3  Johtaminen ja työyhteisö

3.1  Poliisin henkilöstöjohtamisen nykytila

Poliisihallitus toteutti laajan sisäisen selvityksen poliisin henkilöstöjohtamisen nykytilasta maalis-elokuussa 2023. Selvityksen tarkoituksena oli saada ajantasainen tilannekuva siitä, miten henkilöstöjohtaminen toimii poliisissa ja miten sitä tulisi kehittää. Tarkastelussa oli henkilöstöjohtamisen kokonaisuus, rakenteet, voimavarat sekä niiden tuottama lisäarvo poliisitoiminnalle. Selvitys poliisin henkilöstöjohtamisen tilasta on kokonaisuudessaan luettavissa poliisin verkkosivuilla.

Laaditun selvityksen mukaan henkilöstöjohtaminen toimii kohtuullisen hyvin ja se tukee poliisitoimintaa. Henkilöstöjohtamisen toimintatapoja on suunniteltu ja käyttöönotettu. Tätä tukee myös se, että henkilöstöbarometri 2022 osoitti myönteistä kehitystä lähes kaikilla muilla kuin stressitekijöitä ja -kokemuksia kuvaavilla mittareilla. Kokonaisuudessaan tulokset osoittavat tasaista kehitystä ja jotain keskeisiä tavoitteita on saavutettu. Henkilöstöjohtamisen kehittämistä pidetään tärkeänä ja monenlaista kehitystyötä on meneillään.

Henkilöstöjohtamisen todettiin siis kokonaisuudessaan olevan poliisissa hyvällä tasolla, mutta kehittämistäkin löytyy. Selvityksen keskeisimmät toimenpidesuositukset olivat seuraavat: 

1. Poliisin tulisi laatia henkilöstöjohtamisen määritelmä ja määritellä sen osa-alueet. Henkilöstösuunnitelman vaikuttavuutta tulisi lisätä. 
2. Poliisiyksiköiden tulisi saada valtakunnallisesti yhdenmukaisempaa ohjausta sekä yhteisiä henkilöstöjohtamisen (toiminta)malleja. 
3. Vaatimukset esimiestyölle ja -osaamiselle tulisi määritellä sekä vahvistaa esimiesidentiteettiä. 
4. Henkilöstötiedon johtamiseen, laatuun ja analytiikkaan tulisi panostaa nykyistä enemmän.

Selvityksen tuloksisia on hyödynnetty poliisin kehittämistyössä ja osana Poliisihallituksen perustehtäviä. Tuloksista laadittiin toimenpidesuunnitelma, jonka pohjalta henkilöstöjohtamista kehitetään edelleen. Henkilöstöasioiden korostaminen näkyy myös poliisin päivitetyssä strategiassa, jossa poliisin henkilöstön hyvinvoinnin ja osaamisen tuki on nostettu yhdeksi päätavoitteeksi. Lisäksi Poliisihallitus käynnisti kesällä 2023 koko työuran kattava osaaminen ja työssäjaksaminen -hankkeen (KOTKA), jonka projekteissa osa selvityksen keskeisistä toimenpidesuosituksista esimiestyön kehittämiseen, urapolkuihin ja työnantajakuvaan liittyen toteutetaan.

Vuoden 2023 aikana Poliisihallituksessa valmisteltiin poliisin henkilöstöjohtamista ohjaavaa henkilöstösuunnitelma vuosille 2024-2027. Päivitetyn suunnitelman avulla henkilöstöjohtamisen painoarvoa kasvatetaan. Esimiestyön kehittämisen ja sitä kautta koko henkilöstön saamaa työhyvinvoinnin ja osaamisen tukea lisätään. 

3.2  Henkilöstön saatavuus ja sitoutuminen

Julkiseen hakuun tulevat tehtävät julkaistaan haettavaksi valtion yhteisessä Valtiolle.fi -rekrytointipalvelussa. Vuoden 2023 aikana tehtäviä oli haussa yhteensä 813, joista 604 oli vakinaisia (74 %) ja 209 määräaikaisia (26 %). Rekrytointien määrä kasvoi yhdeksän prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Vakinaisia tehtäviä oli julkisessa haussa viidenneksen enemmän. Haussa olleiden määräaikaisten tehtävien määrä taas laski 16 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Tarkasteluvuoden rekrytoinneista johtotason tehtäviin kohdistui 1 % ja muihin esimiestehtäviin 19 %. Kaikista rekrytoinneista poliisitehtävien osuus oli 65 % ja muiden tehtävien osuus 35 %. Yksittäisen rekrytoinnin keskimääräinen läpimenoaika oli n. 3 kuukautta. Läpimenoajalla kuvataan rekrytointiprosessin kestoa haun alkamisesta päätöksentekoon. Edellä esitetyissä luvuissa ei ole huomioitu korkeakouluharjoittelijoiden rekrytointeja tai haun alkamisen jälkeen keskeytettyjä rekrytointeja. Kuviossa 6 on kuvattu poliisin julkisten rekrytointimäärien kehittymistä vuosina 2019-2023.

