4 Ennakoitu osaaminen

Vastuu jatkuvasta oppimisesta, osaamisen kehittämisestä sekä ammattitaidon ylläpitämisestä on ensisijaisesti jokaisella henkilöllä. Suunnitelmallinen osaamisen johtaminen on työnantajan vastuulla. Suunnitelmallisella toiminnalla varmistetaan, että koko henkilöstöllä on tehtävien edellyttämä osaaminen. Yksi osaamisen kehittämisen muoto on koulutus. Poliisiyksiköissä laaditaan vuosittaiset henkilöstökoulutussuunnitelmat osana henkilöstösuunnittelua. Koulutussuunnitelmat vastaavat niihin toiminnallisiin tarpeisiin, jotka on tuotu esiin esimerkiksi vuosittaisissa tavoite- ja kehityskeskusteluissa. Poliisiammattikorkeakoulu tarjoaa täydennyskoulutusta koko poliisin henkilöstölle strategisten painotusten ja poliisiyksiköiden esiin tuomien tarpeiden mukaisesti. 

Vuonna 2024 henkilöstökoulutuspäiviä oli yhteensä noin 38 000 päivää, joka oli henkilötyövuotta kohden 3,7 pv / htv. Henkilöstöryhmittäin tarkasteltuna koulutuspäivien määrä jakautuu hyvin epätasaisesti. Poliisihenkilöstöllä henkilöstökoulutuspäiviä oli 4,6 pv / htv, kun muun henkilöstön osalta vastaava luku oli 0,8 pv / htv. Vertailtaessa vuosia 2023-2024 henkilöstökoulutuspäivien kumulatiivinen määrä laski muun henkilöstön osalta 10 % ja poliisihenkilöstön osalta taas nousi 10 %. Henkilöstöryhmien välistä eroa selittää osittain se, että poliisihenkilöstölle suunnattua täydennyskoulutusta on enemmän tarjolla ja osa koulutuksista on pakollisia tietyissä tehtäväryhmissä. 

Henkilöstökoulutukseen osallistuneiden henkilöiden osuus vuoden 2024 lopun henkilömäärästä oli 27,8 prosenttia. Vastaava luku koko valtion henkilöstön osalta oli 12,6 prosenttia ja kaikkien turvallisuusviranomaisten osalta 11,6 %. Poliisissa koulutuskustannukset olivat 1 310 euroa henkilötyövuotta kohden, joka on hieman korkeampi osuus kuin koko valtionhallinnossa yhteensä (1 129 € / htv). Kustannuksissa on huomioitu henkilöstökoulutuksen ajalta maksetut palkat sekä muut koulutuskustannukset. 

Poliisin henkilöstöä tuetaan kehittämään osaamistaan myös vapaa-ajalla. Tämä omaehtoinen opiskelu tapahtuu pääosin omakustanteisesti, mutta työnantaja voi mahdollisuuksien mukaan tukea vapaa-ajalla tapahtuvaa opiskelua esimerkiksi työvuorojärjestelyillä. Lisäksi henkilöstö voi tietyin ehdoin hakea palkatonta tai palkallista virkavapautta opintojen suorittamista varten. Omaehtoinen opiskelu voi olla esimerkiksi harrastusluonteista, urakehityssuunnitelmia tukevaa taikka tutkinnon, ammatilliseen lisä- tai täydennyskoulutukseen suorittamista. 

Vuoden 2024 aikana palkallista opintovapaata myönnettiin 169 henkilölle (1,6 % koko henkilöstöstä). Opintovapaalakiin perustuvaa palkatonta opintovapaata hyödynsi 301 henkilöä (2,9 % koko henkilöstöstä). Palkallisia ja palkattomia opintovapaapäiviä oli yhteensä noin 28 800 päivää, joka oli henkilötyövuotta kohden 2,7 pv / htv. Opintovapaapäivien määrä jatkoi kasvuaan aikaisempien vuosien tapaan (kuvio 6). 

Poliisin henkilöstön koulutustaustoja tarkasteltaessa on havaittavissa, että lähes puolella henkilöstöstä oli korkeimpana koulutuksena keskiasteen tutkinto (44 % henkilöstöstä). Korkeakoulututkinnon oli suorittanut kolmannes henkilöstöstä. Alimman korkeakouluasteen tutkinto oli taustalla hieman alle viidenneksellä. Koulutustaustajakaumaa selittää se, että ennen koulutusuudistusta poliisin tutkinnot luokiteltiin joko keskiasteeseen (poliisin perustutkinto) tai alimpaan korkea-asteeseen (päällystötutkinto). Poliisin tutkintokoulutus uudistettiin vuonna 2014 siten, että poliisin perustutkinnosta tuli ammattikorkeakoulutasoinen.