Ná ozat personkoartta 

Sáhtát ohcat dábálaš personkoartta neahtas dahje du válljen bolesstašuvnnas. Álkimus lea earánastit neahtas.

1. Fina pássagovvagovvemis. Čuovgagovvenbáiki sádde govvejuvvon pássagova elektrovnnalaččat bolesii. Oaččot teakstadieđu bokte govvadovddaldaga, mainna govva laktojuvvo ohcamuššii.
2. Deavdde ohcamuša neahttabálvalusas. Lavtte du govvadovddaldaga ohcamuššii. Vállje doaimmahanleavttu ja viežžanbáikki. Vuogádat muitala dutnje, leago gáibádus galledit bolesstašuvnnas. Mávsse ohcamuša neahtas. Doppe sáhtát maiddái čuovvut du ohcamuša ovdáneami.
3. Várre áiggi neahttabálvalusas, jus du ohcamuš gáibida galledeami bolesstašuvnnas. Muitte váldit mielde ovddit pássa dahje personkoartta, jus dus lea dakkár.
4. Viečča gárvves personkoartta du válljen viežžanbáikkis, go oaččut viežžanalmmuhusa.

Jus it sáhte dahje háliit earánastit neahtas, sáhtát dahkat ohcamuša maiddái bolesstašuvnnas. Fuomáš, ahte neahtas dahkkon ohcamuš lea hálbbit ja johtilut.

Sáhtát ohcat neahtas dábálaš personkoartta, vuolleahkásačča personkoartta almmá mátkkoštanvuoigatvuođa ja olgoriikkalačča personkoartta. Gaskaboddasaš personkoartta ii sáhte ohcat elektrovnnalaččat.

Goas dárbbaša galledit bolesstašuvnnas 

Bolesa neahttabálvalus dahje lohperávvejeaddji muitala, dárbbašago fitnat bolesstašuvnnas dovdámis. Vuolde muitaluvvo, goas ii dárbbaš galledit bolesstašuvnnas. Gáibádusat dasa, goas galledeapmi dárbbašuvvo, molsašuddet koartatiippaid mielde, go maiddái koarttaid diehtosisdoallu molsašuddá. Vuolleahkásačča personkoarta gáibida álo galledeami bolesstašuvnnas.

Go ozat personkoartta neahtas, it dárbbaš galledit bolesstašuvnnas, jus

• leat fitnan lohpevirgeolbmo luhtte dovdámis ja addán suorbmaluottaid pássa dahje personkoartta várás eanemustá 6 jagi áigi.
• leat leamašan dovdángalledeami áigge unnimustá 12-jahkásaš.
• du namma lea seammá go ovddit pássas dahje personkoarttas.
• lohpevirgeolmmoš bastá gávnnahit, ahte du ođđa pássagovva čájeha seammá olbmo go du ovddit pássagovat.

Go ozat olgoriikalačča personkoartta neahtas, don it dárbbaš galledit bolesstašuvnnas, jus

• leat fitnan lohpevirgeolbmo luhtte dovdámis olgoriikalačča personkoartta várás eanemustá 6 jagi áigi.
• leat leamašan dovdángalledeami áigge unnimustá 12-jahkásaš.
• du namma lea seammá go ovddit olgoriikalaččat personkoarttas.
• lohpevirgeolmmoš bastá gávnnahit, ahte du ođđa pássagovva čájeha seammá olbmo go du ovddit pássagovat.

Goappáge koartatiippas buot njeallje ovddabealde máinnašuvvon eavttu galget ollašuvvat. Ii reahkká, ahte du leat goas nu dovdán bolesstašuvnnas, muhto dat galgá leat dáhpáhuvvan maŋimuš guđa jagi áigge. Dávisteaddji vugiin mátkkoštanvuoigatvuođa koartta várás suorbmaluottaid lea galgan váldot maŋimuš guđa jagi áigge.

Dávjá dát oaivvilda, ahte oaččot juohke nuppi personkoartta almmá galledeami bolesstašuvnnas. Ovddit personkoartta ii dárbbaš leat fámus go ozat ođđa. Máŋggaid maŋŋálasge personkoarttaid oažžu almmá galledeami, jus ovdalis máinnašuvvon eavttut ollašuvvet ja personkoarttaid dávjjit ohcamii lea áššálaš sivva. 

Jus eavttut eai dieva: Jus ovdalis máinnašuvvon eavttut eai dieva, ohcamuša sáhttá ain dahkat elektrovnnalaččat muhto dat gieđahallo easkka, go finat bolesstašuvnnas dovdámis ja váldojuvvojit ođđa suorbmaluottat. Elektrovnnalaš ohcamuša unnit máksu bissu fámus, vaikko galledeapmi bolesstašuvnnas gáibiduvvošiige.

