5 Työkykyinen ja hyvinvoiva henkilöstö

5.1 Työkyvyn johtaminen ja tukeminen

Poliisissa työkykyjohtamisen osaamista vahvistettiin vuonna 2025 kaikille esimiehille suunnatuilla työkykyjohtamisen valmennuksilla. Valmennusten keskiössä ovat olleet varhainen puuttuminen mahdollisissa työkyvyn haasteissa sekä yhteydenpito työntekijään myös sairauspoissaolon aikana. Työkykyjohtamisen osaamisen kehittäminen ja vahvistaminen sekä esimiesvalmennukset jatkuvat myös vuonna 2026.

Syksyllä 2025 toteutetun HenkilöstöBaro -kyselyn tulosten perusteella poliisin henkilöstön kokonaistyytyväisyys on hyvällä tasolla. Kokonaistyytyväisyys koostuu vastaajien kokemuksista liittyen omaan työhön, työyhteisöön, johtamiseen ja organisaatioon. Vastaajat kertoivat myös työkykynsä olevan hyvällä tasolla sekä oman työkyvyn ylläpitämisen mahdollisuudet koettiin hyviksi. 

Vuoden 2025 aikana poliisissa otettiin käyttöön työterveyshuollon valtakunnallinen sopimus niin, että viimeiset poliisiyksiköt liittyivät sopimukseen vuoden 2026 alusta. Yhteisen sopimuksen myötä on kehitetty ja käyttöönotettu yhteisiä työterveyshuoltoon ja työkykyjohtamiseen liittyviä toimintamalleja. Vuonna 2025 työterveyshuollon nettokustannukset olivat 659 euroa henkilötyövuotta kohden. Kustannukset nousivat noin 10 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna (599 euroa / htv). Kun vertaillaan työterveyshuollon kustannuksia valtion keskiarvoon 572 euroa / htv, poliisissa kustannukset olivat noin 15 prosenttia korkeammat.

Työhyvinvointiin ja virkistystoimintaan käytettiin noin 203 tuhatta tuntia vuoden 2025 aikana. Tuntimäärä sisältää liikuntaharjoitteluun käytetyn työajan sekä muuhun työhyvinvointiin ja virkistykseen käytetyn työajan. Liikuntaharjoittelulla tarkoitetaan sitä, että koko poliisin henkilöstöllä on mahdollisuus harrastaa liikuntaa työajalla kaksi tuntia viikossa. Keskimäärin liikuntaharjoitteluun käytettiin viikon aikana noin puolituntia per henkilö. Työtyytyväisyyden edistämiseen panostettiin 280 euroa henkilötyövuotta kohden, joka oli noin seitsemän prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena. Edellä mainittujen kustannusten laskennassa on huomioitu virkistystoiminnan ja yhteistoiminnan menot henkilöstösivukuluineen. 

Vuonna 2025 sairauspoissaolopäiviä henkilötyövuotta kohti oli 9,9 päivää. Sairauspoissaolopäivien määrä pysyi samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna. Poliisissa sairauspoissaolopäivien toteuma oli hieman suurempi kuin turvallisuussektorilla yhteensä (8,1 pv / htv) tai koko valtionhallinnossa (7,7 pv / htv). Sairauspoissaolopäivien määrässä on huomioitu sekä palkalliset että palkattomat sairauspoissaolot.

Ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden osuus oli 29 prosenttia. Vastaava osuus koko valtion henkilöstöä tarkasteltaessa oli 42 prosenttia. Lyhyitä sairauspoissaoloja (1-3 pv) oli 3,2 päivää henkilötyövuotta kohden, joka on samaa tasoa kuin vuonna 2024. Keskimäärin poissaolon pituus oli 4,1 työpäivää per poissaolojakso, joka on täysin vastaava kuin turvallisuussektorilla ja valtiolla.
Kun tarkastellaan sairauspoissaoloja henkilöstöryhmittäin, muulla henkilöstöllä oli poissaolopäiviä henkilötyövuotta kohden hieman enemmän (11,9 pv / htv) kuin poliisihenkilöstöllä (9,4 pv / htv). Prosentuaalisesti ero oli 27 prosenttia. Muussa henkilöstössä sairauspoissaolojen kertymää nosti erityisesti kaksi henkilöstöryhmää; vartijat ja toimistotyöntekijät. 

