Breadcrumb
Navigation Menu
Näin haet passia saameksi
Ná ozat pássa
Sáhtát ohcat dábálaš pássa neahtas dahje du válljen bolesstašuvnnas. Álkimus lea earánastit neahtas.
- Fina pássagovvagovvemis. Čuovgagovvenbáiki sádde govvejuvvon pássagova elektrovnnalaččat bolesii. Oaččot teaksta- dahje šleađgapoastadieđu bokte govvadovddaldaga, mainna govva laktojuvvo ohcamuššii.
- Deavdde ohcamuša neahttabálvalusas. Lavtte du govvadovddaldaga ohcamuššii. Vállje doaimmahanleavttu ja viežžanbáikki. Vuogádat muitala dutnje, leago gáibádus galledit bolesstašuvnnas. Mávsse ohcamuša neahtas. Doppe sáhtát maiddái čuovvut du ohcamuša ovdáneami.
- Várre áiggi neahttabálvalusas, jus du ohcamuš gáibida galledeami bolesstašuvnnas. Muitte váldit mielde ovddit pássa dahje personkoartta, jus dus lea dakkár.
- Viečča gárvves pássa du válljen viežžanbáikkis, go oaččut viežžanalmmuhusa.
Jus it sáhte dahje háliit earánastit neahtas, sáhtát dahkat ohcamuša maiddái bolesstašuvnnas. Fuomáš, ahte neahtas dahkkon ohcamuš lea hálbbit ja johtilut.
Sáhtát ohcat neahtas dábálaš pássa ja mearraolbmápássa. Gaskaboddasaš pássa ii sáhte ohcat elektrovnnalaččat.
Fuomášathan, ahte pássa ii leat šat jagi 2006 maŋŋá ohccojuvvon báberskoviin. Jus earánasttát bolesstašuvnnas, virgeolmmoš jearrá dus jearaldagaid ja deavdá ohcamušdieđuid njuolga vuogádahkii.
Näin haet passia - haitarit saameksi
Jáhkkimis du ohcamuš vuordá dan, ahte galledat bolesstašuvnnas dovdáma várás ja addimin suorbmaluottaid. Neahtas dahkkon ohcamuš ii álo okto reahkká.
Neahttabálvalus lea muitalan dutnje máŋgga báikkis, jus galledeapmi bolesstašuvnnas gáibiduvvo, muhto dát sáhttá hoahpu siste báhcit fuomáškeahttá.
Sáhtát dárkkistit ášši čálihemiin sisa bolesa neahttabálvalussii. Oainnát ohcamušat doppe ja sáhtát dárkkistit das galledeami dárbbu.
Go earánasttát neahtas, duođaš iežat personvuođa Suomi.fi-dovddaldagain.
Suomi.fi:s sáhtát geavahit báŋkodovdáma, mobiilasihkkarastima dahje personkoartta riikkavulošsihkkarastima. Geavat dušše iežat persovnnalaš dovddaldaga.
Fuolaheaddjin sáhtát dovddiidahttit ja dahkat ohcamuša maiddái vuolleahkásačča beales.
Neahtas dahkkojuvvon ohcamuš máksojuvvo neahtas. Báŋkokoartta lassin sáhtát máksit maiddái dábáleamos kredihttakoarttaiguin. Mávssekeahtes ohcamuš ii biddjo johtui iige lohpevirgeolmmoš sáhte gieđahallat dan.
Olgoriikkas orron Suoma riikkavuložii pássa mieđiha bolesa sajis Suoma ovddastat. Ovddastusneahtas ja pássa ohcamis olgoriikkain oaččot dárkilut dieđuid olgoriikkaministeriijas. Bolesa neahttabálvalusa geavaheapmi olgoriikkas ii leat estojuvvon, muhto dasa ii sáhte dáhkidit seammá bálvalandási go Suoma rájáid siste.
Sáhtát bidjat elektrovnnalaš pássaohcama johtui olgoriikkas, jus sáhtát čálihit sisa bolesa earánastinbálvalussii Suomi.fi-dovdáma bokte. Suomi.fi:s sáhtát ávkkástallat báŋkodovdáma, mobiilasihkkarastima dahje personkoartta riikkavulošsihkkarastima.
