tavara-arpajaisten toimeenpanoa koskevasta pöytäkirjasta. Tällä tarkoitetaan kokouspöytäkirjanotetta siitä kokouksesta, jossa tavara-arpajaisten järjestämisestä on tehty päätös. - Jäljennös viimeksi hyväksytystä tilinpäätöksestä. Tilinpäätökseen sisältyy myös tilintarkastajan/toiminnantarkastajan lausunto. - Jäljennös yhteisön tai säätiön säännöistä. - Yhdistys-, säätiö- tai kaupparekisteriote / ote julkisoikeudellisen yhdistyksen ylläpitämästä rekisteristä. Ote saa olla enintään kolme kuukautta vanha, laskettuna lupahakemuksen päiväyksestä. Jos tavara-arpajaisten järjestämisessä halutaan käyttää erillistä käytännön toimeenpanijaa, tulee lupahakemukseen liittää myös selvitys siitä, että käytännön toimeenpanijaksi haettava täyttää tehtävään asetettavaa koskevat edellytykset. Selvityksenä annetaan yritysmuodosta riippuen holhousrekisteriote, konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteriote ja liiketoimintakieltorekisteriote. Lupaviranomainen voi tarvittaessa pyytää myös muita selvityksiä hakemukseen tai sen liitteisiin liittyen. Lupahakemus liitteineen tulee toimittaa poliisille hyvissä ajoin ennen aiottua tavara-arpajaisten järjestämistä. Lupa voidaan myöntää enintään 12 kuukaudeksi. Lisätietoja tavara-arpajaisten järjestämisestä ja tavara-arpajaisluvan hakemisesta löytyy poliisin verkkosivuilta. Sivuilla löytyy myös tulostettava tavara-arpajaislupahakemuslomake sekä tavara-arpajaistilityslomake. Arpajaislaki, https://www.finlex.fi/fi

Pienkeräysilmoitus

Rahankeräys edellyttää poliisin antamaa lupaa. Rahankeräyksen voi myös järjestää pienkeräyksenä, josta on tehtävä poliisille ilmoitus.

Pienkeräys on tapa järjestää rahankeräys. Pienkeräykseen ei tarvita lupaa, mutta sen järjestämisestä on tehtävä poliisille ilmoitus ennen keräyksen aloittamista. Ilmoitukset käsittelee ja hyväksyy poliisilaitos. Pienkeräys voi kestää korkeintaan kolme kuukautta ja sillä voi kerätä enintään 10 000 euroa.

Parhaiten teet pienkeräysilmoituksen poliisin sähköisen asiointipalvelun kautta. Voit myös asioida poliisilaitoksella. Pienkeräysilmoituksessa on mainittava seuraavat asiat: - pienkeräyksen järjestäjä, järjestäjän tunnistetiedot (Y-tunnus tai yksityishenkilöiltä henkilötunnus) ja yhteystiedot. Yhteystiedot ovat erityisen tärkeät silloin, kun kyseessä on vähintään kolmen henkilön ryhmän järjestämä keräys. Ilmoitus pienkeräysilmoituksen hyväksymisestä ja pienkeräysnumero lähetetään jokaiselle keräyksen järjestäjäksi merkitylle - pienkeräyksen järjestäjän lakisääteiseen toimielimeen tai muuhun johtoon kuuluvat tai tosiasiallista päätösvaltaa käyttävät henkilöt, jotka tehtävässään päättävät rahankeräyksen järjestämiseen liittyvistä asioista ja heidän henkilötunnuksensa, jos järjestäjä on yhteisö tai säätiö - arvioitu keräystuotto, joka voi olla enintään 10 000 euroa - rahankeräysvarojen mahdollisimman tarkoin yksilöity ensisijainen ja toissijainen käyttötarkoitus. Kahden käyttötarkoituksen ilmoittaminen on pakollista, koska käyttötarkoituksen muuttaminen ei ole pienkeräysten yhteydessä mahdollista. - arvioidut keräyskulut - keräyksen järjestämisaika, joka voi olla enintään kolme (3) kuukautta - pienkeräyksessä käytettävät pankkitilit ja tilin käyttöoikeuksia koskevat tiedot. Rahankeräystilin on oltava yhteisön muusta rahaliikenteestä erillinen tili eikä vähintään kolmen henkilön ryhmän järjestämän keräyksen tili voi olla kenenkään ryhmän jäsenen tai muun yksityishenkilön yksityinen tili. Kaikki tiedot ovat pakollisia. Poliisilaitos ilmoittaa järjestäjälle pienkeräysilmoituksen hyväksymisestä ja toimittaa samalla pienkeräysnumeron, joka on ilmoitettava ja pidettävä esillä rahaa kerätessä.

Eräitä pelilaitteita ja peliautomaatteja koskeva lupa

Lupa eräiden peliautomaattien ja pelilaitteiden sekä käsinpyöritettävien onnenpyörien pitämiseen haetaan laitteen sijoituspaikan poliisilaitokselta.

Elinkeinonharjoittajana toimiva luonnollinen henkilö, yhteisö tai säätiö voi saada luvan pitää käsinpyöritettäviä onnenpyöriä ja ennen 1.6.1970 hankittuja peliautomaatteja ja pelilaitteita. Näistä onnenpyöristä, peliautomaateista ja pelilaitteista pelaaja voi sitä käyttämällä saada voitoksi tavaraa tai muun rahanarvoisen etuuden taikka tällaisiin vaihdettavissa olevia pelimerkkejä. Voittona ei saa olla rahaan vaihdettavissa olevia etuuksia tai pelimerkkejä. Huvipuistoille ja tivoleille voidaan lisäksi antaa lupa tavaravoittoautomaatteihin sekä muunkinlaisiin peliautomaatteihin ja pelilaitteisiin, joita käyttämällä pelaaja voi saada voittona tavaraa.

