4 Ennakoitu osaaminen

Vastuu jatkuvasta oppimisesta, osaamisen kehittämisestä ja ammattitaidon ylläpitämisestä on ensisijaisesti jokaisella henkilöllä. Suunnitelmallinen osaamisen johtaminen on työnantajan vastuulla. Suunnitelmallisella toiminnalla varmistetaan, että koko henkilöstöllä on tehtävien edellyttämä osaaminen. Poliisissa uuden oppimista ja osaamisen kehittymistä tapahtuu pääosin töitä tehdessä. 

Vuonna 2025 laadittiin poliisin osaamisen johtamista ja kehittämistä koskeva selvitys ja siihen perustuva toimeenpanosuunnitelma. Yksi merkittävä toimenpide on perustaa vuoden 2026 alkupuolella poliisin poikkihallinnollinen Osaamo -ryhmä, joka tekee laajapohjaista täydennyskoulutuksen suunnittelua systemaattisesti vastaten poliisin osaamisen kehittämisen tarpeisiin alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Ryhmä tekee tiivistä yhteistyötä poliisin strategiatyön, henkilöstöjohtamisen ohjauksen ja tulosohjauksen sekä poliisin eri toimijoiden kanssa.  

Yksi tärkeä osaamisen kehittämisen muoto on koulutus. Poliisiyksiköissä laaditaan vuosittaiset henkilöstökoulutussuunnitelmat osana henkilöstösuunnittelua. Koulutussuunnitelmat vastaavat niihin toiminnallisiin tarpeisiin, jotka on tuotu esiin esimerkiksi vuosittaisissa tavoite- ja kehityskeskusteluissa. Poliisiammattikorkeakoulu tarjoaa täydennyskoulutusta koko poliisin henkilöstölle strategisten painotusten ja poliisiyksiköiden esiin tuomien tarpeiden mukaisesti. 

Vuonna 2025 henkilöstökoulutuspäiviä oli poliisissa yhteensä noin 38 000 päivää, joka oli henkilötyövuotta kohden 3,6 pv / htv. Henkilöstöryhmittäin tarkasteltuna koulutuspäivien määrä jakautuu hyvin epätasaisesti. Poliisihenkilöstöllä henkilöstökoulutuspäiviä oli 4,5 pv / htv, kun muun henkilöstön osalta vastaava luku oli 0,7 pv / htv. Vertailtaessa vuosia 2024-2025 henkilöstökoulutuspäivien kumulatiivinen määrä laski muun henkilöstön osalta noin yhdeksän prosenttia ja poliisihenkilöstön osalta päivien määrä pysyi samalla tasolla vertailuvuosien välillä. Henkilöstöryhmien välistä eroa selittää osittain se, että poliisihenkilöstölle suunnattua täydennyskoulutusta on enemmän tarjolla ja osa koulutuksista on pakollisia tietyissä tehtäväryhmissä. 

Henkilöstökoulutukseen osallistuneiden henkilöiden osuus oli 32 prosenttia. Koulutuskustannukset olivat 1 294 euroa henkilötyövuotta kohden. Koulutuskustannusten taso oli hieman korkeampi kuin koko valtionhallinnossa yhteensä (1 066 euroa / htv). Kustannuksissa on huomioitu henkilöstökoulutuksen ajalta maksetut palkat sekä muut koulutuskustannukset. 

Vuoden 2025 aikana palkallista opintovapaata myönnettiin 178 henkilölle, joka on 1,7 % koko henkilöstöstä. Opintovapaalakiin perustuvaa palkatonta opintovapaata hyödynsi 188 henkilöä (1,8 % koko henkilöstöstä), kun edellisenä vastaava luku oli 301 henkilöä. Palkallisia ja palkattomia opintovapaapäiviä oli yhteensä noin 39 700 päivää, joka oli henkilötyövuotta kohden 3,7 pv / htv. Vuonna 2025 opintovapaapäiviä pidettiin lähes 11 000 päivää enemmän kuin vuonna 2024. Prosentuaalisesti muutos oli 38 prosenttia. Vuonna 2025 palkallista opintovapaata saaneiden henkilöiden määrä on hieman kasvanut edellisestä vuodesta (vuonna 2024 yhteensä 169 henkilöä), mutta suurimmat muutokset ovat tapahtuneet henkilöittäin myönnettyjen palkallisten ja palkattomien opintovapaapäivien määrissä.

Poliisin henkilöstön koulutustaustoja tarkasteltaessa on havaittavissa, että lähes puolella henkilöstöstä oli korkeimpana koulutuksena keskiasteen tutkinto (44 % henkilöstöstä). Korkeakoulututkinnon oli suorittanut noin kolmannes henkilöstöstä. Alimman korkeakouluasteen tutkinto oli taustalla hieman alle viidenneksellä. Koulutustaustajakaumaa selittää se, että ennen koulutusuudistusta poliisin tutkinnot luokiteltiin joko keskiasteeseen (poliisin perustutkinto) tai alimpaan korkea-asteeseen (päällystötutkinto). Poliisin tutkintokoulutus uudistettiin vuonna 2014 siten, että poliisin perustutkinto muuttui ammattikorkeakoulututkinnoksi.