4  Osaaminen

Osaamisen johtamisen ja kehittämisen lähtökohtana on varmistaa, että työntekijöillä on työn tekemiseen tarvittava osaaminen. Jokaisella työntekijällä on vastuu oman ammattitaidon ylläpitämisestä, osaamisen kehittämisestä sekä jatkuvasta oppimisesta. Työnantaja taas vastaa suunnitelmallisesta osaamisen johtamisesta. Poliisissa kehitetään ennakoivasti henkilöstön osaamista omalla henkilöstökoulutuksella sekä tukemalla henkilöstönsä omaehtoista itsensä kehittämistä. Poliisiammattikorkeakoulu tarjoaa tutkintokoulutuksen lisäksi täydennyskoulutusta eri ammattiryhmille. Muita vakiintuneita osaamisen kehittämistapoja ovat muun muassa henkilökierto, työparityöskentely ja verkostotyöskentely. 

Vuonna 2023 poliisi aloitti poliisikoulutuksen kehittämistarpeiden tunnistamisen yhteistyössä HAUS kehittämiskeskus Oy:n kanssa. Tavoitteena oli selvittää poliisin tutkinto- ja täydennyskoulutusten työelämävastaavuus ja tehdä näitä koskevat kehittämisehdotukset. Poliisikoulutuksen tila -selvitys valmistui alkuvuodesta 2024. Selvityksen mukaan poliisin tutkintokoulutus vastaa työelämän tarpeisiin. Opiskelijat valmistuvat määräajassa ja viihtyvät pitkään työuralla. HAUS:n laatimassa raportissa esitettiin kymmenen kehittämisehdotusta, jotka liittyivät esimerkiksi täydennyskoulutuksen koordinointiin ja peruskoulutuksen valintaprosessin tehostamiseen.

Poliisissa on vuodesta 2020 alkaen toiminut osaamisen kehittämisen koordinaatiotyöryhmä (OSAKE), joka tukee valtakunnallista osaamisen kehittämistä. Vuonna 2023 Poliisihallitus asetti ryhmän uudelleen sekä täsmensi sen tavoitteita. OSAKE-koordinaatiotyöryhmäntavoitteena on toimia tulosohjauksen ja seurannan tukena seuraamalla tavoitteiden toteutumista ja arvioimalla vaikuttavuutta osaamisen kehittämisen kokonaisuuden näkökulmasta. Ryhmän tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti koordinoitu ja työelämän tarpeet tunnistava sekä vaikuttava osaamisen kehittäminen poliisissa. Ryhmä kokoontui vuoden 2023 aikana yhteensä yhdeksän kertaa.

Lähes puolella polisiin henkilöstöstä oli korkeimpana koulutuksena keskiasteen tutkinto. Korkeakoulututkinnon oli suorittanut 31 prosenttia henkilöstöstä. Alimman korkeakouluasteen tutkinto oli taustalla hieman alle viidenneksellä. Koulutustaustajakaumaa selittää se, että ennen koulutusuudistusta poliisin tutkinnot luokiteltiin joko keskiasteeseen (poliisin perustutkinto) tai alimpaan korkea-asteeseen (päällystötutkinto). Poliisin tutkintokoulutus uudistettiin vuonna 2014 siten, että poliisin perustutkinnosta tuli ammattikorkeakoulutasoinen. 
 

Vuonna 2023 henkilöstökoulutuspäiviä oli yhteensä noin 35 000 päivää, joka oli henkilötyövuotta kohden 3,4 pv / htv. Lukumäärään on huomioitu kokonaiset koulutuspäivät (yli 6 tuntia kestänyt koulutus). Henkilöstökoulutuspäivien määrä nousi noin 10 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstöryhmittäin tarkasteltuna koulutuspäivien määrä jakautuu hyvin epätasaisesti. Poliisihenkilöstöllä henkilöstökoulutuspäiviä oli 4,2 pv / htv, kun muun henkilöstön osalta vastaava luku oli 0,9 pv / htv. Toteumien eroa selittää osittain se, että poliisihenkilöstölle suunnattua täydennyskoulutusta on enemmän tarjolla ja osa koulutuksista on pakollisia tietyissä tehtäväryhmissä.

Henkilöstökoulutukseen osallistuneiden henkilöiden osuus vuoden lopun henkilöstömäärästä oli 27,4 prosenttia. Vastaava luku koko valtion henkilöstöä tarkasteltaessa on 12,5 prosenttia. Koulutuskustannukset olivat 1 135 euroa henkilötyövuotta kohden, joka on lähes vastaavalla tasolla kuin koko valtionhallinnossa (1 176 € / htv). Kustannuksissa on huomioitu henkilöstökoulutuksen ajalta maksetut palkat sekä muut koulutuskustannukset. 

Poliisi tukee henkilöstön omaehtoista opiskelua myöntämällä palkallista tai palkatonta virkavapaata opintojen suorittamiseen. Omaehtoisella opiskelulla tarkoitetaan kouluttautumista, joka ei pääsääntöisesti tapahdu työajalla tai työantajan kustantamana. Vuoden 2023 aikana palkallista opintovapaata myönnettiin 152 henkilölle (1,5 % koko henkilöstöstä). Opintovapaalakiin perustuvaa palkatonta opintovapaata käytti 277 henkilöä (2,7 % koko henkilöstöstä). Palkallisia ja palkattomia opintovapaapäiviä oli yhteensä noin 25 550 päivää, joka oli henkilötyövuotta kohden 2,5 pv / htv. Opintovapaapäivien määrä on ollut hienoisessa nousussa viimeisten vuosien aikana (kuvio 10).