Lupaa haetaan laitteen sijoituspaikan poliisilaitokselta. Lupaa voi hakea poliisin verkkosivuilta löytyvällä tulostettavalla lomakkeella. Hakemuksen voi tehdä myös poliisiasemalla tai poliisin palvelupisteessä. Lisätietoja luvan hakemisesta löytyy poliisin verkkosivuilta. Arpajaislaki, https://www.finlex.fi/fi

Tavaravoittoautomaattilupa

Tavaravoittoautomaatin pitäminen on luvanvaraista.

Tavaravoittoautomaatit ovat peliautomaatteja tai pelilaitteita, joista pelaaja voi voittona saada tavaraa. Voitot ovat siis laitteessa sisällä, ja pelaaja saa voittaessaan tavaran suoraan laitteesta.

Tavaravoittoautomaattilupaa haetaan kirjallisesti automaatin sijoituspaikan poliisilaitokselta. Lupahakemukseen liitetään: - Toimintakertomus tai muu selvitys siitä, että luvan hakija on toiminut tarkoituksensa toteuttamiseksi. - Ote tavaravoittoautomaattitoiminnan aloittamista koskevasta pöytäkirjasta. Tällä tarkoitetaan kokouspöytäkirjanotetta siitä kokouksesta, jossa toiminnan aloittamisesta tai jatkamisesta on tehty päätös. - Jäljennös viimeksi hyväksytystä tilinpäätöksestä. Tilinpäätökseen sisältyy myös tilintarkastajan/toiminnantarkastajan lausunto. - Jäljennös yhteisön tai säätiön säännöistä. - Yhdistys-, säätiö- tai kaupparekisteriote / ote julkisoikeudellisen yhdistyksen ylläpitämästä rekisteristä. Ote saa olla enintään kolme kuukautta vanha, laskettuna lupahakemuksen päiväyksestä. - Jäljennös tavaravoittoautomaatissa olevaa rahaliikenteen valvontalaitetta koskevasta hyväksymispäätöksestä tai hyväksymispäätöstä vastaavasta todistuksesta. Hakija voi tehdä tavaravoittoautomaattilupahakemuksen poliisin verkkosivulla löytyvällä tulostettavalla lomakkeella. Hakemuksen voi tehdä myös poliisilaitoksella. Lisätietoja tavaravoittoautomaattiluvasta löytyy poliisin verkkosivuilta.

Aseen esittäminen

Ase esitetään poliisille pääsääntöisesti omistajanvaihdoksen tai luvan muuttamisen yhteydessä. Poliisi voi myös pyytää aseen esittämistä muusta syystä

Ase esitetään viemällä se poliisiasemalle joko poliisilaitoksen ilmoittamina päivinä tai ajanvarauksen perusteella. Esittämisen tarkoituksena on varmistua siitä, että kun ase rekisteröidään uudelle omistajalle tai olemassa olevaan lupaan tehdään muutoksia, rekisteriin päätyy varmasti oikeat tiedot. Esimerkiksi aseen numeroissa on usein virheitä. Poliisi voi myös pyytää aseen esittämistä, jos epäillään, että rekisterissä on virheellistä tietoa.

Poliisilaitos voi edellyttää esittämisajan varaamista ajanvarausjärjestelmässä. On myös mahdollista, että poliisilaitoksilla on ennalta määritellyt aseen esittämisajat, jolloin aseen voi viedä tarkastettavaksi poliisiasemalle ilman ennakkovarausta. Poliisilaitokset ilmoittavat omasta menettelystään verkkosivuillaan. Jos ase halutaan esittää muina kuin ennalta ilmoitettuina aikoina, siitä pitää aina sopia poliisilaitoksen kanssa erikseen. Aseen esittämisen yhteydessä mukana on oltava aseen hankkimiseen tai valmistamiseen oikeuttava lupa (aselupa, johon on liitetty joko hankkimis- tai valmistamisoikeus). Asetarkastaja tarkistaa, että hankittu tai valmistettu ase vastaa lupaa ja kirjaa aseen yksilöintitiedot poliisin järjestelmään. Vasta kun ase on esitetty, sen hallussapitoon oikeuttava lupatodistus voidaan antaa.

Aseiden luovutus/noutaminen

Aseluvan haltija tai kuolinpesä voi olla velvollinen luovuttamaan aseita poliisille. Aseet on tietyissä tapauksissa mahdollista myös noutaa takaisin.

Aseiden hallussapitäminen edellyttää aina lupaa. Jos lupaa ei ole, se on mennyt vanhaksi tai poliisi harkitsee luvan peruuttamista, on aseet luovutettava poliisille. Myös kuolinpesästä voidaan joutua luovuttamaan aseita poliisin haltuun.

Aseiden luovuttamisesta poliisille ja noutamisesta takaisin on aina sovittava etukäteen poliisilaitoksen kanssa. Poliisilaitokselta annetaan silloin yksityiskohtaiset toimintaohjeet. Asioidessa on aina oltava mukana passi tai henkilökortti ja aseita noudettaessa lupa tai päätös, jonka perusteella poliisi voi luovuttaa aseet.

Aselupa

Poliisi myöntää ampuma-aseiden ja aseen osien hankkimiseen ja hallussapitoon oikeuttavia lupia.

Poliisi myöntää ampuma-aseiden ja aseen osien hankkimiseen ja hallussapitoon oikeuttavia lupia. Ampuma-aseen ja kaasusumuttimen hankintaan ja hallussapitoon oikeuttava lupa voidaan antaa myös Suomessa rekisteröidylle tai julkista tehtävää hoitavalle yhteisölle ja säätiölle.

