2 Henkilöstön määrä ja rakenne

2.1 Henkilötyövuosien ja henkilömäärien kehittyminen

Poliisin henkilöstövoimavarojen määrää ja painopisteitä säätelee käytettävissä oleva rahoitus sekä toimintaympäristön muutokset. Vuonna 2024 poliisin henkilötyövuosien (htv) toteuma oli 10 477. Poliisin henkilöstön osuus koko valtion henkilöstöstä oli noin 13 prosenttia. Vuoteen 2023 verrattuna poliisin henkilötyövuosien kokonaismäärä nousi 95 henkilötyövuotta (0,9 %). 

Henkilötyövuosien toteuma kasvoi sekä poliisihenkilöstössä että muussa henkilöstössä. Vuonna 2024 poliisihenkilöstön määrä oli 7 644 htv, joka oli 52 henkilötyövuotta enemmän kuin vuonna 2023. Muun henkilöstön osalta htv-toteuma kasvoi 77 henkilötyövuotta edelliseen vuoteen verrattuna (toteuma 2 644 htv). Opiskelijoiden htv-toteuma oli 189, joka noin 16 % vähemmän kuin edellisenä vuotena. Opiskelijoihin lukeutuvat poliisi AMK-tutkintoa suorittavat harjoittelijat, jotka on nimitetty nuoremman konstaapelin määräaikaiseen virkasuhteeseen. 

Poliisihenkilöstön osuus koko henkilöstöstä oli 73 %. Kun tarkastellaan poliisihenkilöä tarkemmalla tasolla, suurin osa siitä kohdistui miehistöön (67 %, 5 106 htv). Miehistöön lukeutuvat vanhemmat konstaapelit ja vanhemmat rikoskonstaapelit. Alipäällystöön (ylikonstaapelit, rikosylikonstaapelit) kuului 23 % (1 720 htv). Päällystön osuus oli 10 % (786 htv) ja päälliköiden 0,4 % (32 htv). Päällystöön kuuluvat esimerkiksi komisariot, ylikomisariot, poliisilakimiehet, poliisiylitarkastajat ja rikosylitarkastajat. Päällikköihin lukeutuu virastojen päälliköt sekä apulaispoliisipäälliköt ja poliisijohtajat.

Poliisin muun henkilöstön osuus vuonna 2024 oli 25 %, josta puolet kohdentui ryhmään muut (51 %, 1 343 htv). Muut -ryhmään lukeutuvat muun muassa lupahallinnon esimies- ja asiantuntijatehtävät (11 %) sekä erilaisten hallinnollisten tehtävien johto-, esimies- ja asiantuntijatehtävät (52 %). Toimistotyöntekijöiden osuus oli 35 % (915 htv). Edellä mainittuun ryhmään kuuluu toimeenpanevia tehtäviä lupahallinnosta ja muista hallinnollisista tehtävistä. Muuhun henkilöstöön lukeutuu myös vartijat, joiden osuus oli 15 % (385 htv).

Poliisitoiminnan kokonaisrahoituksesta kohdennettuihin hankkeisiin resursointiin 127 henkilötyövuotta vuonna 2024. Htv-toteuma nousi edelliseen vuoteen verrattuna noin kahdeksan prosenttia (9,8 htv). Kehittämishankkeina toteutetaan strategisesti merkittäviä hankkeita, joiden tarkoituksena voi olla esimerkiksi lainsäädännön, kansainvälisen velvoitteen täytäntöönpano, tuottavuuden parantaminen tai uuden teknologian käyttöönotto. Hankkeissa työskentelevä henkilöstö on pääosin sijoitettu Poliisihallitukseen. 