Pitkät sairauspoissaolot ennakoivat työkyvyttömyysriskin eli ennenaikaisen eläköitymisen riskiä. Siksi poliisissa seurataan yli 30 päivän sairauspoissaoloja ja tehdään aktiivisesti työkykyjohtamisen toimenpiteitä esimerkiksi sujuvan työhön paluun varmistamiseksi.  Vuonna 2025 yli 30 päivää sairauden vuoksi poissaolleiden henkilöiden osuus oli keskimääräisestä henkilölukumäärästä 7,4 % (2024 osuus 8,1 %). Pariin viime vuoteen verrattuna yli 30 päivää sairauden vuoksi poissaolleiden määrä on laskenut poliisissa.

5.2 Työturvallisuus

Työturvallisuuden hallinta poliisissa on lakisääteiseen perustaan nojaava kokonaisuus, jossa yhdistyvät työsuojelu, operatiivinen riskienhallinta ja johtaminen. Se on kiinteä osa poliisin johtamisjärjestelmää ja koko poliisihallinnon kattava prosessi, jota toteutetaan järjestelmällisesti kaikissa poliisiyksiköissä ja kaikilla organisaatiotasoilla.

Poliisin toimintaympäristöön liittyy merkittäviä fyysisiä ja psyykkisiä riskejä, kuten väkivallan uhkaa, voimankäyttötilanteita ja kuormittavia päätöksentekotilanteita. Tämän vuoksi työturvallisuuden hallinta perustuu ennakoivaan riskien tunnistamiseen ja arviointiin sekä tarkoituksenmukaisten hallintakeinojen – kuten koulutuksen, varustuksen, toimintamallien ja resurssien kohdentamisen – suunnitelmalliseen toteuttamiseen. Hyvin toteutettu työturvallisuuden hallinta tukee henkilöstön työkykyä, vähentää tapaturmia ja vahvistaa poliisin operatiivista suorituskykyä sekä toiminnan luotettavuutta.

Työturvallisuus integroidaan osaksi päivittäistä toimintaa, esihenkilötyötä ja operatiivista suunnittelua. Poikkeamien ja havaintojen pohjalta toimintaa kehitetään jatkuvan parantamisen periaatteella. Työsuojelu on osa tätä kokonaisuutta, ja vastuu turvallisuudesta kuuluu johdolle, mutta sen toteuttaminen edellyttää koko henkilöstön sitoutumista.

Koko vuonna 2025 työtapaturmia ilmoitettiin yhteensä 1038, joista Valtiokonttorin korvaamia tapaturmia oli yhteensä 862. Työtapaturmien määrä pysyi lähes ennallaan verrattuna edelliseen vuoteen, mutta korvattujen määrässä on tapahtunut hieman laskua. 

Työtapaturmista johtuvia poissaolopäiviä oli yhteensä 3 990 päivää, joka oli henkilötyövuotta kohden 0,4 pv. Poissaolopäivien määrä putosi neljänneksen verrattuna edelliseen vuoteen. Suurin osa työtapaturmista (77 %) johti enintään kolmen päivän poissaoloon. Kun taas noin 18 % työtapaturmista aiheutti 4-30 päivän poistuman. Yli 30 päivän poissaoloon tai eläkkeeseen johtaneita työtapaturmia oli vain 5 % kaikista työtapaturmista.

Poliisissa työtapaturmat näyttäytyvät tilastollisesti useimmiten lievinä, mutta pieni osa tapauksista aiheuttaa kuitenkin suuren työkyky- ja kustannusvaikutuksen, mikä korostaa sekä ennaltaehkäisyn että vakavien riskien hallinnan merkitystä.