Navigointivalikko

Rikoksen tutkinta

Rikoksen tutkinta

Kun poliisi epäilee, että ilmoitetussa asiassa on tapahtunut rikos, alkaa esitutkinta. 

Tutkinnan kesto poliisissa riippuu rikoksen laadusta. Yksinkertaiset ja selkeät rikostapaukset ovat tutkittavissa nopeammin ja laajat tai vaikeasti selvitettävät tapaukset vievät enemmän aikaa. Tutkinnan kesto riippuu myös siitä, kuinka paljon rikosasioita poliisilla on kokonaisuudessaan tutkittavana. 

Suojavarusteisiin pukeutunut tutkija kumartuneena suurennuslasin ääreen katsomaan puukkoa.

Tekninen rikostutkinta

Rikoksen selvittämisessä tarvitaan usein myös teknistä rikostutkintaa. Tällä tarkoitetaan todistusaineiston etsimistä, taltioimista ja tutkintaa. Esimerkiksi sormenjälkien taltiointi on teknistä rikostutkintaa. 

Rikospaikkatutkinnassa poliisi tutkii ja dokumentoi rikospaikan esimerkiksi valokuvaamalla, piirtämällä tai videoimalla. Tutkintaan kuuluu myös erilaisten näytteiden otto, taltiointi ja tarvittava käsittely. Poliisi voi kohdistaa tutkintaa tapahtumapaikkaan, rikoksentekovälineisiin tai rikokseen liittyvään henkilöön.  Usein rikospaikkatutkinnan tekee siihen erikoistuneet poliisilaitoksen tekniset rikostutkijat. Tavanomaisissa rikoksissa myös paikalla käyvä poliisipartio voi hoitaa rikospaikan tutkinnan. 

Rikostekninen laboratorio toimii Keskusrikospoliisissa

Suomen rikostekninen laboratorio toimii Keskusrikospoliisissa. Se tekee tutkimuksia poliisin ja muiden viranomaisten toimeksiannoista. Osa tutkimuksista teetetään alihankintana yhteistyökumppaneilla. 

Rikosteknisessä laboratoriossa tutkintaan vuosittain yli 100 000 näytettä. Tehtyjen tutkimuksien perusteella laboratorio antaa lausuntoja, joita käytetään esimerkiksi tutkinnassa ja oikeusprosesseissa. Lausunnot vaikuttavat suoraan yksilön oikeusturvaan ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden toteutumiseen. 

Rikosteknisen laboratorion toiminnassa laatu on tärkeää. Toiminnassa hyödynnetään laajasti muun muassa laboratorioautomatiikkaa ja erilaisia tietojärjestelmiä. Rikostekninen laboratorio tekee tiivistä yhteistyötä teknisten rikostutkimuskeskusten kanssa, jotta teknisen rikostutkinnan ketju olisi ehjä rikospaikalta tuomioistuimeen saakka. 

Rikosteknisen laboratorion toimintaa voi seurata muun muassa Twitterissä @rikoslabra

Muistettava rikospaikalla

Jos olet itse rikospaikalla, on hyvä muistaa muutama asia poliisin tutkinnan avuksi. 

  • Estä ylimääräisten pääsy rikospaikalle. 
  • Mahdollisuuksien mukaan älä koske mihinkään tai kävele ympäri tilaa. Poliisi voi löytää esimerkiksi murtopaikalta jalkineenjälkiä tai sormenjälkiä, jotka voivat sotkeentua, jos alueella kulkee. 
  • Älä ota itse esineitä talteen tai siirtele niitä. Poliisi kuvaa mahdolliset näytteet ja esineet niiden löytöpaikoilla ja taltioi ne itse jälkien säilyttämiseksi. 
  • Selvitä, onko paikalla ollut kameravalvontaa ja kuka siitä huolehtii. Anna mahdolliset kameratallenteen poliisille tai huolehdi, että poliisi saa kameravalvonnan hoitajan yhteystiedot. 

Tutustu esitutkintaan -johdanto prosessikaaviolle

Tutustu esitutkintaan 

Kun poliisi tutkii rikosta, puhutaan esitutkinnasta. Käytännössä esitutkinta tarkoittaa juuri rikoksen tutkimista.

Näin rikoksen tutkinta etenee -prosessikaavio

  1. Rikosilmoitus poliisille

    Voit tehdä rikosilmoituksen verkossa tai käymällä poliisiasemalla. 

  2. Poliisi arvioi, onko syytä epäillä rikosta

    Kaikki ilmoitetut rikokset eivät johda esitutkinnan aloittamiseen. Jos poliisi epäilee, että on tapahtunut rikos, alkaa esitutkinta. Esitutkintalaissa on säännelty rikoksen tutkintaan liittyvistä asioista, kuten esitutkinnan kulku, osalliset, kuulustelut ja esitutkinnan päättäminen. 

  3. Esitutkinta

    Esitutkinnassa poliisi hankkii tapahtuneesta lisätietoa eri tavoilla. Tyypillisiä tapoja hankkia tietoa ovat kuulustelut ja erilaiset tiedustelut. Poliisi tekee vakavammissa tapauksissa esitutkinnan alusta asti yhteistyötä syyttäjän kanssa. 

  4. Esitutkintapöytäkirjan kokoaminen

    Kun rikosasiaa on selvitetty riittävästi ja tarvittava aineisto on kerätty, poliisi tekee asiasta esitutkintapöytäkirjan. Asianomistajalla ja rikoksesta epäillyllä on mahdollisuus saada esitutkintapöytäkirja tutustuttavakseen. 

  5. Esitutkinnan päättäminen, syyteharkinta

    Esitutkinnan päättyessä asiasta tehdään kirjallinen päätös, joka toimitetaan asianosaisille. Poliisi lähettää valmiin esitutkintapöytäkirjan syyttäjälle syyteharkintaan. Syyttäjä tutustuu asiaan ja harkitsee, nostaako syytteen rikoksesta epäiltyä kohtaan vai ei.

Esitutkinta prosessina haitari