Vuogádat láidesta: Neahttabálvalus muitala dutnje ohcamuša deavddedettiin, dárbbašago fitnat bolesstašuvnnas dovdámis.

Earánastin bolesstašuvnnas 

Earánastinbáiki: Sáhtát earánastit du válljen bolesstašuvnnas ássanbáikkistat fuolatkeahttá. Spiehkastahkan lea Helsset-Vanda girdingietti bolesa doaibmabáiki, mii váldá vuosttažettiin vuostá girdingietti bokte johtán girdinmátkkošteaddjiid hohpolaš ohcamušaid. Bolesa bálvalusat leat fállamis maiddái lohpebálvalusbiillas ja oasis oktasašbálvalusa earánastinbáikkiin.

Áigevárren: Várre áiggi min neahttabálvalusas (suomagillii) dahje telefovnnain bolesa rávvenbálvalusa nummiris 0295 419 800 (tfm/mtm) árgan dmu 8.00–16.15. Háliidettiin sáhtát maiddái čuožžut ráiddus bolesstašuvnnas almmá áigevárrema, muhto vuordináigi sáhttá eandalii gesiid áigge leat guhkki.

Personvuođa duođašteapmi: Go earánasttát bolesstašuvnnas, duođaš iežat personvuođa fámus lean pássain dahje personkoarttain. Jus dus ii leat goabbáge, boles sáhttá dovdát du almmá daidge, muhto dat váldá áiggi. Váldde mielde boarásmuvvan pássa dahje personkoartta, jus dus dakkár lea, dahje ovdamearkan vuodjinkoartta dahje eará áššegirjjiid, maid sáhttá ávkkástallat dovdámis.

Lassedieđut vuolleahkásaš ohcci dovdámis siiddus: Personkoartta vuolleahkásažžii.

Jus neahtas dahkkon ohcamuš gáibida galledeami bolesstašuvnnas, dárbbašat mielde

• ovddit pássa dahje personkoartta. Loga lasi čuoggás Personvuođa duođašteapmi.
• mildosiid, jus neahttabálvalus lea muitalan, ahte dakkárat dárbbašuvvojit.

Jus ohcamuš dahkko ollásit bolesstašuvnnas, dárbbašat mielde

• ovtta pássagova. Loga lasi siiddus Pássagovva.
• ovddit pássa dahje personkoartta. Loga lasi čuoggás Personvuođa duođašteapmi.
• máksinkoartta dahje ruđa. Loga lasi čuoggás Máksotabealla (suomagillii).
• buot fuolaheaddjiid miehtama, jus sáhka lea vuollel 18-jahkásačča personkoarttas. Jus fuolaheaddji ii leat mielde, su miehtan addojuvvon girjjálaččat. Loga lasi siiddus Personkoartta vuolleahkásažžii.
• duođaštusa easttahisvuođas, jus leat 23-30-jahkásaš vearjogeatnegas. Loga lasi čuoggás Personkoartta mieđiheamis vearjogeatnegassii.

Personkoartta ohcan vuolleahkásažžii 

Unnage mánná dárbbaša mátkkis iežas mátkkoštanáššegirjji. Vuolleahkásaš máná ohcamuša sáhttá deavdit neahtas seammá vugiin go olles olmmošge, muhto mánná galgá máŋggain dáhpáhusain fitnat bolesstašuvnnas dovdámis.

Vuolleahkásažžii sáhttá mieđihuvvon dábálaš personkoarta, mainna sáhttá mátkkoštit, dahje sierra vuolleahkásačča mátkkoštanvuoigatvuođahis personkoarta. Maŋit ii gáibit fuolaheaddjiid miehtama.

Loga lasi siiddus Personkoartta vuolleahkásažžii.

Persondieđuid rievdan

it sáhte geavahit personkoartta, jus du namma dahje persondovddaldat lea rievdan ja personkoarttas leat du boares dieđut. Spiehkastahkan lea ođđa áššegirji viežžan: das personvuođa sáhttá duođaštit ovddit áššegirjjiin, jus dat lea boarásmuvvan eanemustá jahki áigi.

Ođđa personkoartta gánneha ohcat seammás, go nama dahje persondovddaldaga nuppástus lea nannejuvvon.

Personkoartta mieđiheapmi vearjogeatnegassii 

Vearjogeatnegasvuohta sáhttá eastit personkoartta mieđiheami dahje oanidit mieđihanvuloš personkoartta fápmoáiggi. Lága mielde vearjogeatnegassii mieđihuvvo personkoarta eanemustá dan jagi lohppii, goas son deavdá 28 jagi, jus son ii čujut, ahte eatnanbealuštangeatnegasvuohta ii leat eastta personkoartta mieđiheapmái.

