5 Työkykyinen ja hyvinvoiva henkilöstö
5.1 Työkyvyn johtaminen ja tukeminen
Työkykyjohtamisen osaamisen vahvistamiseksi poliisi osallistui vuosina 2022-2024 Kevan Kestävää työelämää -hankkeeseen. Vuoden 2024 aikana valmistui kaikkien poliisiyksiköiden käyttöön yhteinen työkykyjohtamisen esimiesvalmennus materiaali, jota poliisiyksiköille nimetyt kouluttajat hyödyntävät jatkossa omissa työkykyjohtamisen esimiesvalmennuksissaan.
Haitallista psykososiaalista kuormitusta pyrittiin vähentämään ohjaamalla esihenkilöitä ja työntekijöitä käymään mahdollisimman matalalla kynnyksellä työhyvinvointikeskusteluita. Myös työterveyshuoltoja ohjattiin arvioimaan terveystarkastuksissa ja vastaanotoilla psykososiaalista kuormitusta ja tarjoamaan tarvittaessa tukea matalalla kynnyksellä.
Työterveyshuoltopalveluiden yhdenmukaistamiseksi ja kustannustehokkuuden lisäämiseksi poliisissa kilpailutettiin työterveyshuollon palvelut ensimmäistä kertaa valtakunnallisesti. Tavoite yhdestä valtakunnallisesta työterveyshuollon palveluntuottajasta saavutettiin. Kilpailutuksen valmistelun yhteydessä aloitettiin myös työterveysyhteistyön kehittäminen, joka sisältää esimerkiksi poliisin työterveyshuoltoon liittyvien toimintamallien valtakunnallisen yhdenmukaistamisen.
Työhyvinvointiin ja virkistystoimintaan käytettiin noin 225 tuhatta tuntia vuoden 2024 aikana. Tuntimäärä sisältää liikuntaharjoitteluun käytetyn työajan sekä muuhun työhyvinvointiin ja virkistykseen käytetyn ajan. Liikuntaharjoittelulla tarkoitetaan sitä, että koko poliisin henkilöstöllä on mahdollisuus harrastaa liikuntaa työajalla kaksi tuntia viikossa. Vuoden 2024 alusta alkaen liikuntaharjoitteluun kohdennettua työaikaa seurattiin omana seurantakohteenaan, ja seurannan perusteella mahdollisuutta hyödynnettiin vuoden aikana noin 13,5 tuntia henkilötyövuotta kohden. Työtyytyväisyyden edistämiseen panostettiin 301 euroa henkilötyövuotta kohden, joka oli noin neljä prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena. Edellä mainittujen kustannusten laskennassa on huomioitu virkistystoiminnan ja yhteistoiminnan menot henkilöstösivukuluineen.
Vuonna 2024 työterveyshuollon nettokustannukset olivat 600 euroa henkilötyövuotta kohden. Kustannukset pysyivät samalla tasolla kuin edellisenä vuotena (580 euroa / htv). Kun vertaillaan poliisin kustannuksia valtion keskiarvoon (654 euroa / htv), kustannukset olivat kahdeksan pro-senttia alhaisemmat henkilötyövuotta kohden.
Vuonna 2024 sairauspoissaolopäiviä henkilötyövuotta kohti oli 9,8 päivää. Sairauspoissaolopäivien määrä laski noin neljä prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Poliisissa sairauspoissaolopäivien toteuma oli hieman suurempi kuin turvallisuussektorilla yhteensä (8,1 pv / htv) tai koko valtionhallinnossa (8,1 pv / htv). Sairauspoissaolopäivien määrässä on huomioitu sekä palkalliset että palkattomat sairauspoissaolot.
Ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden osuus oli 27,8 prosenttia. Vastaava osuus valtiolla yhteensä oli 36,3 prosenttia. Lyhyitä sairauspoissaoloja (1-3 pv) oli 3,2 päivää henkilötyövuotta kohden. Toteuma on lähes vastaava kuin vuonna 2023 (3,4 pv / htv). Keskimäärin poissaolon pituus oli 4,2 työpäivää per poissaolojakso, joka on täysin vastaava kuin turvallisuussektorilla ja valtiolla.
