Rikoksen tutkinta

Kun poliisi epäilee, että ilmoitetussa asiassa on tapahtunut rikos, alkaa esitutkinta.

Tutkinnan kesto poliisissa riippuu rikoksen laadusta. Yksinkertaiset ja selkeät rikostapaukset ovat tutkittavissa nopeammin ja laajat tai vaikeasti selvitettävät tapaukset vievät enemmän aikaa. Tutkinnan kesto riippuu myös siitä, kuinka paljon rikosasioita poliisilla on kokonaisuudessaan tutkittavana.

Suojavarusteisiin pukeutunut tutkija kumartuneena suurennuslasin ääreen katsomaan puukkoa.

Tekninen rikostutkinta

Rikoksen selvittämisessä tarvitaan usein myös teknistä rikostutkintaa. Tällä tarkoitetaan todistusaineiston etsimistä, taltioimista ja tutkintaa. Esimerkiksi sormenjälkien taltiointi on teknistä rikostutkintaa.

Rikospaikkatutkinnassa poliisi tutkii ja dokumentoi rikospaikan esimerkiksi valokuvaamalla, piirtämällä tai videoimalla. Tutkintaan kuuluu myös erilaisten näytteiden otto, taltiointi ja tarvittava käsittely. Poliisi voi kohdistaa tutkintaa tapahtumapaikkaan, rikoksentekovälineisiin tai rikokseen liittyvään henkilöön. Usein rikospaikkatutkinnan tekee siihen erikoistuneet poliisilaitoksen tekniset rikostutkijat. Tavanomaisissa rikoksissa myös paikalla käyvä poliisipartio voi hoitaa rikospaikan tutkinnan.

Rikostekninen laboratorio toimii Keskusrikospoliisissa

Suomen rikostekninen laboratorio toimii Keskusrikospoliisissa. Se tekee tutkimuksia poliisin ja muiden viranomaisten toimeksiannoista. Osa tutkimuksista teetetään alihankintana yhteistyökumppaneilla.

Rikosteknisessä laboratoriossa tutkintaan vuosittain yli 100 000 näytettä. Tehtyjen tutkimuksien perusteella laboratorio antaa lausuntoja, joita käytetään esimerkiksi tutkinnassa ja oikeusprosesseissa. Lausunnot vaikuttavat suoraan yksilön oikeusturvaan ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden toteutumiseen.

Rikosteknisen laboratorion toiminnassa laatu on tärkeää. Toiminnassa hyödynnetään laajasti muun muassa laboratorioautomatiikkaa ja erilaisia tietojärjestelmiä. Rikostekninen laboratorio tekee tiivistä yhteistyötä teknisten rikostutkimuskeskusten kanssa, jotta teknisen rikostutkinnan ketju olisi ehjä rikospaikalta tuomioistuimeen saakka.

Muistettava rikospaikalla

Jos olet itse rikospaikalla, on hyvä muistaa muutama asia poliisin tutkinnan avuksi.

Estä ylimääräisten pääsy rikospaikalle.
Mahdollisuuksien mukaan älä koske mihinkään tai kävele ympäri tilaa. Poliisi voi löytää esimerkiksi murtopaikalta jalkineenjälkiä tai sormenjälkiä, jotka voivat sotkeentua, jos alueella kulkee.
Älä ota itse esineitä talteen tai siirtele niitä. Poliisi kuvaa mahdolliset näytteet ja esineet niiden löytöpaikoilla ja taltioi ne itse jälkien säilyttämiseksi.
Selvitä, onko paikalla ollut kameravalvontaa ja kuka siitä huolehtii. Anna mahdolliset kameratallenteen poliisille tai huolehdi, että poliisi saa kameravalvonnan hoitajan yhteystiedot.

Tutustu esitutkintaan -johdanto prosessikaaviolle

Tutustu esitutkintaan

Kun poliisi tutkii rikosta, puhutaan esitutkinnasta. Käytännössä esitutkinta tarkoittaa juuri rikoksen tutkimista.

