Rihkkosa dutkan 

Áššeeaiggát

AÁššeeaiggát lea rihkkosa oasálaš, geasa dahku lea čuohcán. Áššeeaiggát sáhttá gohčoduvvot maiddái muhtun rihkustiippain oaffarin.

Boles čielggada áššeeaiggádis rihkkosii laktásan mearkkašahtti áššiid jearadeamis.

Áššeeaiggádis čielggaduvvojit ovdamearkan 

• dárkilis dieđuid rihkkosa čuozáhagas
• šaddan vahágat
• gáibiduvvogo áššis ráŋggáštus
• vejolaš buhtadusgáibádusat.

Boles láidesta jearadeamis rihkusáššái gullevaš áššiin.

Boles sáhttá maiddái bivdit doaimmahit materiála šleađgapoastta dahje poastta bokte. Muhtun dáhpáhusain áššeeaiggáda ii dárbbaš jearadit. Ná lea ovdamearkan dalle, jus rihkusalmmuhusa oktavuođas lea jo ožžon dárbbašlaš dieđuid. Dávjá ná sáhttá leat čielga ja oktageardán áššiin.

Áššeeaiggádis lea riekti ávkkástallat veahki ovdadutkamis. Vehkiin oaivvildit láhkaolmmošskuvlejumi ožžon olbmo, dego ášševuoddji dahje lobi ožžon gearretveahki. Veahkki oažžu leat mielde jearadeamis. Ceahki doaibman lea veahkehit áššeeaiggáda rihkusáššis.

Rihkkosis eahpiduvvon 

Rihkkosis eahpiduvvon lea olmmoš, gean eahpidit rihkkosa dahkkin.

Ovdadutkamis boles čielggada rihkkosis eahpiduvvon olbmo oasálašvuođa rihkkosii, masa lea eahpiduvvon. Rihkkosis eahpiduvvon olmmoš jearaduvvo ášši čielggadeapmin. lassin rihkkosa šlája mielde ovdadutkamis sáhttá ávkkástallat earálágan bággovugiid dieđu oažžumis. Boles sáhttá ovdamearkan čađahit ruovttu- dahje báikeohcama viesuide, bargosadjái dahje biilii.

Rihkkosis eahpiduvvon sáhttá bovdejuvvot jearadeapmái telefovnnas soahpamiin dahje duođalut áššiin eahpiduvvon sáhttá váldot gitta. Gitta váldin oaivvilda dan, ahte bolesis lea bággovuohkelágas mearriduvvon riekti váldit olbmo bolesa lanjaide giddagassii ja čielggadit ášši bolesiin. Boles muitala rihkkosis eahpiduvvon olbmui su vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid áššis gittaváldima ja jearadeami oktavuođas.

Eahpiduvvon olbmos lea riekti veahkkái, guhte sáhttá leat mielde jearadeamis. Eandalii duođalut rihkkosiin veahkki bivdojuvvo mielde seammás ovdadutkama álggus. Ovdadutkamis eahpiduvvon olbmos lea vejolašvuohta muitalit iežas oainnus áššis. Rihkkosis eahpiduvvon oažžu maiddái lea čielggatkeahttá iežas sivahisvuođa. Dás geavahuvvo tearbma ieškriminerensuodji.

Duođašteaddji

Duođašteaddji lea ovdadutkama oasálaš, geas čogget dieđuid dáhpáhusas. Son sáhttá leat ovdamearkan dáhpáhusa čalbmeoaidnovihtan dahje muđuid áššis diehtán olmmoš. Duođašteaddji sajádagas guovddáš lea duohtavuođageatnegasvuohta. Duođašteaddji galgá muitalit duohtavuođa mielde buot, maid áššis.

Duođašteaddji sáhttá biehttalit duođašteamis dušše láhkii girjejuvvon dáhpáhusain. Dákkárat leat ovdamearkan rihkusáššit, main eahpiduvvon lea duođašteaddji iežas beallelaš dahje eará lagaš olmmoš. Maiddái muhtun dieđut leat lágas meroštallojuvvon dakkárin, ahte dain ii oaččo duođaštit. Boles láidesta duođašteaddji vuoigatvuođain ja geatnegasvuođain ovdal jearadeami.