Kun tarkastellaan sairauspoissaoloja henkilöstöryhmittäin, sairauspoissaolopäivien määrä pysyi lähes samalla tasolla vuoteen 2023 verrattuna. Muulla henkilöstöllä poissaolopäiviä henkilötyövuotta kohden oli hieman enemmän (11,4 pv / htv) kuin poliisihenkilöstöllä (9,5 pv / htv). Muussa henkilöstössä sairauspoissaolojen kertymää nosti erityisesti kaksi henkilöstöryhmää; vartijat ja toimistotyöntekijät. Kuviossa 8 on kuvattu sairauspoissaolopäivien määrän kehittymistä henkilöstöryhmittäin.
| Henkilöstöryhmä Järjestä taulukko sarakkeen mukaan nousevasti | 2020 Järjestä taulukko sarakkeen mukaan nousevasti | 2021 Järjestä taulukko sarakkeen mukaan nousevasti | 2022 Järjestä taulukko sarakkeen mukaan nousevasti | 2023 Järjestä taulukko sarakkeen mukaan nousevasti | 2024 Järjestä taulukko sarakkeen mukaan nousevasti |
|---|---|---|---|---|---|
| Poliisit, pl opiskelijat | 9 | 9,1 | 12,1 | 9,9 | 9,5 |
| Opiskelijat | 2,4 | 3 | 4,4 | 2,7 | 2,4 |
| Muut | 10,8 | 11 | 14,2 | 11,8 | 11,4 |
5.2 Työturvallisuus
Työturvallisuuden hallinta on säädöksiin ja sopimuksiin perustuvaa työsuojelutoimintaa sekä järjestelmällisesti toteutettua riskien tunnistamista ja arvioimista sekä tarvittavien hallintakeinojen ja -toimenpiteiden käynnistämistä, joita seurataan jatkuvan kehittämisen periaatteella. Se on osa poliisin johtamisjärjestelmää ja koko poliisihallinnon kattava prosessi, jota toteutetaan säännöllisesti jokaisessa poliisiyksikössä sen kaikilla tasoilla. Työsuojelu kuuluu osana tähän prosessiin.
Poliisityössä on suuri riski joutua osalliseksi sellaisiin uhka- ja väkivaltatilanteisiin, joilla voi olla traumaattisia seurauksia. Poliisityön vaarallisia puolia ei voida kokonaan poistaa, joten on kiinnitettävä erityisesti huomiota haitalliseksi muodostuvaan kuormitukseen ja kumuloituvaan stressiin, kriittisistä tilanteista selviämiseen ja työyhteisön tukeen. Kriittisten tilanteiden jälkitoimet ovat työturvallisuuslain mukainen henkisen työsuojelun keino. Henkilöstön valmentaminen kohtaamaan kriittisiä tilanteita on tärkeä keino ennaltaehkäistä tilanteiden kuormittavia vaikutuksia ja saada ne hallintaan. Poliisihallitus ohjaa säännöllisesti esimerkiksi koulutuksien avulla poliisin yksiköiden jälkitoimien käytäntöjä, jotta ne ovat toimivia ja yhdenmukaisia. Käytössä ovat muun muassa kokemukselliset purkukeskustelut, posttraumatyöpajatoiminta sekä laajat tukimuodot työterveyshuoltopalveluissa.
Vuonna 2024 työtapaturmista johtuvia poissaolopäiviä oli yhteensä 5 337 päivää, joka oli henkilötyövuotta kohden 0,5 pv. Poissaolopäivien määrä pysyi samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna (vuonna 2023 yhteensä 5 293 päivää).
Koko vuonna työtapaturmia ilmoitettiin yhteensä 1037, joista Valtiokonttorin korvaamia tapaturmia oli yhteensä 920. Työtapaturmien määrä oli lähes samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna (vuonna 2023 yhteensä 1 053 ilmoitusta).