2  Henkilöstön määrä ja rakenne

2.1  Henkilötyövuosien ja henkilöstömäärien kehittyminen

Poliisin henkilöstövoimavarojen määrää ja painopisteitä säätelee käytettävissä oleva rahoitus sekä toimintaympäristön muutokset. Vuonna 2023 poliisin henkilötyövuosien (htv) toteuma oli 10 382. Poliisin henkilöstön osuus koko valtion henkilöstöstä oli noin 12 prosenttia. Vuoteen 2022 verrattuna poliisin henkilötyövuosien kokonaismäärä nousi 143 henkilötyövuotta (1,4 %). Henkilötyövuosien toteuma kasvoi sekä poliisihenkilöstössä että muussa henkilöstössä.

Tarkasteluvuonna poliisihenkilöstön määrä oli 7 592 htv, joka oli 81 henkilötyövuotta enemmän kuin vuonna 2022. Muun henkilöstön osalta htv-toteuma kasvoi 111 henkilötyövuotta edelliseen vuoteen verrattuna (toteuma 2 567 htv). Opiskelijoiden htv-toteuma oli 224, joka taas on hieman alle viidenneksen alhaisempi verrattuna kahteen aiempaan vuoteen. Opiskelijoihin lukeutuvat poliisin AMK-tutkintoa suorittavat harjoittelijat, jotka on nimitetty nuoremman konstaapelin määräaikaiseen virkasuhteeseen.

Poliisihenkilöstön osuus koko henkilöstöstä oli 73 %. Kun tarkastellaan poliisihenkilöä tarkemmalla tasolla, suurin osa siitä kohdistui miehistöön (67 %, 5 075 htv). Miehistöön lukeutuvat vanhemmat konstaapelit ja vanhemmat rikoskonstaapelit. Alipäällystöön (ylikonstaapelit, rikosylikonstaapelit) kuului 23 % (1 715 htv). Päällystön osuus oli 10 % (767 htv) ja päälliköiden 0,5 % (34 htv). Päällystöön kuuluvat esimerkiksi komisariot, ylikomisariot, poliisilakimiehet, poliisiylitarkastajat ja rikosylitarkastajat. Päällikköihin lukeutuu virastojen päälliköt sekä apulaispoliisipäälliköt ja poliisijohtajat.

Poliisin muun henkilöstön osuus vuonna 2023 oli 25 %, josta lähes puolet kohdentui ryhmään muut (49 %, 1 265 htv). Muut -ryhmään lukeutuvat muun muassa lupahallinnon esimies- ja asiantuntijatehtävät (12 %) sekä erilaisten hallinnollisten tehtävien johto-, esimies- ja asiantuntijatehtävät (52 %). Toimistotyöntekijöiden osuus oli 36 % (917 htv). Edellä mainittuun ryhmään kuuluu toimeenpanevia tehtäviä lupahallinnosta ja muista hallinnollisista tehtävistä. Muuhun henkilöstöön lukeutuu myös vartijat, joiden osuus oli 15 % (384 htv).

Poliisitoiminnan kokonaisrahoituksesta kohdennettuihin hankkeisiin resursointiin 118 henkilötyövuotta vuonna 2023. Htv-toteuma nousi edelliseen vuoteen verrattuna noin 14 % (14 htv). Kehittämishankkeina toteutetaan strategisesti merkittäviä hankkeita, joiden tarkoituksena voi olla esimerkiksi lainsäädännön, kansainvälisen velvoitteen täytäntöönpano, tuottavuuden parantaminen tai uuden teknologian käyttöönotto. Hankkeissa työskentelevä henkilöstö on pääosin sijoitettu Poliisihallitukseen.

Vuonna 2023 vahvistetun hallitusohjelman mukaisesti poliisitehtävissä toimivien määrää lisätään 8000 henkilötyövuoteen hallituskauden loppuun mennessä ja lisäys tehdään poliisin operatiivisen toiminnan vahvistamiseen. Operatiivisissa tehtävissä toimivan henkilöstön määrä lisääntyy hallituskauden loppuun mennessä 500 henkilötyövuodella. Vuonna 2023 poliisissa valmisteltiin hallitusohjelmassa määriteltyjen lisävoimavarojen kohdentamiseen ja seurantaan mallia, joka otetaan vuonna 2024 käyttöön.

2.2  Määräaikainen henkilöstö

Poliisissa suurin osa henkilöstöstä toimii vakituisessa virassa sekä kokoaikaisena. Henkilö nimitetään määräaikaiseen virkasuhteeseen silloin, jos sitä edellyttää työn luonne, sijaisuus, avoinna olevaan virkaan kuuluvien tehtävien väliaikainen hoitaminen tai harjoittelu. Vakituisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä oli 86,5 % ja määräaikaisten 13,5 %. Edellä mainitussa jakaumassa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia verrattuna vuoteen 2022. Määräaikaisten henkilöiden määrä on kuitenkin kasvanut noin kolmanneksen viimeisen viiden vuoden aikana. Kuviossa 2 on kuvattu poliisin vakinaisten ja määräaikaisten henkilöstömäärien kehitys vuosina 2019-2023.

Määräaikaisesta henkilöstöstä 58 prosentilla ei ollut vakinaista taustavirkaa poliisissa tai muualla valtionhallinnossa. Eniten määräaikaisia oli nimitetty sijaisuuden (42 %) ja työn luonteen perusteella (40 %). Erityisesti viimeksi mainitun syyn perusteella nimitettyjen määräaikaisten määrä on jatkanut kasvuaan. Henkilöstömäärien kehittymistä määräaikaisuuden syyn mukaisesti on kuvattu kuviossa 3. Luvuissa ei ole huomioitu opiskelijat -henkilöstöryhmää tai työllisyysvaroin palkattuja. Harjoittelussa olevien määrä kuvaa korkeakouluharjoittelijoita, eikä siihen sisälly poliisi AMK-tutkintoa suorittavat opiskelijat.

2.3  Henkilöstön sukupuoli- ja ikärakenteen kehittyminen

Vuonna 2023 poliisin henkilöstöstä naisia oli 33 % ja miehiä 67 %. Sukupuolijakauma eroaa koko valtion tasosta (51 % naisia), mutta jakauma on vastaava tarkasteltaessa turvallisuussektoria kokonaisuudessaan. Poliisissa miesten osuus on ollut selkeästi suurempi poliisitehtävissä ja naisten osuus vastaavasti korkeampi muissa tehtävissä. Naisten määrä poliisitehtävissä on kuitenkin ollut tasaisessa nousussa viimeisten vuosien aikana. Kuviossa 4 on kuvattu henkilöstömääriä sukupuolen ja henkilöstöryhmän mukaisesti.

Henkilöstön keski-ikä vuonna 2022 oli 43,6 vuotta, joka on hieman alhaisempi kuin valtion koko henkilöstössä (45,5 vuotta). Poliisissa noin joka viides on alle 35-vuotias. Toisaalta taas yli 55-vuotiaiden osuus on ollut kasvusuuntainen. Vuonna 2023 yli 55-vuotiaita oli 26 prosenttia enemmän kuin viisi vuotta aiemmin. Kasvusuuntaa selittää esimerkiksi poliisien ammatillisen eläkeiän valinneiden henkilöiden väheneminen, kun nuoremmat ikäluokat ovat siirtyneet tavanomaisten eläkeikäsäännösten piiriin. Kuviossa 5 on kuvattu henkilöstön jakautumista eri ikäryhmiin edellisen viiden vuoden aikana.