Eará áššeeaiggát

Ovdadutkamis eará áššeeaiggát lea olmmoš, geas lea muhtun eará go bajábealde máinnašuvvon čanastat čielggadanvuloš rihkkosii. Rihkus ja dan čielggadeapmi sáhttet váikkuhit dákkár olbmo rivttiide, ovdduide dahje geatnegasvuođaide. Boles láidesta du sajádagastat ovdal jearadeami.

Jearadeapmi lea oassi ovdadutkamis ja lea bolesa vuohki čohkket dieđuid. Boles bovde jearadeapmái telefovnna bokte dahje bovdehus sáhttá sáddejuvvot maiddái poastta dahje šleađgapoastta bokte. Jus leat duođalaš rihkkosat sáhttá boles váldit gitta olbmo gii lea eahpiduvvon rihkkosii. Dan botta go bolesat eahpiduvvon lea giddagasa, bolesat jearadit su. 

Jearadeapmi lea ságastallan bolesa ja áššehasa gaskka. Boles jearaha ja geahččala čielggadit ášši. Jus lea dárbu, galgá boles ordnet dulkka báikái vai lea vejolaš jearahallat dakkár gillii, maid olmmoš ipmirda.

Jearadeamis ráŋggáštusas eahpiduvvon olbmos ja áššeoamasteaddjis sáhttá leat mielde veahkki, mainna oaivvilduvvo ášševuoddji dahje láhkaolbmo, gii lea ožžon lobi. Veahkis lea vejolašvuohta jearahallat dahje sihtat gažaduvvon olbmo ovdamearkka dihte dárkkálnuhttit iežas muitalan áššiid. Veahkki máhttá neavvut jearadeamis áššiin mat gusket ovdadutkamii ja mo proseassa ovdána. 

Dat gii gillá rihkkosis, sáhttá váldit mielde doarjjaolbmo jearadeapmái. Nuvttá bargui skuvlejuvvon doarjjaolbmuid sáhttá jearrat earret eará Rihkusoaffargohcimis (suomagillii). Rihkusoaffargohcima bálvalusat gusket maiddái vihtaniid.

Jus olmmoš lea menddo gárremiin, de ii leat vejolaš čađahit jearadeami. Lea vejolaš jearadit gárrenolbmo dušše jus dat lea dárbbašlaš rihkkosa čielggadeapmái. Maiddái mielladearvvašvuođa hehttehus, šohkka dahje eará sullasaš ášši sáhttá leat sivvan dasa ahte olmmoš ii leat dalle jearadeapmái dohkálaš. Boles sáhttá ráđđádallat jearadeami áiggi birra olbmuin alddán, su lagašolbmuin dahje doaktáriin.

Jearadeamis čállojuvvo jearadanbeavdegirji 

Jearadeamis bolesat čállet beavdegirjji dan vuođul, maid jearaduvvon olmmoš muitala ja vástida jearaldagaide. 

Jearadeami álggus muitala boles mii lea fáddá ja makkár vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat jearaduvvon olbmos leat. Jearadanbeavdegirjái merkejuvvo, ahte jearaduvvon olbmui leat muitaluvvon dárbbašlaš vuođđodieđut áššis, ovdal go jearadeapmi álgá.

Jearadanbeavdegirji lea oassi ovdadutkanbeavdegirjjis. Ovdadutkanbeavdegirji lea čiegus ášši gitta dassážii go diggi meannuda ášši. Boles ii atte jearaduvvon olbmui iežas gáhppálaga jearadanbeavdegirjjis dalán jearadeami maŋŋá, muhto jearadanbeavdegirjái sáhttá baicce oahpásnuvvat ovdadutkanbeavdegirjjis.

Bolesa bovdehussii jearadeapmái boahtimis lea buorre vástidit, jus bolesa evttohan jearadeami áigi ii heive. Bolesiin sáhttá dárbbu mielde ráđđádallat jearadeami áiggis, jus ášši ii leat hohpolaš.