Easttahisvuohta: Easttahisvuohta oaivvilda, ahte leat čađahan vearjobálvalusa dahje siviilabálvalusa dahje don leat luvvejuvvon bálvalusas. Bearráigeahčču rievdá lávkkiid mielde automáhtalažžan, ja dan dihtii sierra duođaštus ii álo leat dárbbašlaš.

Easttahisvuođa sáhttá duođaštit

• soalddátpássain
• siviilabálvalusduođaštusain
• soalddátvirgeoapmahačča addán easttahisvuođaduođaštusain
• gohččunduođaštusain, mas boahtá ovdan, ahte leat oalát dahje ráfi áigge friddja vearjobálvalusas.

Earálágan personkoarttat 

Boles mieđiha máŋgga earálágan personkoarttaid. Earálágan personkoartamállet leat logahallon vuolde.

Vuolleahkásačča mátkkoštanvuoigatvuođakeahtes personkoarta

Sáhtát skáhppot vuolleahkásaš mánnásat dábálaš personkoartta, mainna sáhttá sihke mátkkoštit ja dovddiidahttit neahttabálvalusas. Dat gáibida fuolaheaddjiid miehtama.

Nubbi vejolašvuohta lea sierra vuolleahkásačča personkoartta, mainna sii sáhte mátkkoštit ja mas ii leat neahttadovddiideapmái dárbbašlaš riikkavulošsihkkarastin. Dat mieđihuvvo maiddái almmá fuolaheaddjiid miehtama. Goappáge dáhpáhusas ohcamuša sáhttá deavdit neahtas seammá vugiin go rávis olbmo iežas ohcamuša. Vuolleahkásaš personkoarta, mas ii leat mátkkoštanvuoigatvuohta, sáhttá ohcat dušše bolesis, ii Suoma ovddastusain olgoriikkain.

Gaskaboddasaš personkoartta 

Personkoartta sáhttet mieđihit dutnje maiddai gaskaboddasažžan. Gaskaboddasaš personkoartta mieđiheami eavttut vihkkehallojuvvojit álo dárkilit ja dáhpáhusaid mielde. 

Dutnje sáhttá ohcamuša vuođul mieđihuvvot gaskaboddasaš personkoarta ovdamearkan dan dáhpáhusas, ahte du personvuođa čujuhan áššegirjjit leat suoláduvvon dahje láhppon. Dalle gaskaboddasaš personkoarta mieđihuvvo váldonjuolggadusa mielde dassážii, go oaččut ođđa personvuođa duođaštan áššegirjji.

Oaččot gaskaboddasaš personkoartta fárrui bolesstašuvnnas, ja dat lea fámus eanemustá 4 mánu. Gaskaboddasaš personkoarttain ii sáhte mátkkoštit iige das leat elektrovnnalaš earánastima vejolažžan dahkan čiekka. Dan sáhttá ohcat dušše bolesis, ii Suoma ovddastusain olgoriikkain.

Olgoriikalačča personkoarta

Dutnje sáhttá mieđihuvvot personkoarta, jus leat Suomas fásta ássi olgoriikalaš, du persondieđut, mielde maiddái diehtu suopmelaš ruovttugielddas, lea merkejuvvon álbmotdiehtovuogádahkii ja dus lea fámus lean orrunlohpi dahje orrunkoarta dahje du orrunvuoigatvuohta lea registrerejuvvon.

Olgoriikalačča personkoarta sáhttá mieđihuvvot eanemustá viđa jahkái iige dan fápmoáigi sáhte mannat badjel orrunlobi dahje orrunkoartta fápmoáiggi. Olgoriikalažžii mieđihuvvon personkoarttain ii sáhte mátkkoštit, ja dan sáhttá ohcat dušše bolesis, ii Suoma ovddastusain olgoriikkain.

Don galggat olgoriikalačča personkoartta ozadettiin čájehit fámus lean pássa dahje personkoartta. Jus dus ii leat dakkár, don galggat čájehit fámus ean orrunlohpekoartta dahje orrunkoartta. Ohcamuša vuostáiváldán virgeoapmahaš oažžu dalle dus suorbmaluottaid ja veardidit daid orrunlohpekoartta dahje orrunkoartta čiekka sisa vurkejuvvon suorbmaluottaide du personvuođa gávnnaheapmin.

Mátkkoštanvuoigatvuođahis personkoarta

Suoma riikkavuložii mieđihuvvon personkoarta lea vuolggasajistis mátkkoštanáššegirji. Spiehkastagat leat vuolleahkásačča personkoarta almmá mátkkoštanvuoigatvuođa ja gaskaboddasaš personkoarta, mainna ii sáhte mátkkoštit. Lassin Suoma riikkavuložii mieđihuvvon dábálaš personkoarta sáhttá dihto eavttuid vuođul mieđihuvvot maiddái almmá mátkkoštanvuoigatvuođa. Ná sáhttá doaibmat, jus dutnje ii sáhtašii mieđihuvvot personkoartta rihkkosii sivalašvuođa, giddagasráŋggáštusa dahje vearjogeatnegasvuođa dihtii dahje leat mearriduvvon mátkkoštan- dahje riikkaguođđingildosii.