Elektrovnnalaš ohcamuššii galgá laktit pássagova, mii lea sáddejuvvon ovddalgihtii bolesa čuovgagovvaserverii. Olgoriikalaš čuovgagovvenbáiki ii sáhte doaimmahit gova serverii njuolga, muhto sáhtát ieš luđet govvenbáikkis ožžon gova dohko Suomi.fi-dovdánbálvalusa vehkiin.
Olgoriikkas bolesa neahttabálvalusa geavahettiin lea eandalii dehálaš fuobmát, ahte elektrovnnalaš ohcamuš sáhttá gáibidit dovdángalledeami. Suoma olgoriikkaovddastusain eai leat dárbbašlaš rusttegat elektrovnnalaš ohcamušaid vuostáiváldimii ja dievasmahttimii, nuba vejolaš dovdángalledeami galgá dahkat bolesstašuvnnas Suomas.
Lassin min neahttabálvalusas sáhtát válljet dušše Suomas lean viežžanbáikki. Jus it viečča pássa ieš, don fertet dahkat váldegirjji ovdamearkan Suomas ássan oahppásasat ja soahpat suinna gárvves pássa viežžamis ja doaimmaheamis olgoriikii. Pássa ii galgga goassige sáddet poastta fárus almmá girjema.
Pássaohcamuššii dárbbašat ovtta pássagova, mii lea váldojuvvon eanemustá 6 mánu ovdal ohcamuša guođđima. Jus dutnje lea vehá áigi dassái mieđihuvvon pássa dahje personkoarta, man govva lea váldojuvvon vuollel 6 mánu áigi, govva lea automáhtalaččat laktimis ođđa pássa- dahje personkoartaohcamuššii.
Milloin käyntiä poliisiasemalla ei tarvita saameksi
Goas ii dárbbaš galledit bolesstašuvnnas
Bolesa neahttabálvalus dahje lohperávvejeaddji muitala, dárbbašago fitnat bolesstašuvnnas dovdámis. Vuolde muitaluvvo, goas ii dárbbaš galledit bolesstašuvnnas.
Go ozat pássa neahtas, it dárbbaš galledit bolesstašuvnnas, jus
- leat fitnan pássavirgeolbmo luhtte dovdámis ja addán suorbmaluottaid pássa- dahje personkoartaohcamuša várás eanemustá 6 jagi áigi.
- du namma lea seammá go ovddit pássas.
- lohpevirgeolmmoš bastá gávnnahit, ahte du ođđa pássagovva čájeha seammá olbmo go du ovddit pássagovat.
Buot golbma bajábealde máinnašuvvon eavttu galget ollašuvvat. Ii reahkká, ahte suorbmaluottat leat váldojuvvon goas nu, muhto dat galgá leat dáhpáhuvvan maŋimuš guđa jagi áigge.
Dávjá dát oaivvilda, ahte oaččot juohke nuppi pássa almmá galledeami bolesstašuvnnas. Ovddit pássa ii dárbbaš leat fámus go ozat ođđa. Máŋggaid maŋŋálasge pássaid oažžu almmá galledeami, jus ovdalis máinnašuvvon eavttut ollašuvvet ja pássaid dávjjit ohcamii lea áššálaš sivva. Dákkár sáhttá leat ovdamearkan pássagirjji dievván steampaliin.
Jus eavttut eai dieva: Jus ovdalis máinnašuvvon eavttut eai dieva, ohcamuša sáhttá ain dahkat elektrovnnalaččat muhto dat gieđahallo easkka, go finat bolesstašuvnnas dovdámis. Seammás dus váldojuvvojit ođđa suorbmaluottat. Elektrovnnalaš ohcamuša unnit máksu bissu fámus, vaikko galledeapmi bolesstašuvnnas gáibiduvvošiige.
Vuogádat láidesta: Neahttabálvalus muitala dutnje ohcamuša deavddedettiin, dárbbašago fitnat bolesstašuvnnas dovdámis.
Earánastin bolesstašuvnnas
Earánastinbáiki: Sáhtát earánastit du válljen bolesstašuvnnas ássanbáikkistat fuolatkeahttá. Spiehkastahkan lea Helsset-Vanda girdingietti bolesa doaibmabáiki, mii váldá vuosttažettiin vuostá girdingietti bokte johtán girdinmátkkošteaddjiid hohpolaš pássaohcamušaid. Bolesa bálvalusat leat fállamis maiddái lohpebálvalusbiillas ja oasis oktasašbálvalusa earánastinbáikkiin.