Ampuma-aselain mukaiset lupahakemukset joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta saatetaan vireille suullisella hakemuksella, jonka vastaanottava virkailija kirjaa poliisin asetietojärjestelmään. Hakijan on kuitenkin aina esitettävä hakemuksensa perustelut kirjallisesti. Aselupaa haettaessa on oltava mukana: - passi tai henkilökortti (ajokortti ei ole henkilöllisyyttä osoittava asiakirja) - hakemuksen perustelut kirjallisina ja muut hakemuksen perustelemiseen tarvittavat asiakirjat - sotilaspassi, siviilipalvelustodistus, kutsuntatodistus tai todistus palvelusta vapauttamisesta - ampuma-aseen käyttötarkoituksen mukaiset todistukset Aselupaan liitetty hankkimisoikeus on voimassa pääsääntöisesti yhden vuoden, erityisistä syistä enintään kaksi vuotta. Hankittu ampuma-ase tai aseen osa on esitettävä poliisilaitoksella 30 päivän kuluessa ampuma-aseen tai aseen osan hankkimisesta, mutta kuitenkin ennen hankkimisoikeuden voimassaolon päättymistä. Aselupaan liitettävä hallussapito-oikeus voi olla voimassa joko määräajan tai toistaiseksi. Lisätietoja ampuma-aselain mukaisista hakemuksista, kuten rinnakkaisluvista, yhteisöluvista, aseenkäsittelyluvista, kaksoiskappalehakemuksista, yksityisistä tuonti- ja siirtoluvista tai Euroopan ampuma-asepassista löytyy poliisin verkkosivuilta.

Euroopan ampuma-asepassi

Euroopan ampuma-asepassi helpottaa ampumaurheilun harrastajien ja metsästäjien liikkumista aseineen EU-maasta toiseen.

Euroopan ampuma-asepassi helpottaa ampumaurheilun harrastajien ja metsästäjien liikkumista aseineen EU-maasta toiseen. Euroopan ampuma-asepassin myöntää poliisilaitos.

Ampuma-asepassia haetaan suullisella hakemuksella. Euroopan ampuma-asepassia haettaessa on oltava mukana: - hallussapito-oikeuden osoittava lupatodistus (aselupa, hallussapitolupa tai rinnakkaislupa) - 2 valokuvaa - passi tai henkilökortti Ampuma-asepassi on voimassa siihen sisältyvien aselupien voimassaoloajan, kuitenkin enintään viisi vuotta. Ampuma-aselaki, https://www.finlex.fi/fi

Kuolinpesän aseet

Kuolinpesän haltijan on otettava aseet haltuunsa välittömästi luvanhaltijan kuoltua ja huolehdittava aseiden luvittamisesta kuuden kuukauden sisällä.

Ampuma-aselain mukaan henkilön, jonka hallussa kuolinpesän omaisuus on, tulee ottaa pesään kuuluvat ampuma-aseet, aseen osat, patruunat ja erityisen vaaralliset ammukset välittömästi haltuunsa luvanhaltijan kuoltua. Aseisiin on kuuden kuukauden sisällä hankittava hallussapitoon oikeuttavat luvat. Aseet voi myös tehdä pysyvästi toimintakelvottomaksi tai luovuttaa korvauksetta valtiolle.

Ampuma-aseluvan haltijan kuoltua kannattaa kuolinpesän omaisuutta hallinnoivan henkilön ottaa mahdollisimman pian yhteyttä poliisin lupahallintoon aselupa-asioiden selvittämiseksi.

Asekeräilijäksi hyväksyminen

Asekeräilijähyväksynnät myöntää Poliisihallituksen asehallinto.

Asekeräilijän hyväksyy ja hyväksynnän peruuttaa Poliisihallitus.

Hakemus jätetään poliisilaitokseen henkilökohtaisesti. Yhteisön tai säätiön hakemuksen jättää asevastaava. Ampuma-aselaki, https://www.finlex.fi/fi

Asiakirjojen katoamisilmoitukset

Poliisin myöntämien asiakirjojen katoamisilmoitukset

Poliisin myöntämien asiakirjojen katoamisilmoitukset tehdään poliisin lupahallintoon. Tämä koskee esimerkiksi passia ja henkilökorttia. Muiden asiakirjojen katoamisesta ilmoitetaan joko sähköisesti tai paikan päällä poliisilaitoksella ilmoitusten vastaanottoon.

Ilmoituksen voi tehdä joko sähköisesti tai lupakansliassa täytettävällä lomakkeella. Sähköisellä rikosilmoituksella voit myös ilmoittaa kadonneesta tai anastetusta henkilökortista, passista ja ajokortista. Poliisi harkitsee annettujen tietojen perusteella kirjataanko asiassa rikosilmoitus vai muu ilmoitus. Sähköisen rikosilmoituksen tekeminen vaatii tunnistautumisen ennen lomakkeen täyttämistä. Tunnistautuminen voidaan tehdä joko pankkitunnuksilla, sirullisella henkilökortilla tai mobiilivarmenteella. Ilmoitus kirjataan tunnistautumisen jälkeen avautuvalle sähköiselle rikosilmoituslomakkeelle. Lomakkeen yhteydessä on tarkemmat ohjeet lomakkeen täyttämisestä sekä vaadittavista tiedoista. Väärän ilmoituksen tekeminen poliisille on rikos, josta on säädetty rikoslaissa rangaistus. Ilmoituksia käsitellään pääasiassa virka-aikana ja tarvittaessa poliisi tiedustelee lisätietoja ilmoituksen tekijältä.

Löytötavarat

Poliisin ylläpitämä löytötavaratoiminta.

