2 Henkilöstön määrä ja rakenne

2.1 Henkilötyövuosien ja henkilömäärien kehittyminen

Poliisin henkilöstövoimavarojen määrää ja painopisteitä säätelee käytettävissä oleva rahoitus sekä toimintaympäristön muutokset. Vuonna 2025 poliisin henkilötyövuosien (htv) toteuma oli 10 652. Poliisin henkilöstön osuus koko valtion henkilöstöstä oli noin 14 prosenttia. Vuoteen 2024 verrattuna poliisin henkilötyövuosien kokonaismäärä nousi 176 henkilötyövuotta (1,7 %). Edellisen viiden vuoden aikana kokonaishenkilöstömäärä on noussut yhteensä viisi prosenttia. 

Henkilötyövuosien toteuma kasvoi sekä poliisihenkilöstön että opiskelijoiden osalta. Vuonna 2025 poliisihenkilöstön määrä oli 7 755 htv, joka oli 111 henkilötyövuotta enemmän kuin vuonna 2024. Opiskelijoiden htv-toteuma kasvoi 72 henkilötyövuotta, joka on seurausta poliisi (AMK) -tutkinnon aloituspaikkamäärien nostamisesta. Opiskelijat-henkilöstöryhmään lukeutuvat poliisi (AMK) -tutkintoa suorittavat harjoittelijat, jotka on nimitetty nuoremman konstaapelin määräaikaiseen virkasuhteeseen. Muun henkilöstön osalta htv-toteuma laski edelliseen vuoteen verrattuna seitsemän henkilötyövuotta (toteuma 2 637 htv). Muuhun henkilöstöön lukeutuvat myös korkeakouluharjoittelijat, joita vuonna 2025 oli yhteensä 43 henkilötyövuotta.

Poliisitoiminnan kokonaisrahoituksesta kohdennettuihin hankkeisiin resursointiin 131 henkilötyövuotta vuonna 2025. Htv-toteuma nousi edelliseen vuoteen verrattuna noin 2,5 prosenttia (3,3 htv). Kehittämishankkeina toteutetaan strategisesti merkittäviä hankkeita, joiden tarkoituksena voi olla esimerkiksi lainsäädännön, kansainvälisen velvoitteen täytäntöönpano, tuottavuuden parantaminen tai uuden teknologian käyttöönotto. 

Poliisihenkilöstön osuus koko henkilöstöstä oli 73 %. Kun tarkastellaan poliisihenkilöä tarkemmalla tasolla, suurin osa siitä kohdistui miehistöön (67 %, 5 179 htv). Miehistöön lukeutuvat vanhemmat konstaapelit ja vanhemmat rikoskonstaapelit. Alipäällystöön (ylikonstaapelit, rikosylikonstaapelit) kuului 23 % (1 748 htv). Päällystön osuus oli 10 % (797 htv) ja päälliköiden 0,4 % (31 htv). Päällystöön kuuluvat esimerkiksi komisariot, ylikomisariot, poliisilakimiehet, poliisiylitarkastajat ja rikosylitarkastajat. Päällikköihin lukeutuu virastojen päälliköt sekä apulaispoliisipäälliköt ja poliisijohtajat. Vuoden 2025 htv-toteuma oli miehistössä, alipäällystössä ja päällystössä noin 1,5 prosenttia korkeampi kuin edellisenä vuotena.

Vuonna 2025 poliisin muun henkilöstön osuus oli 25 % koko henkilöstöstä. Poliisin muu henkilöstö jaotellaan kolmeen eri henkilöstöryhmään, jotka ovat toimistotyöntekijät, vartijat ja muut. Vuonna 2025 puolet muusta henkilöstä kohdentui ryhmään muut (53 %, 1 395 htv), johon lukeutuvat muun muassa lupahallinnon esimies- ja asiantuntijatehtävät (12 %) sekä erilaisten hallinnollisten tehtävien johto-, esimies- ja asiantuntijatehtävät (52 %). Toimistotyöntekijöiden osuus oli 33 % (861 htv). Edellä mainittuun ryhmään kuuluu toimeenpanevia tehtäviä lupahallinnosta ja muista hallinnollisista tehtävistä. Vartijoiden osuus muusta henkilöstöstä oli 14 % (381 htv).