Áigevárren: Várre áiggi min neahttabálvalusas dahje telefovnnain bolesa rávvenbálvalusa nummiris 0295 419 800 (tfm/mtm) árgan dmu 8.00–16.15. Háliidettiin sáhtát maiddái čuožžut ráiddus bolesstašuvnnas almmá áigevárrema, muhto vuordináigi sáhttá eandalii gesiid áigge leat guhkki.
Personvuođa duođašteapmi: Go earánasttát bolesstašuvnnas, duođaš iežat personvuođa fámus lean pássain dahje personkoarttain. Jus dus ii leat goabbáge, boles sáhttá dovdát du almmá daidge, muhto dat váldá áiggi. Váldde mielde boarásmuvvan pássa dahje personkoartta, jus dus dakkár lea, dahje ovdamearkan vuodjinkoartta dahje eará áššegirjjiid, maid sáhttá ávkkástallat dovdámis.
Vuolleahkásaš ohcci dovdán: Pássa vuolleahkásažžii.
Jus neahtas dahkkon ohcamuš gáibida galledeami bolesstašuvnnas, dárbbašat mielde
- ovddit pássa dahje personkoartta. Loga lasi čuoggás Personvuođa duođašteapmi.
- mildosiid, jus neahttabálvalus lea muitalan, ahte dakkárat dárbbašuvvojit.
Jus ohcamuš dahkko ollásit bolesstašuvnnas, dárbbašat mielde
- ovtta pássagova govvadovddaldaga dahje bábergova. Loga lasi siiddus Pássagovva.
- ovddit pássa dahje personkoartta. Loga lasi čuoggás Personvuođa duođašteapmi.
- máksinkoartta dahje ruđa. Loga lasi čuoggás Máksotabealla (suomagillii).
- buot fuolaheaddjiid miehtama, jus sáhka lea vuollel 18-jahkásačča pássas. Jus fuolaheaddji ii leat mielde, su miehtan addojuvvon girjjálaččat. Loga lasi siiddus Pássa vuolleahkásažžii.
- duođaštusa easttahisvuođas, jus leat 23-30-jahkásaš vearjogeatnegas. Loga lasi čuoggás Pássa mieđiheamis vearjogeatnegassii.
- dárbbašlaš duođaštusaid, jus háliidat, ahte du ovddit pássa ii šluhttejuvvo, go ođđa luobahuvvo dutnje. Loga lasi čuoggás Pássa mieđiheapmi ovddit pássa šluhttekeahttá.
Hinnasto - haitari saameksi
Bolesa mieđihan lobit leat mávssu vuollásaččat. Lobiid hattit meroštallojuvvojit sisáššiidministeriija máksoásahusain.
Neahttaearánastimis pássa máksojuvvo báŋkodovddaldagaiguin dahje kredihttakoarttain. Galledanearánastimis sáhttá máksit maiddái ruđain. Jus ozat oktanaga pássa ja personkoartta, personkoarttas berrojuvvo vuoliduvvon máksu.
Vuolde muitalat pássaid hattiid.
- Pássa dábálaš doaimmahemiin 50 €
- Pássa dábálaš doaimmahemiin, go ohcamuš lea dahkkon neahtas 44 €
- Pássa dábálaš doaimmahemiin Suoma sođiide oassálastiide 25 €
- Pássa dábálaš doaimmahemiin Suoma sođiide oassálastiide, go ohcamuš lea dahkkon neahtas 22 €
- Pássa hoahppodoaimmahusain 69 €
- Pássa hoahppodoaimmahusain, go ohcamuš lea dahkkon neahtas 63 €
- Pássa express-doaimmahussan 89 €
- Pássa express-doaimmahussan, go ohcamuš lea dahkkon neahtas 83 €
- Gaskaboddasaš pássa 85 €
- Mearraolbmápássa 65 €
- Mearraolbmápássa, go ohcamuš lea dahkkon neahtas 59 €
Passin hakeminen alaikäiselle saameksi
Pássa ohcan vuolleahkásažžii
Unnage mánná dárbbaša mátkkis iežas mátkkoštanáššegirjji. Vuolleahkásaš máná ohcamuša sáhttá deavdit neahtas seammá vugiin go olles olmmošge, muhto mánná galgá máŋggain dáhpáhusain fitnat bolesstašuvnnas dovdámis.
Loga lasi siiddus Pássa vuolleahkásažžii.