Löytötavaroista on ilmoitettava omistajalle tai ne on toimitettava poliisille mahdollisimman pian. Tyypillisiä poliisille toimitettavia löytötavaroita ovat ulkoa (esim. kaduilta tai puistoista) löytyvät matkapuhelimet, avaimet ja polkupyörät. Löytötavarat, jotka otetaan talteen julkisen liikenteen kulkuneuvoissa tai rautatie- tai linja-autoasemalla, muualla vastaavalla liikennepaikalla tai liikehuoneistossa, virastossa, toimistossa, työpaikalla, oppilaitoksessa, sairaalassa, teatterissa, urheiluhallissa tai vastaavassa huoneistossa, luovutetaan kyseisen laitoksen henkilökunnalle tai sen löytötavaratoimistolle. Nämä ovat niin sanottuja laitoslöytöjä.

Löytötavaroista on ilmoitettava omistajalle tai ne on toimitettava poliisille mahdollisimman pian. Omaisuus, jonka hankkiminen tai hallussapito on kiellettyä tai vaatii viranomaisen luvan, esimerkiksi huumeet, laiton alkoholi ja aseet, on välittömästi toimitettava poliisille. Jos löytötavaraa ei voida kuljettaa ilman vaaraa tai hankaluutta, riittää kun sen talteen ottamisesta ilmoittaa poliisille. Poliisi antaa vastaanottamistaan löytötavaroista löytäjälle kuitin. Löytötavaran voi toimittaa tai siitä voi ilmoittaa myös sellaiseen yhteispalvelun asiointipisteeseen, jonka kanssa poliisi on sopinut poliisille toimitettavien löytötavaroiden vastaanottamisesta. Löytötavaralaki, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1988/19880778

Ilmoitus ilotulitusnäytöksestä

Ilotulitusnäytöksiä saa järjestää yritys, jolla on tähän tarvittava TUKESin lupa.

Ilotulitusnäytöksiä saa järjestää vain yritys, jolla on tähän TUKESin lupa ja vaadittava pätevyys. Ammattimaisissa ilotulitusnäytöksissä saa käyttää myös sellaisia ilotulitteita, jotka eivät ole yleisessä myynnissä. Ympäristöviranomaiset voivat asettaa näytöksille melurajoituksia, jotka ovat erilaisia taajamissa ja harvaan asutulla seudulla.

- Ilotulitusnäytöksestä on ilmoitettava paikkakunnan poliisille viimeistään 14 vuorokautta ennen näytöksen järjestämistä. - Ilmoituksesta tulee käydä ilmi näytöksen paikka, tarkka ajankohta ja millaisia ilotulitteita näytöksessä aiotaan käyttää. Ilmoituksesta tulee käydä ilmi myös ilotulitteiden varastointi ja säilytys näyttöpaikalla, suojaetäisyydet ja muut varotoimenpiteet onnettomuuksien ehkäisemiseksi, vastuuhenkilön yhteystiedot sekä näytöksen ampujien henkilötiedot yhteystietoineen. - Ilmoituksen liitteenä tulee olla jäljennös Turvallisuus- ja kemikaaliviraston päätöksestä ilotulitusnäytöksen järjestäjän tekemään ilmoitukseen. Lisätietoja ilotulitusnäytöksen järjestämisestä löytyy poliisin verkkosivuilta. Ilmoituksen ilotulitusnäytöksestä voi tehdä poliisin sähköisessä asiointipalvelussa tai käyttäen poliisin sivuilta löytyvää täytettävää ja tulostettavaa lomaketta.

Räjäytystyöilmoitus

Räjäytystyöstä tulee ilmoittaa poliisille vähintään seitsemän vuorokautta ennen työn aloittamista.

Räjäytystyöstä tulee ilmoittaa poliisille ennen työn aloittamista.

Ilmoituksen räjäytystyöstä voi tehdä poliisin sähköisessä asiointipalvelussa. Ilmoituksen voi jättää myös poliisiasemalle tai poliisin palvelupisteeseen. Poliisin verkkosivuilla on tulostettava lomake. Lisätietoja räjäytystyöilmoituksen tekemisestä löytyy poliisin verkkosivuilta.

Ulkomaalaisen henkilökortti

Poliisi voi myöntää henkilökortin Suomessa vakinaisesti asuvalle ulkomaalaiselle.

Poliisi voi myöntää henkilökortin Suomessa vakinaisesti asuvalle ulkomaalaiselle, joka on merkitty väestötietojärjestelmään ja jolla on voimassa oleva oleskelulupa tai oleskelukortti tai hänen oleskeluoikeutensa on rekisteröity. Lisäksi hänen henkilöllisyytensä on voitava todeta luotettavasti. Ulkomaalaisen henkilökortti voidaan myöntää enintään viideksi vuodeksi, mutta kuitenkin enintään hakijan oleskeluluvan tai oleskelukortin voimassaoloajaksi. Ulkomaalaiselle myönnettyä henkilökorttia ei voi käyttää matkustusasiakirjana.

Henkilökortti

Henkilökortti on kuvallinen todistus haltijansa henkilöllisyydestä. Henkilökortti kelpaa myös rajoitetusti matkustusasiakirjana.