Hakemuksia tehtäviin saapui kaiken kaikkiaan noin 12 000. Edelliseen vuoteen verrattuna hakemusten määrä nousi kolmanneksen. Hakijamäärät muihin kuin poliisitehtäviin nousivat edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2023 avoinna ollutta muuta tehtävää kohden tuli keskimäärin 33 hakemusta, kun vuonna 2022 vastaava luku oli 22. Poliisitehtävissä hakemusten määrä avointa tehtävää kohti säilyi edelliseen vuoteen verrattuna samalla tasolla. Hakemuksia saapui keskimäärin seitsemän avoinna ollutta tehtävään kohden. 

Vuoden 2022 aikana avoinna oli 27 tehtävää, joihin ei saapunut yhtään hakemusta. Näiden keskeytettyjen rekrytointien osuus kaikista rekrytoinneista oli siten kolme prosenttia. Määrään on huomioitu ne rekrytoinnit, jotka olivat haussa vähintään 14 päivää. Suhteutettuna kaikkiin avoinna olleisiin tehtäviin keskeytettyjen rekrytointien määrä oli vastaavalla tasolla kuin vuonna 2022.

Poliisin opiskelijarekrytoinnin tavoitteena on, että poliisialasta kiinnostuneet ja poliisityöhön soveltuvat saadaan hakeutumaan poliisikoulutukseen. Poliisi AMK-tutkinnon aloituspaikkojen määrä on vuodesta 2017 lähtien ollut 400, mutta vuonna 2023 Poliisihallitus teki päätöksen, jolla aloituspaikkojen määrää nostettiin 500 vuonna 2024. Koulutukseen haki vuonna 2023 yhteensä 5 568 henkilöä, joista valintakokeisiin osallistui 2 151. Koulutukseen hyväksyttiin 255 henkilöä, kun edellisenä vuonna hyväksyttyjen määrä oli 281. Koulutuksesta valmistui vuoden 2023 aikana 323 henkilöä, joka oli noin 10 prosenttia enemmän edelliseen vuoteen verrattuna (292 valmistunutta). Lisätietoa poliisikoulutukseen liittyvistä tunnusluvuista löytyy Poliisiammattikorkeakoulun verkkosivuilta sekä Poliisiammattikorkeakoulun toimintakertomuksista.

Poliisissa ulkoisen vaihtuvuuden kokonaismäärä vuonna 2023 oli 483 henkilöä ja lähtövaihtuvuusprosentti 4,7 %. Ulkoinen vaihtuvuus sisältää lähtövaihtuvuuden toisen työnantajan palvelukseen, eläköitymisen sekä muut syyt. Muihin syihin sisältyvät esimerkiksi määräaikaisuuksien päättyminen ja irtisanomiset. Poliisista lähteneistä 384 henkilöä oli vakinaisessa ja 99 määräaikaisessa virkasuhteessa. Poliisihenkilöstön osalta lähtövaihtuvuusprosentti oli 3,8 prosenttia, kun muun henkilöstön osalta se oli 7,5. Edellä mainituissa luvuissa ei ole huomioitu opiskelijoita.

Aiempina vuosina suurin osa ulkoisesta vaihtuvuudesta on johtunut vanhuuseläkkeelle jäämisestä, mutta vuonna 2023 muille työnantajille siirtyneitä henkilöitä oli lähes saman verran kuin vanhuuseläkkeelle jääneitä. Vuoden 2023 aikana vanhuuseläkkeen vuoksi eläköityi yhteensä 153 henkilöä, joka oli lähes sata henkilöä vähemmän kuin vuonna 2022. Eläköityneistä henkilöistä 94 oli poliiseja ja 59 muuta henkilöstöä. Muun työantajan palvelukseen siirtyi yhteensä 156 henkilöä, joista 57 prosenttia siirtyi toiselle valtiotyöantajalle. Ulkoisen vaihtuvuuden kehitystä vuosien 2019-2023 aikana on kuvattu kuviossa 7.

Sisäisellä vaihtuvuudella kuvataan henkilöstön liikkuvuutta poliisiyksiköiden välillä. Vuonna 2023 sisäinen vaihtuvuus säilyi samalla kahden prosentin tasolla kuin aiempina vuosina. Henkilöstömääränä sisäisen vaihtuvuus oli 208 henkilöä (215 henkilöä vuonna 2022). Suurin osa vaihtuvuudesta kohdistui poliisihenkilöstöön (90 %). Muusta henkilöstöstä poliisiyksiköiden välillä liikkui vain 20 henkilöä. 

3.3  Palkkakustannusten kehittyminen

Poliisin toiminnan kuluista noin 70 prosenttia on henkilöstökuluja. Vuonna 2023 poliisimomentilta maksettujen palkkojen ja työantajamaksujen menot olivat yhteensä 675,3 miljoonaa euroa. Toteuma alitti suunnitellun budjetin 0,5 prosentilla (3,4 milj. euroa). Maksettujen palkkojen ja työantajamaksujen kulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna kuudella prosentilla. Henkilöstökulujen kasvua selittää pääosin henkilötyövuosien määrän nousu, henkilösivukulujen nousu sekä valtion virkaehtosopimuksen mukaiset palkankorotukset. 

Poliisimomentilta maksettujen palkkojen keskimääräinen henkilötyövuoden hinta oli 65 037 euroa. Henkilötyövuoden hinta nousi edelliseen vuoteen verrattuna neljä prosenttia. Kuviossa 8 on kuvattu maksettujen nettopalkkojen ja työnantajamaksujen kehitystä viimeisen viiden vuoden aikana.