7 Poliisi on houkutteleva työnantaja

7.1 Työnantajankuvan kehittäminen

Osana Kotka -hanketta käynnistettiin Työnantajakuva -projekti. Tarkoituksena on kehittää poliisin työnantajakuvaa ja varmistaa, että poliisi pysyy jatkossakin houkuttelevana työpaikkana, jonne halutaan hakeutua töihin. Projektissa kehitetään toimintamalleja poliisin työnantajakuvan kehittämiseen ja näkyvyyden lisäämiseen. Projektin lopputuloksena poliisi on ottanut käyttöön työnantajakuvaan liittyviä toimintatapoja ja viestinnällisiä linjauksia. Lisäksi niiden hyödyntämiseen ja jatkuvaan kehittämiseen on luotu selkeät prosessit ja sovitut toimintamallit.

Vuoden 2024 aikana toteutettiin erilaisia toimenpiteitä poliisin työnantajakuvan ja rekrytoinnin kehittämiseksi. LinkedIn-palvelussa toteutettiin viestintää laaditun vuosikellon mukaisesti. Poliisiyksiköiden rekrytointi-ilmoituksia sekä hakijaviestintää yhtenäistettiin. Lisäksi poliisi osallistui rekrytointimessuille sekä piti esittelyn poliisista työnantajana valtion korkeakouluharjoittelijoille. Osana kehittämistyötä tehtiin yhteistyötä myös rekrytointimedioiden kanssa.

7.2 Henkilöstön saatavuus ja sitoutuminen

Julkiseen hakuun tulevat tehtävät julkaistaan haettavaksi valtion yhteisessä Valtiolle.fi -rekrytointipalvelussa. Vuoden 2024 aikana tehtäviä oli haussa yhteensä 818, joista 518 oli vakinaisia (63 %) ja 300 määräaikaisia (37 %). Rekrytointien määrä pysyi samalla tasolla vuoteen 2023 verrattuna. Määräaikaisia tehtäviä oli haussa 44 prosenttia enemmän, kun taas vakinaisia tehtäviä oli avoinna 14 prosenttia vähemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Tarkasteluvuonna johtotason tehtäviä oli avoinna yhteensä 13 (2 %). Muihin esimiestehtäviin kohdistui taas viidennes rekrytoinneista. Kaikista rekrytoinneista poliisitehtävien osuus oli 71 % ja muiden tehtävien osuus 29 %. Yksittäisen rekrytoinnin keskimääräinen läpimenoaika oli n. 4,5 kuukautta. Läpimenoajalla kuvataan rekrytointiprosessin kestoa haun alkamisesta päätöksentekoon. Edellä esitetyissä luvuissa ei ole huomioitu korkeakouluharjoittelijoiden rekrytointeja tai haun alkamisen jälkeen keskeytettyjä rekrytointeja. Kuviossa 11 on kuvattu poliisin julkisten rekrytointimäärien kehittymistä vuosina 2020-2024.

Hakemuksia tehtäviin saapui kaiken kaikkiaan noin 14 200. Edelliseen vuoteen verrattuna hakemusten määrä nousi hieman alle viidenneksen. Hakijamäärät muihin kuin poliisitehtäviin jatkoi kasvuaan. Vuonna 2024 avoinna ollutta tehtävää kohti tuli keskimäärin 45 hakemusta, kun vuonna 2023 vastaava luku oli 33 hakemusta. Poliisitehtävissä hakemuksia saapui keskimäärin kuusi avoinna ollutta tehtävää kohden. 

Poliisin opiskelijarekrytoinnin tavoitteena on, että poliisialasta kiinnostuneet ja poliisityöhön soveltuvat saadaan hakeutumaan poliisikoulutukseen. Poliisi AMK-tutkinnon aloituspaikkojen määrä vuonna 2024 oli 500. Koulutukseen haki vuonna 2024 yhteensä 5 220 henkilöä, joista valintakokeisiin osallistui 2 255. Koulutukseen hyväksyttiin 503 henkilöä, kun edellisenä vuonna hyväksyttyjen määrä oli 300. Koulutuksesta valmistui vuoden 2024 aikana 268 henkilöä, joka oli noin 14 prosenttia vähemmän edelliseen vuoteen verrattuna (314 valmistunutta). Lisätietoa poliisikoulutukseen liittyvistä tunnusluvuista löytyy Poliisiammattikorkeakoulun verkkosivuilta sekä Poliisiammattikorkeakoulun toimintakertomuksista.

Poliisissa ulkoisen vaihtuvuuden kokonaismäärä vuonna 2024 oli 437 henkilöä ja lähtövaihtuvuusprosentti 4,2 %. Ulkoinen vaihtuvuus sisältää lähtövaihtuvuuden toisen työnantajan palvelukseen, eläköitymisen sekä muut syyt. Muihin syihin sisältyvät esimerkiksi määräaikaisuuksien päättyminen ja irtisanomiset. Poliisista lähteneistä 354 henkilöä oli vakinaisessa ja 83 määräaikaisessa virkasuhteessa. Poliisihenkilöstön osalta lähtövaihtuvuusprosentti oli 3,6 prosenttia, kun muun henkilöstön osalta se oli 5,9. Edellä mainituissa luvuissa ei ole huomioitu opiskelijoita.

Vuoden 2024 aikana vanhuuseläkkeen vuoksi eläköityi yhteensä 152 henkilöä, joka on samaa tasoa vuoteen 2023 verrattuna. Eläköityneistä henkilöistä 97 oli poliiseja ja 55 muuta henkilöstöä. Vaihtuvuus muille työnantajille siirtymisen vuoksi laski hieman vuosia 2023-2024 vertailtaessa. Tarkasteluvuoden aikana toisen työantajan palvelukseen siirtyi yhteensä 113 henkilöä, joista noin puolet siirtyi toiselle valtiotyöantajalle. Ulkoisen vaihtuvuuden kehitystä vuosien 2020-2024 aikana on kuvattu kuviossa 12.

Sisäisellä vaihtuvuudella kuvataan henkilöstön liikkuvuutta poliisiyksiköiden välillä. Vuonna 2024 sisäinen vaihtuvuus oli 1,6 prosenttia, joka on laskusuuntainen aiempiin vuosiin verrattuna (vuosina 2021-2023 vaihtuvuusprosentti 2,0). Henkilölukumääränä sisäisen vaihtuvuus oli 179 henkilöä (208 henkilöä vuonna 2022). Suurin osa vaihtuvuudesta kohdistui poliisihenkilöstöön (91 %). Muusta henkilöstöstä poliisiyksiköiden välillä työnantajaa vaihtoi vain 16 henkilöä.

7.3 Palkkakustannusten kehittyminen

Poliisin toiminnan kuluista noin 70 prosenttia on henkilöstökuluja. Vuonna 2024 poliisimomentilta maksettujen palkkojen ja työantajamaksujen menot olivat yhteensä 695,3 miljoonaa euroa. Toteuma alitti suunnitellun budjetin 0,68 prosentilla (4,8 milj. euroa). Maksettujen palkkojen ja työantajamaksujen kulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna kolmella prosentilla. Henkilöstökulujen kasvua selittää pääosin henkilötyövuosien määrän nousu ja valtion virkaehtosopimuksen mukaiset palkankorotukset. 

Poliisimomentilta maksettujen palkkojen keskimääräinen henkilötyövuoden hinta oli 66 375 euroa. Henkilötyövuoden hinta nousi edelliseen vuoteen verrattuna kaksi prosenttia. Kuviossa 13 on kuvattu maksettujen nettopalkkojen ja työnantajamaksujen kehitystä viimeisen viiden vuoden aikana.