Henkilökortti on Suomen kansalaiselle ja Suomessa oleskelevalle ulkomaalaiselle henkilöllisyyden osoittamiseksi myönnettävä kuvallinen asiakirja. Suomen kansalaiselle myönnettyä henkilökorttia voidaan käyttää rajoitetusti matkustusasiakirjana passilain nojalla annettujen säännösten mukaisesti. Henkilökortissa on lisäksi sähköisen asioinnin mahdollistava siru. Henkilökorttia haetaan sähköisesti tai henkilökohtaisesti poliisin palvelupisteessä asioimalla. Vain voimassa olevalla henkilökohtaisella henkilökortilla voi matkustaa. Tämä koskee myös lapsia. Vanhentuneella, rikkinäisellä tai turmeltuneella henkilökortilla ei pääse läpi rajatarkastuksesta. Mikäli henkilökorttia on tarkoitus käyttää matkustusasiakirjana, kannattaa matkalle lähtijän hyvissä ajoin tarkistaa henkilökortin voimassaolo ja kohdemaan henkilökorttia koskevat vaatimukset. Henkilökortin toimitusaikaa laskettaessa myös asioinnin vaatima aika tulee ottaa huomioon.

Henkilökorttia on helpointa hakea poliisin sähköisessä asiointipalvelussa. Hakemuksen voi tehdä myös poliisiasemalla tai poliisin palvelupisteessä. 1. Käy kuvattavana valokuvaamossa, joka lähettää passikuvasi sähköisesti poliisille. 2. Täytä hakemus poliisin sähköisessä asiointipalvelussa. Liitä hakemukseen kuvatunnus, jonka sait valokuvaamosta. Maksa hakemus verkossa. 3. Sähköinen hakemus riittää joissakin tapauksissa sellaisenaan. Osassa tapauksista pelkkä hakemus ei riitä, vaan hakijan täytyy käydä lisäksi poliisin lupapalvelupisteessä tunnistettavana, ennen kuin hakemus voidaan käsitellä. Järjestelmä kertoo sinulle hakemusta täyttäessäsi, tarvitaanko tunnistuskäynti. Jos käynti tarvitaan, hakemus käsitellään vasta, kun tulet palvelupisteeseen. Vältyt jonottamiselta varaamalla ajan poliisin sähköisessä asiointipalvelussa. 4. Alle 18-vuotiaalta vaaditaan kaikkien huoltajien kirjallinen suostumus (alaikäisen matkustusoikeudetonta henkilökorttia voi hakea ilman suostumusta) 5. 18- 30-vuotiaalla miehellä on oltava todistus siitä, että asevelvollisuus ei ole esteenä henkilökortin myöntämiselle Valmis henkilökortti toimitetaan suljetussa kirjekuoressa valitsemaasi Matkahuollon tai sen alihankkijan toimipisteeseen. Valmista henkilökorttia noudettaessa on todistettava henkilöllisyys ja esitettävä lähetystunnus. Voit näyttää lähetystunnuksen esimerkiksi puhelimesi näytöltä, noutoilmoituksen tulosteesta tai käsin itse kirjoittamaltasi lapulta. Lisätietoja tavallisen henkilökortin, alaikäisen henkilökortin, väliaikaisen henkilökortin sekä ulkomaalaiselle myönnettävän henkilökortin hakemisesta poliisin verkkosivuilta.

Passihakemus

Passi on Suomen kansalaiselle myönnettävä matkustusasiakirja. Passi on myös todistus haltijansa henkilöllisyydestä.

Matkustusoikeuden osoittamiseksi Suomen kansalaiselle myönnetään hakemuksesta passi, jollei laista muuta johdu. Passia haetaan sähköisesti tai henkilökohtaisesti poliisin palvelupisteessä asioimalla. Vain voimassa olevalla henkilökohtaisella passilla voi matkustaa. Pienikin lapsi tarvitsee oman passin. Vanhentuneella, rikkinäisellä tai turmeltuneella passilla ei pääse läpi rajatarkastuksesta. Alaikäisen hakemuksen voi täyttää verkossa samalla tavalla kuin täysi-ikäisenkin, mutta hänen on useimmissa tapauksissa käytävä poliisin lupapalvelupisteessä tunnistettavana. Passin voi saada lisämaksusta nopeutetusti, mikäli pika- tai express-toimituksen valtakunnallisessa päiväkiintiössä on tilaa. Matkalle lähtijän kannattaa hyvissä ajoin tarkistaa passin voimassaolo ja tarkistaa kohdemaan passia koskevat vaatimukset. Passin toimitusaikaa laskettaessa myös asioinnin vaatima aika tulee ottaa huomioon.

Ohje: Tavallista passia on helpointa hakea poliisin sähköisessä asiointipalvelussa. Hakemuksen voi tehdä myös poliisiasemalla tai poliisin palvelupisteessä. 1. Käy kuvattavana valokuvaamossa, joka lähettää passikuvasi sähköisesti poliisille. 2. Täytä hakemus poliisin sähköisessä asiointipalvelussa. Liitä hakemukseen kuvatunnus, jonka sait valokuvaamosta. Maksa hakemus verkossa. 3. Sähköinen hakemus riittää joissakin tapauksissa sellaisenaan. Osassa tapauksista pelkkä hakemus ei riitä, vaan hakijan täytyy käydä lisäksi poliisin lupapalvelupisteessä tunnistettavana, ennen kuin hakemus voidaan käsitellä. Järjestelmä kertoo sinulle hakemusta täyttäessäsi, tarvitaanko tunnistuskäynti. Jos käynti tarvitaan, hakemus käsitellään vasta, kun tulet palvelupisteeseen. Vältyt jonottamiselta varaamalla ajan poliisin sähköisessä asiointipalvelussa. 4. Alle 18-vuotiaalta vaaditaan kaikkien huoltajien kirjallinen suostumus. 5. 18-30 -vuotiaalla miehellä pitää olla todistus siitä, että asevelvollisuus ei ole passin myöntämisen esteenä Valmis passi toimitetaan suljetussa kirjekuoressa valitsemaasi Matkahuollon tai sen alihankkijan toimipisteeseen. Valmista passia noutaessasi sinun on todistettava henkilöllisyytesi ja esitettävä lähetystunnus. Voit näyttää lähetystunnuksen esimerkiksi puhelimesi näytöltä, noutoilmoituksen tulosteesta tai käsin itse kirjoittamaltasi lapulta. Lisätietoja tavallisen passin, alaikäisen passin, pika- ja express-passin, väliaikaisen passin ja merimiespassin hakemisesta poliisin verkkosivuilta. Poliisin verkkosivuilla löytyy tarkempia tietoja myös ns. kaksoispassista sekä Suomen sotiin osallistuneiden passista.