Persondieđuid rievdan
It sáhte geavahit pássa, jus du namma dahje persondovddaldat lea rievdan ja pássas leat du boares dieđut. Spiehkastahkan lea ođđa áššegirji viežžan: das personvuođa sáhttá duođaštit ovddit áššegirjjiin, jus dat lea boarásmuvvan eanemustá jahki áigi.
Ođđa pássa gánneha ohcat seammás, go nama dahje persondovddaldaga nuppástus lea nannejuvvon.
Milloin käyntiä poliisiasemalla ei tarvita - haitarit saameksi
It sáhte dahkat pássaohcamuša váldegirjjiin nuppi olbmo beales. Olmmoš, geasa leat ohcamin pássa, galgá álo leat mielde bolesstašuvnnas. Dát guoská maiddái dalle, jus neahtas dahkkon ohcamuš gáibida dovdánfitnama bolesstašuvnnas. Veahki geavaheapmi lea lobálaš.
Fuolaheaddjin sáhtát ohcat pássa du fuolahanvuložii, muhto son galgá leat mielde bolesstašuvnnas.
Neahttaearánastimis ohcci galgá álo geavahit iežas elektrovnnalaš dovdáma gaskaoami. Fuolaheaddjin sáhtát dánge dáhpáhusas dahkat ohcamuša du fuolahanvuloža beales.
Loga lasi pássa ohcamis vuolleahkásažžii siiddus Pássa vuolleahkásažžii.
Pássa ohccis váldojuvvojit suorbmaluoddaohcciin guokte suorbmaluotta. Dát váldojuvvojit váldonjuolggadusa mielde čuvddiin, muhto daid sáhttet váldit earáge suorpmain čelččemiid vuhtii válddekeahttá, jus čuvddit eai leat dahje dain ii oaččo doarvái buorredási luottaid. Pássa sáhttá mieđihit almmá suorbmaluottaidge, jus daid eai oaččo ovdamearkan lámisvuođa dahje buohcuvuođa geažil. Jus suorbmaluottaid ii oaččo gaskaboddasaš siva geažil, pássa mieđihuvvo siva árvvoštallon bistima rádjai ja eanemustá jahkái. Suorbmaluottaid eai váldde vuollái 12-jahkásaččas.
Pássa ohccis váldojuvvon suorbmaluottat vurkejuvvojit bolesa pássaregistarii ja čiekka sisa, jus pássas lea dakkár.
Čiekka sisa ja pássaregistarii vurkejuvvon suorbmaluoddadieđuid geavaheamis leat ásahuvvon dárkilit lága bokte. Registarii vurkejuvvon dieđuid oažžu ávkkástallat dušše pássa dahje personkoartta ohcci dovdámii, ođđa pássa dahje personkoartta sihkkarastimii sihke lihkohisvuođa ja oaffara dovdámii, jus oaffara personvuođa ii muđuid sáhte čielggadit.
Pássa čiekka sisa vurkejuvvon luottaid sáhttá ávkkástallat dušše pássaeaiggáda ja áššegirjji eaktivuođa sihkkarastimii. Rihkusbáikkis vurkejuvvon suorbmaluottaid ii oaččo veardidit pássaregistaris lean luottaide eahpádusvuloža dovdámii. Suorbmaluoddadieđuid gieđahallan lea lobálaš dušše bolesii, pássa mieđihan eará virgeoapmahažžii ja rádjebearráigeahččovirgeoapmahažžii.
Ođđa pássa sáhttá spiehkastatdáhpáhusas mieđihit dutnje ovddit pássa šluhttekeahttá, jus fámus lean pássa lea olgoriikka virgeoapmahačča hálddus dahje olgoriikka virgeoapmahaččat du pássii dahkkon merkejumit estet mátkkošteami nuppi riikii.
Ođđa pássa galgá leat dárbbašlaš barggu dahje eará eandalii lossa siva dihtii. Sivat čujuhuvvojit ovdamearkan bargoaddi addán duođaštusain dahje eará áššegirjjiin. Sáhtát bidjat ohcamuša johtui neahtas, muhto galggat dahkat dan lohppii álo persovnnalaš galledemiin bolesstašuvnnas.
Suoma sođiide oassálastán rattušveteránas ja miidnačorgemiidda jagiin 1945-1952 oassálastán olbmuin berrojuvvo pássas dábálaš normála doaimmahanleavttu pássas vuoliduvvon máksu, mii lea bealli dábálaš mávssus.