Vuonna 2023 vahvistetun hallitusohjelman mukaisesti poliisitehtävissä toimivien määrää lisätään 8 000 henkilötyövuoteen hallituskauden loppuun mennessä ja lisäys tehdään poliisin operatiivisen toiminnan vahvistamiseen. Operatiivisissa tehtävissä toimivan henkilöstön määrä lisääntyy hallituskauden loppuun mennessä 500 henkilötyövuodella. Vuonna 2024 poliisissa otettiin käyttöön hallitusohjelmassa määriteltyjen lisävoimavarojen kohdentamiseen ja seurantaan liittyvä malli. Seurantamalli on tukenut poliisiyksiköiden henkilöstösuunnittelua ja hallitusohjelmassa poliisille asetettujen painopisteiden toteutumista. Operatiivisten henkilöstövoimavarojen toteuma vuonna 2024 oli yhteensä 8 281 henkilötyövuotta, joka on 102 henkilötyövuotta enemmän kuin vuonna 2023.

2.2 Määräaikainen henkilöstö

Poliisissa suurin osa henkilöstöstä toimii vakituisessa virassa sekä kokoaikaisena. Henkilö nimitetään määräaikaiseen virkasuhteeseen silloin, jos sitä edellyttää työn luonne, sijaisuus, avoinna olevaan virkaan kuuluvien tehtävien väliaikainen hoitaminen tai harjoittelu. Vakituisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä oli 86 % ja määräaikaisten 14 %. Edellä mainitussa jakaumassa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia verrattuna vuoteen 2023. Määräaikaisten henkilöiden määrä on kasvanut noin neljänneksen viimeisen viiden vuoden aikana. Vastaavalla ajalla vakituisen henkilöstön määrä on kasvanut noin kolme prosenttia. Kuviossa 2 on kuvattu poliisin vakinaisten ja määräaikaisten henkilölukumäärien kehitys vuosina 2020-2024.

Määräaikaisesta henkilöstöstä 58 prosentilla ei ollut vakinaista taustavirkaa poliisissa tai muualla valtionhallinnossa. Eniten määräaikaisia oli nimitetty sijaisuuden (44 %) ja työn luonteen perusteella (39 %). Henkilöstömäärien kehittymistä määräaikaisuuden syyn mukaisesti on kuvattu kuviossa 3. Luvuissa ei ole huomioitu opiskelijat -henkilöstöryhmää tai työllisyysvaroin palkattuja. Harjoittelussa olevien määrä kuvaa korkeakouluharjoittelijoita, eikä siihen sisälly poliisi AMK-tutkintoa suorittavat opiskelijat.

2.3 Henkilöstön sukupuoli- ja ikärakenteen kehittyminen

Vuonna 2024 poliisin henkilöstöstä naisia oli 33 % ja miehiä 67 %. Sukupuolijakauma eroaa koko valtion tasosta (51 % naisia), mutta jakauma on vastaava tarkasteltaessa turvallisuussektoria kokonaisuudessaan. Poliisissa miesten osuus on ollut selkeästi suurempi poliisitehtävissä ja naisten osuus vastaavasti korkeampi muissa tehtävissä. Edellisen viiden vuoden aikana naisten suhteellinen osuus poliisitehtävissä on kasvanut 3,7 prosenttiyksikköä. Kuviossa 4 on kuvattu henkilömääriä sukupuolen ja henkilöstöryhmän mukaisesti.

Henkilöstön keski-ikä vuonna 2024 oli 43,8 vuotta, joka on hieman alhaisempi kuin valtion koko henkilöstössä (45,7 vuotta). Poliisissa noin joka neljäs on alle 35-vuotias. Toisaalta taas yli 55-vuotiaiden osuus on ollut kasvusuuntainen. Vuonna 2024 yli 55-vuotiaita oli 25 prosenttia enemmän kuin viisi vuotta aiemmin. Kasvusuuntaa selittää esimerkiksi poliisien ammatillisen eläkeiän valinneiden henkilöiden väheneminen, kun nuoremmat ikäluokat ovat siirtyneet tavanomaisten eläkeikäsäännösten piiriin. Kuviossa 5 on kuvattu henkilöstön jakautumista eri ikäryhmiin edellisen viiden vuoden aikana.