Rikosilmoitus

Rikoksen uhriksi joutuneen on syytä tehdä rikosilmoitus poliisille mahdollisimman pian.

Esitutkinnan käynnistämistä varten poliisi tarvitsee mahdollisimman pian tarkan kuvauksen siitä, mitä, missä ja milloin on tapahtunut ja ketkä ovat asianosaisia. Asianosaisia ovat asianomistaja ja rikoksesta epäilty henkilö/henkilöt. Poliisi kirjaa rikosilmoitustiedot poliisiasiain tietojärjestelmän tutkinta- ja virka-apujärjestelmään.

Rikosilmoituksen voi tehdä paikan päällä poliisilaitoksella tai sitten sähköisesti poliisin internet-sivuilla. Rikosilmoitusta tehtäessä tulee kuvailla mahdollisimman tarkasti, mitä, missä ja milloin on tapahtunut ja ketkä ovat osallisia (asianomistaja, mahdollinen rikoksesta epäilty ja todistaja/t). Tärkeää on myös kuvailla tarkasti, miltä rikoksen uhri sekä rikoksesta epäilty henkilö näyttivät. Lisäksi on merkittävä ilmoittajan yhteystiedot (puhelin ja sähköposti) Rikosilmoitusta varten tarvittavat tiedot: - kuvaus siitä, mitä on tapahtunut ja miten - tarkka tapahtuma-aika ja -paikka - rikoksesta epäillyn nimi, jos se on tiedossa - rikoksesta epäillyn tuntomerkit (ikä, pituus, vartalo, kasvojen erityispiirteet, silmien väri, hampaat, puhe, kädet, liikkuminen, pukeutuminen) - minne päin ja miten epäilty pakeni - jos tekijä liikkui jollain ajoneuvolla, ajoneuvon rekisterinumero ja muut tuntomerkit (merkki, väri, malli) - tekijän vaarallisuus (aseistautuminen, mielentila, uhkaukset, päihteiden käyttö jne.) - mahdollisesti anastetun / kadonneen omaisuuden tunnisteet (väri, merkki, malli, sarjanumero tms.) Rikoksesta voi ilmoittaa poliisille missä tahansa, rikoksen tapahtumapaikasta riippumatta.

Turvatarkastajaksi hyväksyminen

Poliisin hyväksymät ja tehtävään koulutetut henkilöt voivat suorittaa turvatarkastuksia.

Poliisin hyväksymiä ja turvatarkastuskoulutuksen suorittaneita turvatarkastajia voi olla poliisilaitoksissa ja muissa poliisin toimitiloissa, Rajavartiolaitoksen toimitiloissa tai alueella, tuomioistuimissa, satamissa tai Maahanmuuttoviraston tiloissa. Edellä mainituissa toimitiloissa ja alueilla voidaan järjestää turvatarkastuksia turvallisuudesta huolehtimiseksi, järjestyksen turvaamiseksi ja omaisuuden suojelemiseksi. Turvatarkastajaksi hyväksyminen on voimassa toistaiseksi, mutta kuitenkin enintään niin pitkäksi ajaksi kuin hyväksytty toimii ilmoitetussa turvatarkastustehtävässä. Edellä tarkoitetut turvatarkastajat eivät ole oikeutettuja suorittamaan tarkastuksia kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa.

Turvatarkastajaksi hyväksymistä voi hakea turvatarkastuksen suorittamispaikan sijaintipaikkakunnan poliisilta henkilö itse, työnantaja tai turvatarkastuspaikan haltija tai omistaja. Hakemukseen tulee liittää turvatarkastuspaikasta riippuen hyväksyttäväksi esitettävien henkilöiden koulutustietoja ja muita turvatarkastustehtävään liittyviä selvityksiä. Poliisilaitos harkitsee tapauskohtaisesti selvitystarpeet. Lisätietoja turvatarkastajaksi hyväksymisestä ja turvatarkastajaksi hyväksymisen muuttamisesta saat poliisin verkkosivuilta.

Vartijaksi hyväksyminen

Voimassaoleva vartijakortti vaaditaan henkilöltä, joka suorittaa vartioimistehtäviä.

Vartijalla tarkoitetaan henkilöä, joka turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan palveluksessa suorittaa vartioimistehtäviä. Vartijakorttia hakevan henkilön ei kuitenkaan tarvitse olla turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan palveluksessa, vaan edellytysten täyttyessä hyväksyminen on myönnettävä kaikille hakijoille. Vartioimistehtäviä ovat esimerkiksi omaisuuden vartiointi, henkilön koskemattomuuden suojaaminen, vartioimiskohteeseen tai toimeksiantajaan kohdistuneiden rikosten paljastaminen, henkivartijatehtävät, arvokuljetustehtävät sekä vartioimisliikkeen ylläpitämässä hälytyskeskuksessa suoritetut hälytyskeskustehtävät. Vartijaksi hyväksymisen myöntää poliisilaitos.