Vuonna 2023 vahvistetun hallitusohjelman mukaisesti poliisitehtävissä toimivien määrää lisätään 8000 henkilötyövuoteen hallituskauden loppuun mennessä ja lisäys tehdään poliisin operatiivisen toiminnan vahvistamiseen. Tavoitteena on, että operatiivisissa tehtävissä toimivan henkilöstön määrä lisääntyy hallituskauden loppuun mennessä 500 henkilötyövuodella. Operatiivisten henkilöstövoimavarojen toteuma vuonna 2025 oli yhteensä 8 408 henkilötyövuotta, joka on 119 henkilötyövuotta enemmän kuin vuonna 2024. Vuodesta 2023 lähtien voimavarat ovat kasvaneet yhteensä 211 henkilötyövuotta. Operatiivisista henkilöstövoimavaroista 86 prosenttia oli poliisihenkilöstä (7 254 htv) ja 14 prosenttia muuta henkilöstöä (1 154 htv).

2.2 Määräaikainen henkilöstö

Poliisin henkilöstöstä suurin osa toimii vakituisessa virassa. Henkilö nimitetään määräaikaiseen virkasuhteeseen silloin, jos sitä edellyttää työn luonne, sijaisuus, avoinna olevaan virkaan kuuluvien tehtävien väliaikainen hoitaminen tai harjoittelu. Tarkasteluvuonna vakituisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä oli 86,5 % ja määräaikaisten 13,5 %. Edellä mainitussa jakaumassa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia verrattuna vuoteen 2024. Poiketen aiemmista vuosista, määräaikaisen henkilöstön määrä kääntyi laskusuuntaan ja väheni 2,5 prosenttia vuodesta 2024. Vakituisen henkilöstön määrä taas nousi 1,5 prosenttia. 

Suurimmalla osalla määräaikaisesta henkilöstöstä määräaikaisuuden perusteena oli työn luonne (42 %) tai sijaisuus (41 %). Sijaisuuden perusteella nimitettyjä määräaikaisia oli kuitenkin noin 10 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Määräaikaisesta henkilöstöstä 54 prosentilla ei ollut vakinaista taustavirkaa poliisissa tai muualla valtionhallinnossa. Henkilöstömäärien kehittymistä määräaikaisuuden syyn mukaisesti on kuvattu kuviossa 3. Harjoittelussa olleiden määrä kuvaa korkeakouluharjoittelijoita, eikä siihen sisälly poliisi (AMK) -tutkintoa suorittavat opiskelijat.

2.3 Henkilöstön sukupuoli- ja ikärakenteen kehittyminen

Kun tarkastellaan kaikkia henkilöstöryhmiä, poliisin henkilöstöstä naisia oli 34 % ja miehiä 66 %. Sukupuolijakauma eroaa koko valtion tasosta (48 % naisia), mutta jakauma on vastaava tarkasteltaessa turvallisuussektoria kokonaisuudessaan. Poliisissa miesten osuus on ollut selkeästi suurempi poliisitehtävissä ja naisten osuus vastaavasti korkeampi muissa tehtävissä. Edellisen viiden vuoden aikana naisten suhteellinen osuus poliisitehtävissä on kasvanut 3,3 prosenttiyksikköä.
 

Henkilöstön keski-ikä vuonna 2025 oli 43,8 vuotta, joka on hieman alhaisempi kuin valtion koko henkilöstössä (45,7 vuotta). Poliisissa noin joka neljäs oli alle 35-vuotias. Toisaalta taas yli 55-vuotiaiden osuus on ollut kasvusuuntainen. Vuonna 2025 yli 55-vuotiaiden osuus koko henkilöstöstä oli 22 prosenttia. Kasvusuuntaa voi selittää esimerkiksi poliisien ammatillisen eläkeiän valinneiden henkilöiden väheneminen, kun nuoremmat ikäluokat ovat siirtyneet tavanomaisten eläkeikäsäännösten piiriin.