5  Työhyvinvointi ja työkyky

5.1  Työkyvyn johtaminen ja tukeminen

Strategisella työkykyjohtamisella luodaan perusta arjen työkykyjohtamiselle. Strategisesta työkykyjohtamisesta vastaa poliisin johto. Strategisen työkykyjohtamisen tavoitteena on varmistaa poliisin suorituskyky pitämällä työkyvyttömyysriskit ja työkyvyttömyyskustannukset hallinnassa sekä lisäämällä tuottavien työssäolopäivien määrää.

Työkykyjohtamisen osaamisen vahvistamiseksi poliisi osallistuu vuosina 2022-2024 Kevan Kestävää työelämää hankkeeseen. Vuoden 2023 aikana hankkeeseen osallistuvissa poliisiyksiköissä kehitettiin ja kokeiltiin työkykyjohtamisen esimiesvalmennusta, joka on tarkoitus ottaa käyttöön kaikissa poliisiyksiköissä. Lisäksi kesällä 2023 käynnistettiin koko työuran kattava osaaminen ja työssä jaksaminen -hanke (KOTKA). Hankkeen yhden projektin tavoitteena on varmistaa työuran eri vaiheisiin sijoittuvien työkykyjohtamisen menettelyiden ja toimenpiteiden yhdenmukaisuus koko poliisissa.

Vuonna 2023 käynnistettiin työsuhdepolkupyöräetua koskeva kokeilu. Kokeilun tavoitteena on muun muassa selvittää, onko työsuhdepolkupyörä hyvä tapa tukea työntekijän jaksamista ja hyvinvointia, onko edulla vaikutusta työnantajamielikuvaan tai millaiseksi edun kokonaiskustannukset muodostuvat. Kokeilu on käynnistynyt kahdessa poliisiyksikössä, joissa noin joka viides henkilö on ottanut edun käyttöönsä. Kerättyjen kokemusten perusteella arvioidaan, lähdetäänkö työsuhdepolkupyöräetua laajentamaan koko poliisihallintoon.

Työhyvinvointiin ja virkistystoimintaan käytettiin noin 180 tuhatta tuntia vuoden 2023 aikana. Tuntimäärä sisältää liikuntaharjoitteluun käytetyn työajan sekä muuhun työhyvinvointiin ja virkistykseen käytetyn ajan. Liikuntaharjoittelulla tarkoitetaan sitä, että koko poliisin henkilöstöllä on mahdollisuus harrastaa liikuntaa työajalla kaksi tuntia viikossa. Työtyytyväisyyden edistämiseen panostettiin 289 euroa henkilötyövuotta kohden, joka oli lähes saman verran kuin koko valtionhallinnossa (292 e / htv). Edellä mainittujen kustannusten laskennassa on huomioitu virkistystoiminnan ja yhteistoiminnan menot henkilöstösivukuluineen. 

Poliisissa työterveyshuollon palvelut sisältävät lakisääteisen ennaltaehkäisevän terveydenhuollon lisäksi sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon palveluita. Vuonna 2023 työterveyshuollon nettokustannukset olivat 580 euroa henkilötyövuotta kohden. Kustannukset nousivat noin kolmanneksen (132 euroa / htv) edelliseen vuoteen verrattuna. Poliisin työterveyshuollon kustannukset lähentyivät valtion keskiarvoa, joka oli 599 euroa henkilötyövuotta kohden. 

Vuonna 2023 sairauspoissaolopäiviä henkilötyövuotta kohti oli 10,3 pv. Sairauspoissaolopäivien määrä laski noin 17 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Poliisissa sairauspoissaolopäivien toteuma oli hieman suurempi kuin turvallisuussektorilla yhteensä (8,2 pv / htv) tai valtionhallinnossa (7,9 pv / htv). Sairauspoissaolopäivien määrässä on huomioitu sekä palkalliset että palkattomat sairauspoissaolot.

Ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden osuus oli 27,2 prosenttia. Vastaava osuus valtiolla yhteensä oli 35,4 prosenttia. Lyhyitä sairauspoissaoloja (1-3 pv) oli 3,4 päivää henkilötyövuotta kohden. Toteuma on lähes vastaavaa kuin vuonna 2022 (3,5 pv / htv). Keskimäärin poissaolon pituus oli 4,2 työpäivää per tapaus, joka on täysin vastaava kuin turvallisuussektorilla ja valtiolla.

Kun tarkastellaan sairauspoissaoloja henkilöstöryhmittäin, sairauspoissaolopäivien määrä laski kaikissa ryhmissä vuoteen 2022 verrattuna. Muulla henkilöstöllä poissaolopäiviä henkilötyövuotta kohden oli hieman enemmän (11,8 pv / htv) kuin poliisihenkilöstöllä (9,9 pv / htv). Muussa henkilöstössä sairauspoissaolojen kertymää nosti erityisesti kaksi henkilöstöryhmää; vartijat ja toimistotyöntekijät. Kuviossa 11 on kuvattu sairauspoissaolopäivien määrän kehittymistä henkilöstöryhmittäin. 

5.2  Työturvallisuus

Työturvallisuuden hallinta on säädöksiin ja sopimuksiin perustuvaa työsuojelutoimintaa sekä järjestelmällisesti toteutettua riskien tunnistamista ja arvioimista sekä tarvittavien hallintakeinojen ja -toimenpiteiden käynnistämistä, joita seurataan jatkuvan kehittämisen periaatteella. Se on osa poliisin johtamisjärjestelmää ja koko poliisihallinnon kattava prosessi, jota toteutetaan säännöllisesti jokaisessa poliisiyksikössä sen kaikilla tasoilla. Työsuojelu kuuluu osana tähän prosessiin. 

Poliisityössä on suuri riski joutua osalliseksi sellaisiin uhka- ja väkivaltatilanteisiin, joilla voi olla traumaattisia seurauksia. Poliisityön vaarallisia puolia ei voida kokonaan poistaa, joten on kiinnitettävä erityisesti huomiota haitalliseksi muodostavaan kuormitukseen ja kumuloituvaan stressiin, kriittisistä tilanteista selviämiseen ja työyhteisön tukeen. Kriittisten tilanteiden jälkitoimet ovat työturvallisuuslain mukainen henkisen työsuojelun keino. Henkilöstön valmentaminen kohtaamaan kriittisiä tilanteita on tärkeä keino ennaltaehkäistä tilanteiden kuormittavia vaikutuksia ja saada ne hallintaan. Poliisihallitus ohjaa säännöllisesti esimerkiksi koulutuksien avulla poliisin yksiköiden jälkitoimien käytäntöjä, jotta ne ovat toimivia ja yhdenmukaisia. Käytössä ovat muun muassa kokemukselliset purkukeskustelut, posttrauma-työpajatoiminta sekä laajat tukimuodot työterveyshuoltopalveluissa. 

Vuonna 2023 työtapaturmista johtuvia poissaolopäiviä oli yhteensä 5 293 päivää, joka oli henkilötyövuotta kohden 0,5 pv. Poissaolopäivien määrä nousi noin 10,9 % edelliseen vuoteen verrattuna. Koko vuonna tapaturmia oli yhteensä 1077, joista Valtiokonttorin korvaamia tapaturmia oli yhteensä 923. Korvattujen tapaturmien kokonaismäärä nousi edellisestä vuodesta 9 % (vuonna 2022 korvattuja tapaturmia oli 840). Työtapaturmataajuus 2023 oli 8,9. Työtapaturmataajuudella kuvataan työtapaturmien määrää suhteessa 100 henkilötyövuotta kohden.

Pääosin työtapaturmat johtivat enintään kahden päivän poissaoloon (76 % työtapaturmista). Kun taas 18 prosenttia työtapaturmista aiheuttivat 3−30 päivän poissaolon. Yli 30 päivän poissaoloon johtaneita työtapaturmia oli 6 % kaikista työtapaturmista.