Näin rikoksen tutkinta etenee -prosessikaavio

Rikosilmoitus poliisille

Voit tehdä rikosilmoituksen verkossa tai käymällä poliisiasemalla.
Poliisi arvioi, onko syytä epäillä rikosta

Kaikki ilmoitetut rikokset eivät johda esitutkinnan aloittamiseen. Jos poliisi epäilee, että on tapahtunut rikos, alkaa esitutkinta. Esitutkintalaissa on säännelty rikoksen tutkintaan liittyvistä asioista, kuten esitutkinnan kulku, osalliset, kuulustelut ja esitutkinnan päättäminen.
Esitutkinta

Esitutkinnassa poliisi hankkii tapahtuneesta lisätietoa eri tavoilla. Tyypillisiä tapoja hankkia tietoa ovat kuulustelut ja erilaiset tiedustelut. Poliisi tekee vakavammissa tapauksissa esitutkinnan alusta asti yhteistyötä syyttäjän kanssa.
Esitutkintapöytäkirjan kokoaminen

Kun rikosasiaa on selvitetty riittävästi ja tarvittava aineisto on kerätty, poliisi tekee asiasta esitutkintapöytäkirjan. Asianomistajalla ja rikoksesta epäillyllä on mahdollisuus saada esitutkintapöytäkirja tutustuttavakseen.
Esitutkinnan päättäminen, syyteharkinta

Esitutkinnan päättyessä asiasta tehdään kirjallinen päätös, joka toimitetaan asianosaisille. Poliisi lähettää valmiin esitutkintapöytäkirjan syyttäjälle syyteharkintaan. Syyttäjä tutustuu asiaan ja harkitsee, nostaako syytteen rikoksesta epäiltyä kohtaan vai ei.

Esitutkinta prosessina haitari

Asianomistaja

Asianomistaja on rikoksen osallinen, johon teko on kohdistunut. Asianomistajaa voidaan kutsua myös joissakin rikostyypeissä uhriksi.

Poliisi selvittää asianomistajalta rikokseen liittyvät merkitykselliset asiat kuulustelussa.

Asianomistajalta selvitetään esimerkiksi

tarkat tiedot rikoksen kohteesta
aiheutuneet vahingot
vaaditaanko asiassa rangaistusta
mahdolliset korvausvaatimukset.

Poliisi opastaa kuulustelussa rikosasiaan liittyvissä seikoissa.

Poliisi voi myös pyytää toimittamaan aineistoa sähköpostitse tai postitse. Joissakin tapauksissa asianomistajaa ei tarvitse kuulustella. Näin on esimerkiksi silloin, jos jo rikosilmoituksen teon yhteydessä on saatu tarvittavat tiedot. Yleensä näin voi olla selkeissä ja yksinkertaisissa asioissa.

Asianomistajalla on oikeus käyttää esitutkinnassa avustajaa. Avustajalla tarkoitetaan lakimieskoulutuksen saanutta henkilöä, kuten asianajajaa tai luvan saanutta oikeudenkäyntiavustajaa. Avustaja saa olla läsnä kuulustelussa. Avustajan tehtävänä on auttaa asianomistajaa rikosasiassa.

Rikoksesta epäilty

Rikoksesta epäilty on henkilö, jota epäillään rikoksen tekijäksi.

Esitutkinnassa poliisi selvittää rikoksesta epäillyn osallisuutta epäiltyyn rikokseen. Rikoksesta epäiltyä kuulustellaan asian selvittämiseksi. Lisäksi rikoksen laadusta riippuen esitutkinnassa voidaan käyttää erilaisia pakkokeinoja tiedon saamiseksi. Poliisi voi esimerkiksi tehdä koti- tai paikanetsintää asuntoihin, työpaikalle tai autoon.

Rikoksesta epäilty voidaan kutsua kuulusteluun puhelimitse sopimalla tai vakavammissa rikoksissa epäilty voidaan ottaa kiinni. Kiinniottaminen tarkoittaa sitä, että poliisilla on pakkokeinolaissa säädetty oikeus ottaa henkilö poliisin tiloihin kiinniotettuna selvittämään asiaa poliisin kanssa. Poliisi kertoo rikoksesta epäillylle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa asiassa kiinnioton tai kuulustelun yhteydessä.