Hakija voi tehdä hakemuksen poliisin sähköisessä asiointipalvelussa. Hakijan tulee kuitenkin saapua henkilökohtaisesti poliisilaitokselle, jos se on erityisestä syystä tarpeen. Hakemuksen voi tehdä myös henkilökohtaisesti poliisiasemalla tai poliisin palvelupisteessä. Hakemukseen on liitettävä: - selvitys (todistuskopio) vartijan peruskoulutuksen hyväksytystä suorittamisesta (vähintään 120 oppituntia - vähintään 40 oppitunnin pituinen väliaikaisen vartijan koulutus on osa vartijan koulutusta) - selvitys (todistuskopio) voimankäyttövälineiden käyttäjäkoulutusten ja tehtävissä mukana pidettävän koiran tottelevaisuustarkastuksen hyväksytystä suorittamisesta (mikäli suoritettu ensimmäistä hyväksymistä haettaessa; muutoin kaksoiskappalehakemukseen) - passilain säännöksissä säädetyt vaatimukset täyttävä valokuva hakijasta Lisätietoja vartijaksi hyväksymisestä, vartijaksi hyväksymisen muuttamisesta, vartijakortin kaksoiskappaleen hankkimisesta sekä koulutusten vastaavuuksista ja hyväksilukemisista löytyy poliisin verkkosivuilta.

Väliaikaiseksi vartijaksi hyväksyminen

Väliaikainen vartijakortti vaaditaan henkilöltä, joka toimii vartiointitehtävissä enintään neljän kuukauden ajan.

Väliaikaisella vartijalla tarkoitetaan henkilöä, joka suorittaa vartiointitehtäviä enintään neljän kuukauden ajan. Vartioimistehtäviä ovat esimerkiksi omaisuuden vartiointi, henkilön koskemattomuuden suojaaminen, vartioimiskohteeseen tai toimeksiantajaan kohdistuneiden rikosten paljastaminen, henkivartijatehtävät, arvokuljetustehtävät sekä vartioimisliikkeen ylläpitämässä hälytyskeskuksessa suoritetut hälytyskeskustehtävät. Väliaikaiseksi vartijaksi hyväksymisen myöntää poliisilaitos. Väliaikaiseksi vartijaksi hyväksymisaika on kertaluonteinen eikä sitä sidota kalenterivuoteen. Mikäli vartija jatkaa neljän kuukauden jälkeen toimintaansa, hänen on suoritettava vartijaksi hyväksyminen edellytyksenä oleva koulutus.

Hakija voi tehdä hakemuksen poliisin sähköisessä asiointipalvelussa. Hakijan tulee kuitenkin saapua henkilökohtaisesti poliisilaitokselle, jos se on erityisestä syystä tarpeen. Hakemuksen voi tehdä myös henkilökohtaisesti poliisiasemalla tai poliisin palvelupisteessä. Hakemukseen on liitettävä: - selvitys (todistuskopio) väliaikaisen vartijan koulutuksen hyväksytystä suorittamisesta (vähintään 40 oppituntia sisäministeriön vahvistama väliaikaisen vartijan koulutus - Vartijan työn perusteet (vähintään 40 oppituntia) - katsotaan edellä mainituksi koulutukseksi) - passilain säännöksissä säädetyt vaatimukset täyttävä valokuva hakijasta Poliisilaitos voi vaatia hakijaa esittämään muitakin hyväksymisen edellytyksiä koskevia selvityksiä. Lisätietoja väliaikaiseksi vartijaksi hyväksymisestä on poliisin verkkosivuilla.

Järjestyksenvalvojaksi hyväksyminen

Voimassaoleva järjestyksenvalvojakortti vaaditaan henkilöltä, joka suorittaa järjestyksenvalvontatehtäviä.

Järjestyksenvalvojalla tarkoitetaan henkilöä, jonka tehtävänä on turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan palveluksessa tai muutoin suorittaa järjestyksenvalvontatehtäviä. Tällaisia tehtäviä ovat järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ja onnettomuuksien estäminen järjestyksenvalvojan toimialueella. Järjestyksenvalvojan toimialueella tarkoitetaan aluetta, jolle järjestyksenvalvoja on asetettu. Järjestyksenvalvojaksi hyväksymisen myöntää poliisilaitos.

Hakija voi tehdä hakemuksen poliisin sähköisessä asiointipalvelussa. Hakijan tulee kuitenkin saapua henkilökohtaisesti poliisilaitokselle, jos se on erityisestä syystä tarpeen. Hakemuksen voi tehdä myös henkilökohtaisesti poliisiasemalla tai poliisin palvelupisteessä. Hakemukseen on liitettävä: - selvitys (todistuskopio) järjestyksenvalvojan peruskoulutuksen (vähintään 40 oppituntia) hyväksytystä suorittamisesta - järjestyksenvalvojaksi hyväksymisen uudistamista haettaessa selvitys (todistuskopio) järjestyksenvalvojan kertauskoulutuksen hyväksytystä suorittamisesta - selvitys (todistuskopio) yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 27 §:ssä tarkoitetun järjestyksenvalvojan voimankäytön lisäkoulutuksen hyväksytystä suorittamisesta - passilain 6 §:n 5 momentin nojalla annetuissa säännöksissä säädetyt vaatimukset täyttävä valokuva hakijasta - selvitys (todistuskopio) vartijan peruskoulutuksen hyväksytystä suorittamisesta, jos hakijalla ei ole voimassaolevaa hyväksymistä vartijaksi ja on hakeutumassa järjestyksenvalvontatehtäviin poliisin tai rajavartiolaitoksen avuksi - selvitys (todistuskopio) voimankäyttövälineiden käyttäjäkoulutuksen hyväksytystä suorittamisesta (mikäli suoritettu ensimmäistä hyväksymistä hakiessa; muutoin kaksoiskappalehakemukseen) - selvitys (todistuskopio) järjestyksenvalvontatehtävissä mukana pidettävään koiraan liittyvän tottelevaisuustarkastuksen hyväksytystä suorittamisesta (mikäli suoritettu ensimmäistä hyväksymistä hakiessa; muutoin kaksoiskappalehakemukseen) Järjestyksenvalvojaksi hyväksyminen on voimassa enintään viisi vuotta. Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista, https://www.finlex.fi/fi Lisätietoja järjestyksenvalvojaksi hyväksymisestä, järjestyksenvalvojaksi hyväksymisen muuttamisesta, järjestyksenvalvojakortin kaksoiskappaleen hankkimisesta, koulutusten vastaavuuksista ja hyväksilukemisista sekä tilapäiseksi järjestyksenvalvojaksi hyväksymisestä löytyy poliisin verkkosivuilta.