Riekti vuoládussii čujuhuvvo ohcamuša deavddedettiin rattušsoalddátdovddaldagain, rattušbálvalusdovddaldagain, rattušdovddaldagain, olgoriikalaš rattušsoalddátdovddaldagain dahje duođaštusain miidnačorgenbargui oassálastimis.
Mis ii leat vejolašvuohta galledit ohcciid luhtte, muhto figgat veahkehit buot riikkavuložiid earánastima. Lihkadannávccahis olbmo earánastinvuogádagain gánneha ráđđádallat njuolga lagamus boleslágádusain.
Passin myöntäminen asevelvolliselle saameksi
Pássa mieđiheapmi vearjogeatnegassii
Vearjogeatnegasvuohta sáhttá eastit pássa mieđiheami dahje oanidit mieđihanvuloš pássa fápmoáiggi. Lága mielde vearjogeatnegassii mieđihuvvo pássa eanemustá dan jagi lohppii, goas son deavdá 28 jagi, jus son ii čujut, ahte eatnanbealuštangeatnegasvuohta ii leat eastta pássa mieđiheapmái.
Easttahisvuohta: Easttahisvuohta oaivvilda, ahte leat čađahan vearjobálvalusa dahje siviilabálvalusa dahje don leat luvvejuvvon bálvalusas. Bearráigeahčču rievdá lávkkiid mielde automáhtalažžan, ja dan geažil sierra duođaštusa ii álo dárbbaš.
Easttahisvuođa sáhttá duođaštit
- soalddátpássain
- siviilabálvalusduođaštusain
- soalddátvirgeoapmahačča addán easttahisvuođaduođaštusain
- gohččunduođaštusain, mas boahtá ovdan, ahte leat oalát dahje ráfi áigge luvvejuvvon vearjobálvalusas.
Earálágan pássat
Boles mieđiha máŋggaid earálágan pássaid. Sierra pássatiippat leat logahallon vuolábealde.
Bolesa mieđihan pássat: Boles mieđiha dábálaš pássaid ja mearraolbmápássaid. Ålándda bolesvirgeoapmahaš mieđiha lassin Ålándda pássaid.
Sisafárrendoaimmahaga mieđihan pássat: Sisafárrendoaimmahat mieđiha vierroolmmošpássaid, gaskaboddasaš vierroolmmošpássaid ja báhtareaddji mátkkoštanáššegirjjiid.
Olgoriikkaministeriija mieđihan pássat: Olgoriikkaministeriija ja dan ovddastusat mieđihit seammáid pássaid dego boles ja lassin diplomáhttapássaid, virgepássaid, vierroolmmošpássaid ja heahtepássaid.
Erilaiset passit -haitarit saameksi
Jus dus lea Ålándda ruovttuguovlluriekti, dutnje mieđihuvvo pássa, man bearpmas lea lasseteaksta Åland. Sáhka lea muđuid dábálaš Suoma pássas.
Neahtas dahkkon ohcamuššii ii dárbbaš sierra merket, ahte ozat Ålándda pássa, go du ohcamuš čujuhuvvo automáhtalaččat gieđahallamii Ålándii, jus ásat Ålánddas dahje dutnje lea maŋimus mieđihuvvon Ålándda pássa. Eará sajis Suomas bolesstašuvnnas earánastimis Ålándda ruovttuguovllurievtti galgá máinnašit sierra, vai lohpevirgeolmmoš máhttá dahkat ohcamuššii dan guoskevaš merkejumi.
Pássa sáhttet mieđihit dutnje gaskaboddasažžan, jus pássa mieđiheapmi ii jođálmahttonge áigetávvalis (hoahppo- ja express-pássat) leat vejolaš. Gaskaboddasaš pássa mieđiheami eavttut vihkkehallojuvvojit álo dárkilit ja dáhpáhusaid mielde.
Gaskaboddasaš pássa mieđihuvvo dutnje dušše dan áigái, masa mieđiheapmi lea vealtameahttun, ja eanemustá 12 mánnui. Buot stáhtat eai dohkket gaskaboddasaš pássa mátkkoštanáššegirjin.
Gaskaboddasaš pássa ráhkaduvvo váldonjuolggadusa mielde vuorddedettiinat, itge sáhte ohcat dan neahtas. Gaskaboddasaš pássa lea lohkamis mašiinnain nappo dan vuolleravddas leat mašiinnain logahahtti teakstagurgadasat, mat sisttisdollet pássa vuođđodieđuid, muhto das ii leat čiekka.