Epäillyllä on oikeus avustajaan, joka voi olla mukana kuulustelussa. Etenkin vakavammissa rikoksissa avustaja pyydetään mukaan heti esitutkinnan alussa. Esitutkinnassa epäillyllä on mahdollisuus kertoa oma käsityksensä asiasta. Rikoksesta epäilty saa myös olla selvittämättä omaa syyllisyyttään. Tästä käytetään termiä itsekriminointisuoja.

Todistaja

Todistaja on esitutkinnan osallinen, jolta kerätään tietoa tapahtuneesta. Hän voi olla esimerkiksi tapahtuman silminnäkijä tai muuten asiasta tietävä henkilö. Todistajan asemassa keskeistä on totuusvelvollisuus. Todistajan on kerrottava totuudenmukaisesti kaikki, mitä asiasta tietää.

Todistaja voi kieltäytyä todistamasta vain erikseen lakiin kirjatuissa tapauksissa. Tällaisia ovat esimerkiksi rikosasiat, joissa epäiltynä on todistajan oma puoliso tai muu läheinen. Myös jotkut tiedot on laissa määritelty sellaisiksi, että niistä ei saa todistaa. Poliisi opastaa todistajaa oikeuksista ja velvollisuuksista ennen kuulustelemista.

Muu asianosainen

Esitutkinnassa muu asianosainen on henkilö, jolla on jokin muu kuin yllä mainittu sidos selvitettävänä olevaan rikokseen. Rikos ja sen selvittäminen voivat vaikuttaa tällaisen henkilön oikeuksiin, etuihin tai velvollisuuksiin. Poliisi opastaa sinua asemassasi ennen kuulustelua.

Kuulustelut ovat osa esitutkintaa ja poliisin keino kerätä tietoja. Poliisi kutsuu kuulusteluun puhelimitse tai kutsu voidaan lähettää myös postitse tai sähköpostitse. Vakavammissa rikoksissa poliisilla voi ottaa rikoksesta epäillyn kiinni. Kiinnioton aikana poliisi kuulustelee kiinniotettua.

Kuulustelu on keskustelua poliisin ja asiakkaan välillä. Poliisi kyselee ja pyrkii selvittämään asiaa. Tarvittaessa poliisi järjestää paikalle tulkin, jotta kuulustelu voidaan käydä kielellä, jota kuulusteltava ymmärtää.

Kuulustelussa rikoksesta epäillyllä ja asianomistajalla voi olla mukana avustaja, jolla tarkoitetaan asianajajaa tai luvan saanutta lakimiestä. Avustajalla on mahdollisuus esittää kysymyksiä tai pyytää kuulusteltavaa esimerkiksi tarkentamaan kertomiaan asioita. Avustaja osaa neuvoa kuulustelussa esitutkintaan liittyvissä asioissa ja prosessin etenemisessä.

Rikoksen kohteeksi joutunut voi ottaa kuulusteluun mukaan tukihenkilön. Maksuttomia tehtävään koulutettuja tukihenkilöitä voi kysyä muun muassa Rikosuhripäivystyksestä. Rikosuhripäivystyksen palvelut koskevat myös todistajia.

Kuulustelua ei voida tehdä, jos kuulusteltava on liian päihtynyt. Päihtyneen kuulustelu voidaan tehdä vain, jos se on välttämätöntä rikoksen selvittämiseksi. Myös mielenterveyden häiriö, järkytys tai muu vastaava voi olla syynä siihen, että henkilö ei ole sillä hetkellä kuulustelukuntoinen. Poliisi voi neuvotella kuulustelun ajankohdasta henkilön itsensä, tämän läheisten tai lääkärin kanssa.

Kuulustelusta tehdään kuulustelupöytäkirja

Kuulustelussa poliisi kirjaa kuulustelupöytäkirjan sen perusteella, mitä kuulusteltava kertoo ja vastaa kysymyksiin.

Kuulustelun aluksi poliisi kertoo kuulustelun aiheen ja kuulusteltavan oikeuksista ja velvollisuuksista. Kuulustelupöytäkirjaan merkitään, että kuulusteltavalle on kerrottu tarpeelliset alkutiedot asiasta, ennen kuulustelun alkua.