Ovdadutkanláhkii lea čállojuvvon jearaduvvon olbmui geatnegasvuohta boahtit ovdadutkamii. Dáinna oaivvilduvvo dat, ahte olbmos,

• geas sáhttá oažžut dieđu rihkkosis dahje
• gean mieldeorrun veahkeha rihkkosa čielggadeamis

Lea geatnegasvuohta boahtit ovdadutkamii.

Jus it čuovo jearadanbovdehusa, sáhttá boles dárbbu mielde viežžat du bolesstašuvdnii čielggadit ášši.

Jearademiid lassin lea bággovuohki bolesiid vejolašvuohta gávdnat čielggademiid rihkkosiidda. Bággovuogit leat čállojuvvon bággovuohkeláhkii. Boles ii sáhte geavahit bággovugiid almmá ákkaid, muhto buot bággovugiide leat iežaset eavttut ja dilálašvuođat, gos daid sáhttá geavahit. Dát fas vuođđuduvvá dasa, ahte bággovugiiguin rihkkojuvvojit muhtumin lossa vuogi mielde olbmuid vuođđovuoigatvuođat. 

Dábálaš bággevuogit ovdadutkamis leat iešguđetlágan ohcamat, ovdamearkka dihte ruovttuohcan dahje báikeohcan. Dál go ollu rihkusáššit dáhpáhuvvet neahtas, de lea dábálaš bággovuohkin rusttetohcan, mas sáhttá ohcat materiála ovdamearkka dihtii balvaprográmmain, dihtoris dahje mátketelefovnnas. Lea maid dábálaš ahte olmmoš váldojuvvo gitta ovdadutkamis vai sáhttá dutkat rihkkosa. Maiddai gittaváldin, gidden ja háldogiddagas leat bággodoaimmat.

Muhtumin jo ovdadutkamis čielgá ahte soabadallan sáhttá leat buorre molssaeaktu čoavdit rihkkosa. Boles váldá vuhtii soabadallanvejolašvuođa go dutká rihkuseahpádusa. 

Soabadeami oktavuođas oassebealit deaivvadit, ja olggobeale láidesteaddji doarjagiin ovttas ohcet čovdosa áššái. Soabadeapmi lea oaivvilduvvon buhttet riektegeavvama mii dáhpáhuvvá rihkkosa dahje riiddu boađusin ja buktit áššái formálalaš riekteproseassa bálddas čovdosiid rihkkosii dahje riidui.  

Soabaheapmi gáibida buot beliid miehtama. Ovdadutkama áigge bolesat čielggadit jearademiin oasálaččaid hálu soabadallamii dahje juo ovdal jearadeami. Jearadeamis dahje eará bolesa oktavuođaváldimis ovdal jearadeami, sáhttá ságastallojuvvot soabadeami ja ášši čoavdima birra. Jus bealálaččat mihtet soabadeapmái, de dahká boles soabadanálgaga soabadallankantuvrii. Soabadallankantuvra árvvoštallá rihkusášši heivvolašvuođa soabadeapmái ja fuolaha soabadeami geavatlaš ordnemiin.

Jos soabadeamis gávdno ovttamielalašvuohta, de ráhkaduvvo soahpamuš, mii geatnegahttá áššeoasálaččaid ja maiddái soabadeaddjit duođaštit dan iežaset vuolláičállosiiguin. Rihkusáššiin soabadansoahpamuš doaimmahuvvo bolesii, gii mearrida mo rihkusášši galgá čovdojuvvot soabadansoahpamuša dieđuid vuođul.

Juos soabadallamis lea luohpan ráŋggáštusgáibádusas maiddái sivaheaddji sáhttá dáhpáhusa mielde soabadallansoahpamuša vuođul loahpahit virggálaš sivahallama vuollásaš rihkkosis ráddjemii. Ná ášši ii ovdán duopmostuollogieđahallamii. Áššeoamasteaddjirihkkosiin soabadansoahpamuš áššeoamasteaddji ja eahpiduvvon olbmo gaskkas loahpaha ovdadutkama. Juos ášši sáddejuvvo áššáskuhttinvihkkehallamii soabadeami bohtosis fuolakeahttá, soabadeami dieđut lasihuvvojit ovdadutkanbeavdegirjái.

