4 - Osaava poliisi

Verkon kautta valmius seksuaalirikoslain soveltamiseen

Seksuaalirikosten lainsäädäntö uudistui merkittävästi vuoden 2023 alusta. Poliisin oli tunnistettava heti vuoden alusta erityisesti muuttuneet rikosnimikkeet ja tunnusmerkistöt, ja kyettävä soveltamaan uusia lakipykäliä valvonta- ja hälytystehtävissä. Uudistus vaikutti näkyvästi myös esitutkintaa tekevien työhön.

Uudessa rikoslaissa raiskauksen määritelmä perustuu suostumukseen, ja seksuaalinen ahdistelu kattaa laajan tunnusmerkistön. Myös seksuaalirikosten rangaistusasteikko koveni.

Poliisissa lakiuudistuksen voimaantuloon tuli valmistautua ennakkoon. Polamkille tämä merkitsi kattavan seksuaalirikoslainsäädännön koulutuksen järjestämistä poliisihallinnolle loppuvuodesta 2022. Valmistelimme täydennyskoulutuksen tarjontaamme verkkokoulutuspaketin, jotta koulutus saatiin tarjolle poliisin henkilöstölle nopeasti, tehokkaasti ja joustavasti.

Webinaarimuotoinen verkkokoulutus teemoitettiin kahteen osaan. Aikuisiin kohdistuvien seksuaalirikosten koulutuksessa keskeistä olivat uhrin asemaa koskevat muutokset, vapaaehtoisuuden puuttumisen arviointi ja muuttunut sukupuoliyhteyden määritelmä.

Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset -koulutuksessa keskeinen teema oli lapsi seksuaalisen teon kohteena. Käsiteltävänä olivat esimerkiksi nuorten keskinäiset tilanteet sekä tekijän ja lapsen välinen ikäero. Koulutus nosti tarkasteluun myös digivälitteiset rikokset ja lapsen näkökulman rikosvaikutusten arvioinnissa. Verkkokoulutus oli henkilöstön käytössä määräajan vuonna 2023.

Esitutkintavaiheessa poliisin ja syyttäjän yhteistyön merkitys korostuu. Poliisin oman koulutuksen lisäksi poliisin henkilöstöllä on vuosittain mahdollisuus osallistua Syyttäjälaitoksen seksuaalirikoslainsäädäntöä koskeviin koulutuksiin.

Jatkamme seksuaalilainsäädännön sisältöjen integrointia osaksi poliisin tutkintokoulutusta. Poliisialipäällystön koulutuksessa uudistunut lainsäädäntö on käsiteltävänä erityisesti lähisuhdeväkivaltaan liittyvässä teemakoulutuksessa.

Koulutuspäällikkö Vesa Syngelmä
Polamk

Tutkittuun tietoon perustuva opetus ja harjoittelu parantavat poliisin toimintaa

Poliisin kohtaamat työtilanteet edellyttävät usein poikkeuksellisen nopeaa päätöksentekoa ja toimintaa. Ennen päätöksiä ja toimintaa poliisin on kuitenkin kyettävä muodostamaan tilannetietoisuus eli ymmärrys sen hetkisestä tilanteesta. Poliisilla on oltava kykyä ja taitoa havainnoida ja ymmärtää meneillään oleva tilanne ja ennakoida, mitä voi tapahtua seuraavaksi.

Poliisitoiminnan tilannetietoisuutta on tutkittu Suomessa Poliisiammattikorkeakoulussa usean vuoden ajan. Tutkimustyössä on hyödynnetty psykologisen tutkimustiedon ohella esimerkiksi vaativien tilanteiden erikoisryhmässä toimivien poliisien asiantuntemusta ja heidän kykyä reflektoida toimintaansa. On vahva näyttö siitä, että tilannetietoisuus on taito. Se osataan nyt määritellä, sitä voidaan systemaattisesti opettaa ja sitä voidaan kehittää.

Liian suuri stressi vaikuttaa merkittävästi kaikkeen suorituskykyyn. Myös kyky tilannetietoisuuteen ja taktiseen ajatteluun heikkenee. Liian korkeasta stressistä heikentynyt suorituskyky voi pahimmillaan aiheuttaa sattumanvaraista toimintaa ja aiheuttaa merkittäviä riskejä sivullisille, kohteena olevalle henkilölle ja poliisille itselleen. Poliisissa onkin tutkittu ja kehitetty toimintamenetelmiä, jotka auttavat poliiseja hallitsemaan niin arkipäivän "normaalia" stressiä, kuin myös kriittisille tilanteille altistumisen aiheuttamaa stressiä. Tutkittujen menetelmien harjoitteleminen ja käyttäminen parantavat poliisin toimintaa, turvallisuutta ja palvelua myös yleisesti. Myös työhyvinvointi vahvistuu.

Poliisiopiskelijat perehtyvät stressinhallinnan säätelyyn ja keho-mielitilan säätämiseen AMK-koulutuksessa. Taidoista on hyötyä tulevan työelämän lisäksi jo opiskeluvuosina. Tilannetietoisuudesta saatu tuore tutkimustieto hyödyttää puolestaan laajemmin teemaan liittyvän poliisikoulutuksen systemaattisessa kehittämisessä.

Komisario Juha-Matti Huhta
Polamk

Ratkaisuja lähisuhdeväkivaltaan puuttumiseksi

Lähisuhdeväkivalta on ilkeä yhteiskunnallinen ja ihmisoikeusongelma. Uhrille itselleen se on ennen kaikkea vahinkoa tekevien kokemusten raskas vyyhti. Ilmiön ja kokemusten kierteen purkaminen voi alkaa, kun uhri löytää oikean tuen piiriin. Tehokkaimmin uhrin turvallisuus ja hyvinvointi paranee, kun viranomaiset ja järjestöt tekevät uhrin auttamiseksi aktiivista ja koordinoitua yhteistyötä.

Selvitimme kansainvälisessä IMPRODOVA-projektissa hankekumppaneidemme kanssa sitä, miten poliisi ja muut ensikäden toimijat, kuten terveys- ja sosiaalialan ammattilaiset, puuttuvat lähisuhdeväkivaltaan Euroopan maissa. Kehitimme tutkimuksen pohjalta useita erilaisia menettelyjä, jotka lisäävät poliisin, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kolmannen sektorin yhteistyötä ja kykyä puuttua lähisuhdeväkivaltaan.

Osana IMPROVE-hanketta pyrimme tunnistamaan syyt, miksi lähisuhdeväkivallan uhri tai lähipiiri ei kerro tilanteesta viranomaisille. Rakennamme tekoälyä hyödyntävän chatbotin, joka tarjoaa kohdennettua tukea ja tietoa uhreille. Chatbot toimii väylänä palveluverkostoon ja alentaa kynnystä ottaa yhteyttä viranomaisiin.

Poliisissa projektien materiaaleja ja osaamista hyödynnetään perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa sekä naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaa koskevissa koulutuksissa ja ohjeistuksissa. Poliisihallitus esimerkiksi tuotti valvonta- ja hälytystehtävissä toimiville poliiseille kenttämuistion ja rikostutkinnan henkilöstölle pikamuistion työn tueksi. Projektien tuloksia käsitellään myös lähisuhdeväkivallan tunnistamisen ja torjunnan täydennyskoulutuksissa.

Erikoistutkija Jarmo Houtsonen
Polamk