5 Työhyvinvointi ja työkyky

5.1 Työkyvyn johtaminen ja tukeminen

Johto vastaa työkykyjohtamisesta osana strategista johtamista. Strategisella työkykyjohtamisella edistetään ihmisen hyvinvointia siten, että hän pystyy toimimaan hyvinvoivana työssä ja vapaa-ajalla. Strateginen työkykyjohtaminen varmistaa poliisin suorituskykyä, pyrkii pitämään työkyvyttömyysriskit ja työkyvyttömyyskustannukset hallinnassa sekä lisäämään tuottavien työssäolopäivien määrää. 

Syksyllä 2021 Poliisihallitus antoi kaikkia poliisiyksiköitä koskevan ohjeistuksen työkyvyn johtamisesta ja tukemisesta poliisissa. Ohjeen tavoitteena on auttaa esimiehiä ja henkilöstöä tunnistamaan työkyvyn heikkenemistä ennakoivat merkit mahdollisimman varhain, löytämään keinoja työkyvyn, työssä jatkamisen ja työhön paluun tukemiseksi sekä työkyvyttömyysriskien hallitsemiseksi. Aktiivisen tuen toimintatapa tuo myös näkyväksi työkykyä edistävän ja ennakoivan toiminnan sekä esimiehen päivittäisjohtamisen merkityksen työkyvyn tuessa. Ohjeen uudistamisen yhteydessä muutettiin myös työkykykeskustelulomaketta. Lomakkeen nimi muuttui työhyvinvointilomakkeeksi, koska se sisältää ohjausta puheeksi ottamiseen ja keskusteluun aiempaa laajemmasta näkökulmasta (esimerkiksi toimenpiderajat, työhyvinvoinnin kartoituslista ja työn voimavarojen kartoittaminen). Työkyvyn johtaminen ja tukeminen poliisissa -ohjetta jalkautettiin Kevan kanssa yhteistyössä järjestetyssä Tukea työkykyjohtamiseen -tilaisuudessa. Kohderyhmänä oli poliisiyksiköiden henkilöstöjohto ja muu HR-henkilöstö. Vuodelle 2022 poliisiyksiköille asetettiin yhdeksi tulostavoitteeksi esimiesten työkyvyn johtamisen ja tukemisen osaamisen vahvistaminen. 

Poliisissa sairauspoissaolot ovat säilyneet samalla tasolla melko pitkään. Vuonna 2021 sairauspoissaolopäiviä henkilötyövuotta kohti oli 9,2 pv (9,1 pv / htv vuonna 2020). Kun tarkastellaan poissaoloja henkilöstöryhmittäin, muussa henkilöstössä poissaolopäiviä henkilötyövuotta kohden oli hieman enemmän (10,6 pv / htv) kuin poliisihenkilöstössä (9 pv / htv). Muussa henkilöstössä sairauspoissaolojen kertymää nosti erityisesti kaksi henkilöstöryhmää; vartijat ja toimistotyöntekijät. Kuviossa 11 on kuvattu vuoden 2021 sairauspoissaoloja henkilöstöryhmittäin. 

Vuonna 2021 lyhyitä sairauspoissaoloja (1-3 pv) oli 2,3 päivää henkilötyövuotta kohden. Lyhyiden sairauspoissaolojen määrät ovat olleet laskussa kahden edellisen vuoden ajan. Aiempina vuosina lyhyitä sairauspoissaoloja oli hieman enemmän muussa henkilöstössä, mutta tilanne on tasaantunut vuoden 2021 aikana. Pitkien sairauspoissalojen määrä on pysynyt melko samalla tasolla useamman vuoden. Vuonna 2021 pitkä poissaoloja oli 2 pv / htv. Lyhyiden ja pitkien sairauspoissaolojen kehitystä on kuvattu kuviossa 12.

Vuonna 2021 työtapaturmista johtuvia poissaolopäiviä oli yhteensä 5 306 pv, joka oli henkilötyövuotta kohden 0,5 pv. Kertymä henkilötyövuotta kohden on ollut vastaava viimeiset neljä vuotta. Viimeisten kahden vuoden aikana työtapaturmien lukumäärä on kuitenkin laskenut. Vuonna 2021 tapaturmia oli yhteensä 829, joka oli 4 % vähemmän kuin vuonna 2020. Työtapaturmataajuus oli 8,2. Työtapaturmataajuudella kuvataan työtapaturmien määrää suhteessa 100 henkilötyövuotta kohden. Korvatuista työtapaturmista 87 % tapahtui työpaikalla ja 13 % työmatkalla. Enintään kolmen päivän poissaoloon johtaneiden, lievien työtapaturmien osuus oli 70 %. Vakavia, yli 30 päivän poissaoloon johtaneita tapaturmia oli 9 %. 