Kuulustelupöytäkirja on osa esitutkintapöytäkirjaa. Esitutkintapöytäkirja on salassa pidettävää aineistoa siihen asti, kunnes asia on ollut esillä tuomioistuimessa. Poliisi ei anna kuulusteltavalle omaa kappaletta kuulustelupöytäkirjasta heti kuulustelun jälkeen, vaan kuulustelupöytäkirjaan voi kuulustelun jälkeen tutustua esitutkintapöytäkirjassa.

Poliisin kutsuun kuulusteluun saapumisesta on hyvä vastata, mikäli poliisin esittämä kuulusteluaika ei sovi. Poliisin kanssa voi tarvittaessa neuvotella kuulustelun ajankohdasta, ellei asia ole kiireellinen.

Esitutkintalakiin on säädetty kuulusteltavalle velvollisuus saapua esitutkintaan. Tällä tarkoitetaan sitä, että henkilöllä,

jolta voidaan saada tietoa rikoksesta tai
jonka läsnäolo auttaa rikoksen selvittämisessä

on velvollisuus saapua esitutkintaan.

Jos et noudata kuulustelukutsua, voi poliisi tarvittaessa noutaa sinut poliisiasemalle selvittämään asiaa.

Kuulustelujen lisäksi pakkokeinot ovat poliisin keino saada selvitystä rikoksiin. Pakkokeinot on kirjattu pakkokeinolakiin. Poliisi ei voi käyttää pakkokeinoja perusteettomasti, vaan kaikille pakkokeinoille on omat edellytyksensä ja tilanteet, missä niitä voi käyttää. Tämä johtuu siitä, että pakkokeinoilla puututaan joskus raskaallakin tavalla henkilön perusoikeuksiin.

Tyypillisiä pakkokeinoja esitutkinnassa ovat erilaiset etsinnät, esimerkiksi kotietsintä tai paikanetsintä. Koska nykyään paljon rikoksia tapahtuu verkossa, yleinen pakkokeino on myös laite-etsintä, jossa voidaan etsiä aineistoa esimerkiksi pilvipalveluista, tietokoneelta tai matkapuhelimesta. Esitutkinnassa on myös yleistä, että henkilö joudutaan ottamaan kiinni rikoksen selvittämistä varten. Myös kiinniotto, pidättäminen ja vangitseminen ovat pakkokeinoja.

Joskus jo esitutkinnassa selviää, että sovittelu voi olla hyvä vaihtoehto rikoksen ratkaisemiseen. Poliisi huomioi sovittelun mahdollisuuden rikosepäilyä tutkiessaan.

Sovittelussa rikoksen osapuolet kohtaavat toisensa, ja ulkopuolisen ohjaajan tuella hakevat yhdessä ratkaisua asiaan. Sovittelun tarkoituksena on korvata rikoksen tai riidan seurauksena tapahtuva oikeuskäsittely ja tuoda muodollisen oikeusprosessin rinnalla ratkaisuja rikokseen tai riitaan.

Sovittelu edellyttää kaikkien osapuolten suostumusta. Esitutkinnan aikana poliisi selvittää kuulusteluissa osallisten halukkuuden sovitteluun tai jo ennen kuulustelua. Kuulustelussa tai muussa poliisin yhteydenotossa ennen kuulustelua, voidaan keskustella sovittelusta ja asian ratkaisusta. Jos osalliset suostuvat sovitteluun, poliisi tekee asiasta sovittelualoitteen sovittelutoimistoon. Sovittelutoimisto arvioi rikosasian soveltuvuuden soviteltavaksi ja hoitaa sovittelun käytännön järjestelyt.

Jos sovittelussa päästään sovintoon, laaditaan sovittelusta osapuolia sitova sopimus, jonka myös sovittelijat allekirjoituksillaan varmentavat. Rikosasioissa sovittelusopimus toimitetaan poliisille, joka päättää, miten rikosasia ratkaistaan sovittelusopimuksen tietojen perusteella.