Jus personkoarta mieđihuvvo almmá mátkkoštanvuoigatvuođa, eai koartta čiekka sisa vurkejuvvo ohcci suorbmaluottat ja ámadadjogovva. Ohcamuša dahkama oktavuođas váldojuvvon suorbmaluottat jávkaduvvojit bolesa registaris maŋimustá 30 jándora siste das, go mátkkoštanvuoigatvuođa haga lean personkoarta lea mieđihuvvon.

Oahpásmuva personkoartta iešvuođaide

Oahpásmuva personkoartta iešvuođaide (13.3.2023 rájes mieđihuvvon mállet)

Suorbmaluottaid váldin 

Mátkkoštanvuoigatvuođa sisttisdoallan personkoartta ohccis váldojuvvojit suorbmaluoddaohcciin guokte suorbmaluotta. Dát váldojuvvojit váldonjuolggadusa mielde čuvddiin, muhto daid sáhttet váldit earáge suorpmain čelččemiid vuhtii válddekeahttá, jus čuvddit eai leat dahje dain ii oaččo doarvái buorredási luottaid. Personkoartta sáhttá mieđihit almmá suorbmaluottaidge, jus daid eai oaččo ovdamearkan lámisvuođa dahje buohcuvuođa geažil. Jus suorbmaluottaid ii oaččo gaskaboddasaš siva geažil, personkoartta mieđihuvvo siva árvvoštallon bistima rádjai ja eanemustá jahkái. Suorbmaluottaid eai váldde vuollái 12-jahkásaččas.

Personkoartta ohccis váldojuvvon suorbmaluottat vurkejuvvojit bolesa personkoartaregistarii ja čiekka sisa, jus personkoarttas lea dakkár.

Čiekka sisa ja personkoartaregistarii vurkejuvvon suorbmaluoddadieđuid geavaheamis leat ásahuvvon dárkilit lága bokte. Registarii vurkejuvvon dieđuid oažžu ávkkástallat dušše personkoartta dahje personkoartta ohcci dovdámii, ođđa personkoartta dahje personkoartta sihkkarastimii sihke lihkohisvuođa ja oaffara dovdámii, jus oaffara personvuođa ii muđuid sáhte čielggadit.

Personkoartta čiekka sisa vurkejuvvon luottaid sáhttá ávkkástallat dušše personkoartaeaiggáda dovdámii ja áššegirjji eaktivuođa sihkkarastimii. Rihkusbáikkis vurkejuvvon suorbmaluottaid ii oaččo veardidit personkoartaregistaris lean luottaide eahpádusvuloža dovdámii. Suorbmaluoddadieđuid gieđahallan lea lobálaš dušše bolesii, personkoartta mieđihan eará virgeoapmahažžii ja rádjebearráigeahččovirgeoapmahažžii ja dihto eavttuiguin Tullui.

Goas personkoartta ii mieđihuvvo

Personkoartta mieđiheaddji virgeolmmoš čielggada ovdal personkoartta mieđiheami, leatgo dus eastagat personkoartta oažžumii.

Personkoarta sáhttá personkoartalága mielde biehttaluvvot

• don jáhkehahtti sivaid vuođul eahpiduvvot sivalažžan rihkkosii, mas sáhttá čuovvut unnimustá jagi giddagasráŋggáštus ja man guoskevaš ovdadutkan dahje áššáskuhttinvihkkehallan lea gaskan dahje mas leat áššáskuhtton dahje man sivas leat ohcangulahuvvon.
• don leat dubmejuvvon eavttuhis giddagasráŋggáštussii itge leat čađahan dan.
• leat 28 jagi deavdán vearjogeatnegas itge leat vel čujuhan, ahte eatnanbealuštangeatnegasvuohta ii leat easttan personkoartta addimii. Dalle personkoartta sáhttá biehttalit dan jagi lohppii, goas deavddát 30 jagi.

Personkoartta, mainna sáhttá mátkkoštit, ii mieđihuvvo, jus leat mearriduvvon bággovuohkelágas oaivvilduvvon mátkkoštangildosii dahje konkursalágas oaivvilduvvon riikkavuolgingildosii.

Jus dábálaš personkoartta ii ovdalis máinnašuvvon sivaid dihtii sáhte mieđihuvvot, dutnje sáhttá mieđihuvvot personkoarta, mainna ii sáhte mátkkoštit muhto man sáhttá ávkkástallat neahttaearánastimis.