5  Työhyvinvointi ja työkyky

5.1  Työkyvyn johtaminen ja tukeminen

Poliisin johto vastaa työkykyjohtamisesta osana strategista johtamista. Strategisen työkykyjohtamisen tavoitteena on varmistaa poliisin suorituskyky pitämällä työkyvyttömyysriskit ja työkyvyttömyyskustannukset hallinnassa sekä lisäämällä tuottavien työssäolopäivien määrää. Työkykyjohtamisen osaamisen kehittämiseksi poliisi osallistuu Kevan Kestävää työelämää -hankkeeseen, joka ajoittuu vuosille 2022−2024. Hankkeeseen osallistuvat organisaatiot kehittävät nykyisiä sekä uusia esimiesten osaamisen kehittämisen käytäntöjä ja malleja, joiden avulla voidaan vahvistaa henkilöstön hyvinvointia.

Syksyllä 2022 toteutetussa poliisin henkilöstöbarometrissä selvitettiin myös työhyvinvointiin liittyviä näkökulmia. Tuloksissa nousi erityisesti esille lisääntyneet kokemukset stressioireista sekä kiireen tunteesta. Lisäksi tekemättömien töiden paine on lisääntynyt verrattuna aikaisempiin kyselyihin. Vastausten perusteella jokaisen poliisiyksikön tehtävänä oli laatia kohdennettuja kehittämistoimenpiteitä työhyvinvoinnin edistämiseksi.

Poliisin koko henkilöstöllä on mahdollisuus harrastaa liikuntaa työajalla kaksi tuntia viikossa. Niin sanotun viikkoliikunnan hyödyntäminen tehtiin pysyvästi mahdolliseksi myös etätyössä vuoden 2022 aikana. Kaiken kaikkiaan vuoden aikana työhyvinvointiin ja virkistystoimintaan käytettiin noin 162 tuhatta tuntia. Tuntimäärään lukeutuu sekä viikkoliikuntaan että muuhun työhyvinvointiin ja virkistykseen käytetty työaika. Työtyytyväisyyden edistämiseen panostettiin 234 euroa henkilötyövuotta kohden, joka oli lähes saman verran kuin koko valtionhallinnossa (266 e / htv). Edellä mainittujen kustannusten laskennassa on huomioitu virkistystoiminnan ja yhteistoiminnan menot henkilöstösivukuluineen. 

Poliisissa työterveyshuollon palvelut sisältävät lakisääteisen ennaltaehkäisevän terveydenhuollon lisäksi sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon palveluita. Vuonna 2022 työterveyshuollon kustannukset olivat 447 euroa henkilötyövuotta kohden. Nousua edelliseen vuoteen verrattuna oli noin kolme prosenttia. Poliisissa työterveyshuollon kustannukset olivat alhaisemmat kuin valtiolla yhteensä (520 e / htv vuonna 2022). 

Vuonna 2022 sairauspoissaolopäiviä henkilötyövuotta kohti oli 12,5 pv, joka on kolmanneksen enemmän verrattuna vuoteen 2021. Vastaavan suuruista kasvua poissaolopäivien määrässä tapahtui myös koko valtionhallinnon tasolla. Poliisissa sairauspoissaolopäivien toteuma oli hieman suurempi kuin turvallisuussektorilla yhteensä (10,3 pv / htv) tai valtionhallinnossa (9,7 pv / htv). Sairauspoissaolopäivien määrän nousuun vaikutti esimerkiksi infektiosairauksien lisääntyminen koronarajoitusten poistuttua.

Ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden osuus oli 21,4 prosenttia. Vastaava osuus valtiolla yhteensä oli 30,5 prosenttia. Lyhyitä sairauspoissaoloja (1-3 pv) oli 3,5 päivää henkilötyövuotta kohden, kun vuonna 2021 poissaolopäiviä oli 2,3 pv / htv. Eniten kasvua oli 4-10 päivän sairauspoissaolopäivien määrässä, johon vaikutti edellä mainittu infektiosairauksien lisääntyminen. Keskimäärin poissaolon pituus oli 4,5 työpäivää per tapaus, joka on vastaava kuin turvallisuussektorilla ja valtiolla. 

Kun tarkastellaan sairauspoissaoloja henkilöstöryhmittäin, sairauspoissaolopäivien määrä kasvoi kaikissa ryhmissä lähes saman verran vuoteen 2021 verrattuna. Muussa henkilöstössä poissaolopäiviä henkilötyövuotta kohden oli hieman enemmän (14,1 pv / htv) kuin poliisihenkilöstössä (12,2 pv / htv). Muussa henkilöstössä sairauspoissaolojen kertymää nosti erityisesti kaksi henkilöstöryhmää; vartijat ja toimistotyöntekijät. Kuviossa 11 on kuvattu sairauspoissaolopäivien määrän kehittymistä henkilöstöryhmittäin. 

5.2  Työturvallisuus

Työturvallisuuden hallinta on säädöksiin ja sopimuksiin perustuvaa työsuojelutoimintaa sekä järjestelmällisesti toteutettua riskien tunnistamista ja arvioimista sekä tarvittavien hallintakeinojen ja -toimenpiteiden käynnistämistä, joita seurataan jatkuvan kehittämisen periaatteella. Se on osa poliisin johtamisjärjestelmää ja koko poliisihallinnon kattava prosessi, jota toteutetaan säännöllisesti jokaisessa poliisiyksikössä sen kaikilla tasoilla. Työsuojelu kuuluu osana tähän prosessiin.

Poliisityössä on suuri riski joutua osalliseksi sellaisiin uhka- ja väkivaltatilanteisiin, joilla voi olla traumaattisia seurauksia. Poliisityön vaarallisia puolia ei voida kokonaan poistaa, joten on kiinnitettävä erityisesti huomiota kumuloituvaan stressiin, kriittisistä tilanteista selviämiseen ja työyhteisön tukeen. Kriittisten tilanteiden jälkitoimet ovat työturvallisuuslain mukainen henkisen työsuojelun keino edistää henkilöstön hyvinvointia työyhteisöissä. Poliisihallitus ohjaa esimerkiksi koulutuksien avulla poliisin yksiköiden jälkitoimien käytäntöjä, jotta ne ovat toimivia ja yhdenmukaisia. Jälkitoimina käytössä ovat muun muassa kokemukselliset purkukeskustelut, posttraumatyöpaja-toiminta sekä laajat tukimuodot työterveyshuollon palvelujen tuottajilta. 

Vuonna 2022 työtapaturmista johtuvia poissaolopäiviä oli yhteensä 4 718 päivää, joka oli henkilötyövuotta kohden 0,5 pv. Poissaolopäivien määrä laski noin 11 % edelliseen vuoteen verrattuna. Koko vuonna tapaturmia oli yhteensä 863, joista Valtiokonttorin korvaamia tapaturmia oli yhteensä 772. Tapaturmien määrä väheni edellisestä vuodesta 2 % (vuonna 2021 tapaturmia oli 881). Työtapaturmataajuus 2022 oli 8,43. Työtapaturmataajuudella kuvataan työtapaturmien määrää suhteessa 100 henkilötyövuotta kohden. Työtapaturmista 86,4 % tapahtui työpaikalla ja 13,6 % työmatkalla. Enintään kolmen päivän poissaoloon johtaneita, lievien työtapaturmien osuus oli 74,6 %. Vakavia, yli 30 päivän poissaoloon johtaneita tapaturmia oli 5,7 %.