Jos sovittelussa on luovuttu rangaistusvaatimuksesta myös syyttäjä voi tapauksesta riippuen sovittelusopimuksen perusteella päätyä virallisen syytteen alaisessa rikoksessa rajoittamiseen. Näin asia ei etene tuomioistuinkäsittelyyn. Asianomistajarikoksissa asianomistajan ja epäillyn välinen sovittelusopimus saa aikaan esitutkinnan päättymisen. Jos asia sovittelutuloksesta huolimatta lähetetään syyteharkintaan, liitetään tiedot sovittelusta esitutkintapöytäkirjaan.

Virallisen syytteen alaisella rikoksella tarkoitetaan rikosta, jossa syyttäjän on nostettava asiasta syyte riippumatta siitä, vaatiiko asianomistaja syytteen nostamista. Muiden syytteen nostamisen edellytysten on myös täytyttävä.

Asianomistajarikoksella tarkoitetaan rikosta, jossa asianomistaja päättää, vaatiiko asiassa rangaistusta. Asianomistajarikokset ovat usein rikosten lievempiä tekomuotoja, joista syyttäjä ei pääsääntöisesti nosta syytettä ilman, että asianomistaja niin vaatii. Jos yleinen etu vaatii, voi syyttäjä viedä asian syyteharkintaan asianomistajan toiveesta huolimatta. Rikoslaissa on jokaisessa luvussa pykälä syyteoikeudesta, josta käy ilmi, onko kyseessä asianomistajarikos vai ei. Esimerkiksi lievä petos on asianomistajarikos.

Virallisen syytteen tarkoituksena on turvata, että vakavampien rikosten osalta asia käsitellään syyteharkinnassa riippumatta asianomistajan toiveesta.

Esitutkinnan päättyessä asiasta tehdään kirjallinen päätös. Kirjallinen päätös toimitetaan asianosaisille.

Esitutkinta voidaan päättää esimerkiksi kun:

Asia lähetetään syyteharkintaan syyttäjälle.
Asiassa ei poliisin selvityksen mukaan ole tapahtunut rikosta.
Esitutkinta rajoitetaan.
Asia on vähäinen eikä asianomistaja vaadi rangaistusta.
Rikos on tapahtunut ulkomailla eikä sitä ole tarkoituksenmukaista tutkia Suomessa.
Rikoksen on tehnyt alaikäinen.

Jos rikosasia siirretään poliisilta syyttäjälle syyteharkintaan, poliisi laatii asian esitutkintamateriaalista esitutkintapöytäkirjan. Poliisi laatii esitutkinnasta kirjallisen päätöksen perusteluineen, jos asiaa ei siirretä poliisilta syyteharkintaan.

Loppulausunnossa on mahdollisuus arvioida tehtyä esitutkintaa

Esitutkinnan loppuvaiheeseen kuuluu tarvittaessa loppulausuntomenettely. Loppulausuntomenettelyllä tarkoitetaan, että osallisilla on mahdollisuus tutustua esitutkinta-aineistoon ja tutkinnan lopputuloksiin sekä esittää niistä näkemyksensä.

Loppulausuntomenettelyssäpoliisi ilmoittaa määräpäivän, johon mennessä loppulausunto on toimitettava poliisille.

Pienemmissä rikosasioissa ei tavanomaisesti käytetä loppulausuntomenettelyä, mutta asiaa voi tarvittaessa tiedustella rikosasian tutkinnanjohtajalta. Loppulausunnon perusteella poliisi voi vielä tehdä asiassa lisää tutkintaa, jos poliisi sen näkee tarpeelliseksi.

Keskeyttäminen päättää aktiivisen tutkinnan

Esitutkinta voidaan keskeyttää. Keskeyttäminen tarkoittaa sitä, että rikosta ei aktiivisesti enää tutkita. Keskeytetty rikosasia voidaan ottaa uudelleen tutkintaan, jos asiaan saadaan uutta tietoa, jonka avulla rikosasian selvittelyä pystytään jatkamaan. Poliisin tekemä keskeytyspäätös toimitetaan asianomistajalle ja rikoksesta epäillylle.

Kieliversion valinta

Navigointivalikko