5.2 Työhyvinvoinnin edistäminen

Henkilöstöbarometrin (HB) avulla seurataan työtyytyväisyyteen, työhyvinvointiin ja henkilöstöjohtamiseen liittyvien tekijöiden tilaa poliisissa. Poliisihallitus ja poliisiyksiköt käyttävät tietoja työhyvinvoinnin suunnitteluun sekä seurantaan. Lisäksi henkilöstökyselystä saatuja tietoja käytetään tulosohjauksessa. Poliisi toteutti vuonna 2018 edellisen HB-kyselyn, jonka perusteella suunniteltujen kehittämistoimenpiteiden toteuttamista jatkettiin vuonna 2021. Toimenpiteiden painopisteet olivat yhteisöllisyys, valmentava työkulttuuri sekä vartijoiden ja rikostutkijoiden työhyvinvointi. 

Poliisi tukee henkilöstön hyvinvointia mahdollisuudella harrastaa liikuntaa työajalla kaksi tuntia viikossa. Niin sanottua viikkoliikuntamahdollisuutta pilotoitiin etätyössä syksyn 2021 sekä kevään 2022 aikana. Kokeilusta saadun palautteen ja kokemusten perusteella arvioidaan liikuntaharjoittelun vakiinnuttamisen edellytyksiä ja pidempiaikaista linjausta loppukeväällä 2022. Kaiken kaikkiaan vuoden 2021 aikana työhyvinvointiin ja virkistystoimintaan käytettiin noin 133 tuhatta tuntia. Tuntimäärään lukeutuu sekä viikkoliikuntaan että muuhun työhyvinvointiin ja virkistykseen käytetty työaika. 

Vuoden 2021 aikana Covid 19-pandemia vaati linjauksien ja toimintaohjeiden laatimista hygieniaan ja suojautumiseen, koronarokotuksiin, rokottautumistietojen kyselyyn, biologisille vaaratekijöille altistuneiden henkilöiden luettelointivelvollisuuteen sekä ylipäätään terveysturvallisiin toimintatapoihin. Tilannekuvaa pandemian, altistumisien ja sairastumisien suhteen ylläpidettiin muun muassa erillisellä tilastoinnilla sekä siihen erikseen osoitetuilla kokouskäytännöillä. Koronapandemian poikkeuksellisuudesta, pitkäkestoisuudesta ja kuormittavuudesta johtuen Poliisihallitus suositteli poliisiyksiköitä arvioimaan ja tarvittaessa hankkimaan työterveyshuoltonsa kautta matalan kynnyksen mielen hyvinvoinnin ennaltaehkäiseviä digitaalisia palveluja sekä myös hoidollista palvelua lyhytpsykoterapian muodossa. Monet poliisiyksiköt hyödynsivät edellä mainittuja mahdollisuuksia henkilöstön hyvinvoinnin tukemiseen. 

Valtakunnallinen työsuojelun keskustoimikunta kokoontui vuoden 2021 aikana neljä kertaa. Keskustoimikunnan yleisenä tehtävänä on yleisen työturvallisuutta ja -suojelua edistävän yhteistoiminnan kehittäminen koko poliisissa. Myös kaikissa poliisiyksiköissä on oma työsuojelutoimikunta, joka kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa. Työsuojelutoimikuntien nelivuotiskauden päätteeksi joulukuussa 2021 valmistui poliisin työsuojelun toimintaohjelma vuosille 2022-2025. Toimintaohjelma toimii viitekehyksenä työturvallisuuslain edellyttämien työsuojelun toimintaohjelmien laatimiseen, jotka tehdään jokaisessa poliisiyksikössä. Toimintaohjelman laatiminen perustuu työpaikoilla tehtyihin vaarojen ja haittojen arviointiin, jonka tulee olla jatkuvaa ja järjestelmällistä toimintaa.