Virggálaš áššáskuhttin lea rihkus mas áššáskuhtti ferte čuoččáldahttit ášši, beroškeahttá das gáibidago ieš áššeeaiggát áššáskuhttima. Eará eavttut maid vuođul sáhttá čuoččáldahttit ášši, galget maiddái ollašuvvat.

Áššeoamasteaddjirihkus lea rihkus mas ášševuloš mearrida jus áššis gáibiduvvo ráŋggáštus. Áššeoamasteaddjirihkkosat leat dávjá veaháš láivvit rihkkosat, main sivaheaddji ii dábálaččat ovddit áššáskuhttinášši almmá, ahte áššeoamasteaddji dan gáibida. Jus lea almmolaš ovdu gáibida, de sáhttá sivaheaddji doalvut ášši áššáskuhttinvihkkehallamii fuolatkeahttá áššeoamasteaddji sávaldagas. Rihkuslágas lea juohke kapihttalis paragráfa áššáskuhttinvuoigatvuođas, mas boahtá ovdan leago sáhka áššeoamasteaddjirihkkosis vai ii. Ovdamearkan láivves beahttin lea áššeoamasteaddjirihkus. 

Virggálaš áššáskuhttin galgá sihkkarastit, ahte duođaleabbo rihkkosiid oktavuođas ášši gieđahallojuvvo áššáskuhttinvihkkehallamis, beroškeahttá das maid áššeoamasteaddji háliida.
 

Ovdadutkama nogadettiin áššis dahkko girjjálaš mearrádus. Girjjálaš mearrádus doaimmahuvvo áššeoamasteaddjái.

Ovdadutkan sáhttá loahpahit ovdamearkan go:

• Ášši sáddejuvvo áššáskuhttinvihkkehallamii sivaheaddjái.
• Áššis ii bolesa čielggadusa mielde leat dáhpáhuvvan rihkus.
• Ovdadutkan ráddjejuvvo.
• Ášši lea unnánaš iige áššeoamasteaddji gáibit ráŋggáštusa.
• Rihkus lea dáhpáhuvvan olgoriikkain iige dan leat jierpmálaš dutkat Suomas.
• Rihkkosa dahkki lea vuolleahkásaš. 

Jus rihkusášši sirdojuvvo bolesis sivaheaddjái áššáskuhttinvihkkehallamii, de boles gárvvista ášši ovdadutkanbeavdegirjji.  Boles gárvvista ovdadutkamis čálalaš mearrádusa oktan ákkaiguin, juos ášši ii sirdojuvvo bolesis áššáskuhttinvihkkehallamii.

Loahppacealkámušas lea vejolašvuohta árvvoštallat dahkkon ovdadutkama 

Ovdadutkama loahppaoassái gullá dárbbu mielde loahppacealkámušmeannudeapmi. Loahppacealkámušmeannudeapmi mearkkaša ahte oassálastiin lea vejolašvuohta beassat geahčadit ovdadutkanmateriála ja dutkanbohtosiid ja ovdanbuktit oainnuideaset daid birra.

Loahppacealkámušmeannudeamis boles almmuha áigemeari goas loahppacealkámuš galgá doaimmahuvvot bolesii. 

Smávit ráŋggáštusáššiin dábálaččat ii geavahuvvo loahppacealkámušmeannudeapmi, muhto ášši sáhttá jearrat rihkusášši dutkanjođiheaddjis jus lea dárbu. Boles sáhttá loahppacealkámuša vuođul vel dutkat ášši eanet jus boles atná dan dárbbašlažžan. 

Gaskkalduhttin heaittiha aktiivvalaš dutkama 

Ovdadutkan sáhttá gaskkalduhttot. Gaskkalduhttin oaivvilda, ahte rihkus ii šat aktiivvalaččat dutkojuvvo. Gaskkalduhtton rihkusášši sáhttá váldot ođđasit dutkamii, juos áššái bohtet ođđa dieđut, mat dahket vejolažžan joatkit rihkusášši čielggadeami. Gaskkalduhttinmearrádus maid boles dahká, sáddejuvvo áššeoamasteaddjái ja rihkkosis eahpiduvvon olbmui.