Mearraolbmápássa lea mearrajohtti personduođaštus. Dus sáhttá leat dábálaš pássa ja mearraolbmápássa oktanaga. Mearraolbmápássa dohkkehuvvo mátkkoštanáššegirjin dušše mearraolbmádoaimma hárjeheapmái gullevaš mátkkošteami oktavuođas.
Mearraolbmápássa ohccin don galggat čájehit duođaštusa mearraolbmádoaimmas. Dat sáhttá leat mearraolbmágirji dahje bargoaddi, bargofápmodoaimmahaga dahje oahppolágádusa duođaštus. Mearraolbmápássaohcamuša sáhtát bidjat johtui neahtas, muhto dat dahkko gárvvisin easkka boleslágádusa galledeami maŋŋá. Mearraolbmápássas ii leat čiekka.
Loga lasi mearrajohtimii gullevaš áššiin Johtalus- ja gulahallandoaimmahaga siidduin (suomagillii).
Vierroolmmošpássa, gaskaboddasašpássa ja báhtareaddji mátkkoštanáššegirji ohccojuvvo váldonjuolggadusa mielde Sisafárrendoaimmahagas.
Olgoriikkas lean olgoriikalažžii, geas lea orrunlohpi Suomas, mieđihuvvon vierroolmmošpássa Supmii máhccama várás láhppon dahje billašuvvan vierroolmmošpássa dahje báhtareaddji mátkkoštanáššegirjji sadjái. Dan mieđiha Suoma ovddastat.
Loga lasi vierroolbmopássas ja báhtareaddji mátkkoštanáššegirjjis Sisafárrendoaimmahaga siidduin (suomagillii)
Loga lasi vierroolbmopássas Olgoriikkaministeriija siidduin (suomagillii)
Olgoriikkaministeriija mieđiha diplomáhttapássa ja virgepássa. Heahtepássa mieđihuvvo ovdamearkan hohpolaš buohcceviessodivššu dárbbašan olbmo Supmii máhccama várás.
Loga lasi heahtepássas Olgoriikkaministeriija siiddui (suomagillii)
Milloin passia ei myönnetä saameksi
Goas pássa ii mieđihuvvo
Pássa mieđiheaddji virgeolmmoš čielggada ovdal pássa mieđiheami, leatgo dus eastagat pássa oažžumii.
Pássa sáhttá pássalága mielde biehttaluvvot
- don jáhkehahtti sivaid vuođul eahpiduvvot sivalažžan rihkkosii, mas sáhttá čuovvut unnimustá jagi giddagasráŋggáštus ja man guoskevaš ovdadutkan dahje áššáskuhttinvihkkehallan lea gaskan dahje mas leat áššáskuhtton dahje man sivas leat ohcangulahuvvon.
- don leat dubmejuvvon eavttuhis giddagasráŋggáštussii itge leat čađahan dan.
- leat 28 jagi deavdán vearjogeatnegas itge leat vel čujuhan, ahte eatnanbealuštangeatnegasvuohta ii leat easttan pássa addimii. Dalle pássa sáhttá biehttalit dan jagi lohppii, goas deavddát 30 jagi.
Pássa ii mieđihuvvo, jus leat mearriduvvon bággovuohkelágas oaivvilduvvon mátkkoštangildosii dahje konkursalágas oaivvilduvvon riikkavuolgingildosii.
Alaikäisen passi - infolaatikko saameksi
Pássa vuolleahkásažžii
Unnage mánná dárbbaša mátkkis iežas mátkkoštanáššegirjji. Vuolleahkásaš máná ohcamuša sáhttá deavdit neahtas seammá vugiin go olles olmmošge, muhto mánná galgá máŋggain dáhpáhusain fitnat bolesstašuvnnas dovdámis.
Loga lasi siiddus Pássa vuolleahkásažžii.
Ilmoita kadonneista asiakirjoista infolaatikko saameksi
Almmut láhppon pássa, personkoartta ja vuodjinkoartta
Jus virgeoapmahačča mieđihan pássa (pássa, personkoarta dahje vuodjinkoarta) láhppo dahje suoláduvvo, don galggat almmuhit das bolesii. Almmuheapmi lea hui dehálaš boasttugeavahemiid eastadeapmin.
Daga almmuhusa elektrovnnalaš rihkualmmuhusskoviin dahje fitnamin bolesstašuvnnas.