4  Osaaminen

Osaamisen johtamisen ja kehittämisen lähtökohtana on varmistaa, että työntekijöillä on työn tekemiseen tarvittava osaaminen. Jokaisella työntekijällä on vastuu oman ammattitaidon ylläpitämisestä, osaamisen kehittämisestä sekä jatkuvasta oppimisesta. Työnantaja taas vastaa suunnitelmallisesta osaamisen johtamisesta. Poliisissa kehitetään ennakoivasti henkilöstön osaamista omalla henkilöstökoulutuksella sekä tukemalla henkilöstönsä omaehtoista itsensä kehittämistä. Poliisiammattikorkeakoulu tarjoaa tutkintokoulutuksen lisäksi täydennyskoulutusta eri ammattiryhmille. Muita vakiintuneita osaamisen kehittämistapoja ovat muun muassa henkilökierto, työparityöskentely ja verkostotyöskentely. 

Poliisihallitus laati yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa poliisihallinnolle uudenlaisen osaamistarvekyselyn keväällä 2022. Kyselyn tavoitteena oli luoda tilannekuva poliisin osaamisista suhteessa vahvistettuihin strategisiin osaamisiin. Jokaisen poliisiyksikön tuli selvittää osaamistarpeet ja priorisoida niistä kriittisimmät. Tuloksena saatiin laaja aineisto, jonka pohjalta voidaan lähteä kehittämään valtakunnallista koulutussuunnittelua. Kriittisimpinä osaamistarpeina nousi esille kolme eri osa-aluetta: johtamisosaaminen (erityisesti henkilö- ja henkilöstöjohtaminen, strategiajohtaminen), tietojohtoisen toiminnan osaaminen (tiedolla johtaminen, analyysiosaaminen, prosessiosaaminen) sekä ennalta estävän toiminnan ja vakavien rikosten tutkinnan osaaminen (erityisesti rikostutkinta, kyberosaaminen). Eri poliisiyksiköiden kriittisimmissä osaamistarpeissa oli vaihtelevuutta, jonka vuoksi on tärkeää, että nostot huomioidaan myös poliisiyksiköiden omissa henkilöstön kehittämissuunnitelmissa. 

Lähes puolella polisiin henkilöstöstä oli korkeimpana koulutuksena keskiasteen tutkinto. Korkeakoulututkinnon oli suorittanut 29 prosenttia henkilöstöstä. Alimman korkeakouluasteen tutkinto oli taustalla hieman alle viidenneksellä. Naisista korkeakoulututkinnon oli suorittanut 35 prosenttia ja miehistä 25 %. Koulutustaustajakaumaa selittää se, että ennen koulutusuudistusta poliisin tutkinnot luokiteltiin joko keskiasteeseen (poliisin perustutkinto) tai alimpaan korkea-asteeseen (päällystötutkinto). Poliisin tutkintokoulutus uudistettiin vuonna 2014 siten, että poliisin perustutkinnosta tuli ammattikorkeakoulutasoinen. 

Vuonna 2022 henkilöstökoulutuspäiviä oli yhteensä noin 32 000 päivää, joka oli henkilötyövuotta kohden 3,1 pv / htv. Lukumäärään on huomioitu kokonaiset koulutuspäivät (yli 6 tuntia kestänyt koulutus). Henkilöstökoulutuspäivien määrä nousi edelliseen vuoteen verrattuna viidenneksen. Koulutuspäivien määrässä lähennytään vähitellen Covid 19 -pandemiaa edeltävien vuosien tasolle (36 000 henkilöstökoulutuspäivää vuodessa). Henkilöstökoulutukseen osallistuneiden henkilöiden osuus vuoden lopun henkilöstömäärästä oli 20,6 prosenttia. Vastaava luku koko valtion henkilöstöä tarkasteltaessa on 13,6 prosenttia. Koulutuskustannukset olivat 965 euroa henkilötyövuotta kohden, joka on lähes vastaavalla tasolla kuin koko valtionhallinnossa (998 € / htv). Kustannuksissa on huomioitu henkilöstökoulutuksen ajalta maksetut palkat sekä muut koulutuskustannukset. 

Poliisi tukee henkilöstön omaehtoista opiskelua myöntämällä palkallista tai palkatonta virkavapaata opintojen suorittamiseen. Omaehtoisella opiskelulla tarkoitetaan kouluttautumista, joka ei pääsääntöisesti tapahdu työajalla tai työantajan kustantamana. Vuoden 2022 aikana palkallista opintovapaata myönnettiin 139 henkilölle (1,3 % koko henkilöstöstä). Opintovapaalakiin perustuvaa palkatonta opintovapaata käytti 275 henkilöä (2,6 % koko henkilöstöstä). Palkallisia ja palkattomia opintovapaapäiviä oli yhteensä noin 25 400 päivää, joka oli henkilötyövuotta kohden 2,5 pv / htv. Opintovapaapäivien määrä on ollut hienoisessa nousussa viimeisten vuosien aikana (kuvio 10).