Turvasuojaajaksi hyväksyminen

Voimassaoleva turvasuojaajakortti vaaditaan henkilöltä, joka ansiotarkoituksessa suorittaa turvasuojaustehtäviä.

Turvasuojaajalla tarkoitetaan turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan tai turvasuojaustoiminnan harjoittajan palveluksessa olevaa henkilöä, joka suorittaa hyväksymistä edellyttäviä turvasuojaustehtäviä. Tällaisia tehtäviä ovat rakenteellisen suojauksen tai sähköisten valvontajärjestelmien suunnitteleminen, asentaminen, korjaaminen tai muuttaminen sekä muiden turvallisuusjärjestelyjen suunnitteleminen. Turvasuojaustoiminta on ansiotarkoituksessa suoritettavaa, toimeksiantosopimukseen perustuvaa turvasuojaustehtävien hoitamista. Turvasuojaajaksi hyväksymisen myöntää poliisilaitos.

Hakija voi tehdä hakemuksen poliisin sähköisessä asiointipalvelussa. Hakijan tulee kuitenkin saapua henkilökohtaisesti poliisilaitokselle, jos se on erityisestä syystä tarpeen. Hakemuksen voi tehdä myös henkilökohtaisesti poliisiasemalla tai poliisin palvelupisteessä. Hakemukseen on liitettävä: - selvitys turvasuojaustehtävien hoitamisesta - selvitys siitä, toimiiko hakija työsuhteessa olevana työntekijänä vai itsenäisenä ammatinharjoittajana - selvitys hakijan työnantajasta, jos hakija toimii työsuhteessa olevana työntekijänä - työnantajan nimi ja y-tunnus - passilain 6 §:n 5 momentin nojalla annetuissa säännöksissä säädetyt vaatimukset täyttävä valokuva hakijasta Turvasuojaajaksi hyväksyminen on voimassa viisi vuotta. Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista, https://www.finlex.fi/fi Lisätietoja turvasuojaajaksi hyväksymisestä, turvasuojaajaksi hyväksymisen muuttamisesta tai turvasuojaajakortin kaksoiskappaleen hankkimisesta poliisin verkkosivuilta.

Yleisötilaisuusasiat

Yleisötilaisuuden järjestämisestä on tehtävä kirjallinen ilmoitus järjestämispaikan poliisille.

Yleisötilaisuuksista säädetään kokoontumislaissa (530/1999). Yleisötilaisuudella tarkoitetaan yleisölle avoimia huvitilaisuuksia, kilpailuja, näytöksiä ja muita niihin rinnastettavia tilaisuuksia, jotka eivät ole yleisiä kokouksia eli ns. mielenosoituksia. Yleistäen voidaan sanoa, että kyseessä on yleisötilaisuus silloin, kun tilaisuuteen osallistuminen ei edellytä nimenomaista kutsua tai kuulumista johonkin tiettyyn yhteisöön. Yleisötilaisuuden saa järjestää täysivaltainen henkilö, yhteisö ja säätiö. Vajaavaltainen saa järjestää yleisötilaisuuden yhdessä täysivaltaisen henkilön kanssa.

Yleisötilaisuusilmoituksen voi tehdä poliisin sähköisessä asiointipalvelussa tai poliisin verkkosivuilta löytyvällä tulostettavalla lomakkeella, joka toimitetaan poliisilaitokselle. Ilmoituksen voi tehdä myös poliisiasemalla. Lisätietoja yleisötilaisuusilmoituksen tekemisestä on poliisin verkkosivuilla.

Yleinen kokous

Ulkona yleisellä paikalla järjestettävästä yleisestä kokouksesta on tehtävä ilmoitus kokouspaikan poliisille vähintään 24 tuntia aikaisemmin.

Kokoontumislaissa yleisellä kokouksella tarkoitetaan mielenosoitusta tai muuta kokoontumisvapauden käyttämiseksi järjestettyä tilaisuutta, johon muutkin kuin nimenomaisesti kutsutut voivat osallistua tai jota he voivat seurata. Yleisenä kokouksena ei kuitenkaan pidetä sellaista mielenosoitusta, joka on tarkoitettu ainoastaan yksittäisten henkilöiden mielipiteen ilmaisemista varten.

Ulkona yleisellä paikalla järjestettävästä yleisestä kokouksesta on tehtävä suullisesti tai kirjallisesti ilmoitus kokouspaikan poliisille vähintään 24 tuntia ennen kokouksen alkamista. Ilmoituksen yleisestä kokouksesta voi tehdä poliisin sähköisessä asiointipalvelussa tai poliisin palvelupisteessä. Poliisin verkkosivuilta löytyy tulostettava lomake ilmoituksen tekemiseen. Yleisestä kokouksesta ilmoitettaessa on oltava mukana yleisellä paikalla järjestettävää mielenosoitusta koskeva ilmoitus täytettynä. Tulee tehdä vähintään 24 tuntia ennen kokouksen alkamista. Voimassa ilmoituksessa mainitun yleisen kokouksen keston ajan. Kokoontumislaki, https://www.finlex.fi/fi