Suomen perustuslaki takaa jokaiselle kokoontumisvapauden eli oikeuden järjestää mielenosoituksia ja osallistua niihin (perustuslaki 13 §).

Mielenosoituksen järjestäjästä on säädetty kokoontumislaissa (kokoontumislaki 5 §). Lähtökohtaisesti vain täysi-ikäiset henkilöt voivat järjestää mielenosoituksia. 15 vuotta täyttänyt voi toimia järjestäjänä vain, jos henkilö pystyy vastaamaan järjestäjän velvollisuuksista. Alle 15-vuotias voi järjestää mielenosoituksen yhdessä täysi-ikäisen henkilön kanssa.

Suomessa ei ole ennakkosensuuria, eli poliisi ei voi ennakkoon rajoittaa ilmaisunvapautta eikä siten mielenilmauksiakaan. Jälkikäteen poliisi voi arvioida, onko mielenosoituksessa rikottu lakia.

Joskus mielenosoituksia järjestetään ilman ennakkoilmoitusta. Vaikka ilmoitusta ei olisi tehty, poliisi ei lähde tilaisuutta estämään tai kieltämään, ellei mielenosoitus vaaranna yleistä järjestystä tai turvallisuutta. Jos ilmoittamaton mielenosoitus järjestetään sopimattomalla paikalla, poliisi voi siirtää mielenosoittajat soveltuvaan paikkaan jatkamaan oikeutensa käyttämistä.

Kielletty järjestö ei saa järjestää mielenosoituksia, mutta jos ennakkoilmoitus tehdään eri nimellä kuin kielletyn järjestön nimissä, ei poliisi voi mielenosoitusta ennakkoon estää.

Poliisi voi kertoa mielenilmauksen järjestäjän, jos kyseessä on järjestö, yhdistys tai muu oikeushenkilö. Jos järjestäjä on yksityishenkilö, julkisuuslaki kieltää henkilön nimen mainitsemisen.

Julkisuuslain 24. pykälässä säädetään salassa pidettävistä asiakirjoista. Tämän pohjalta mielenosoitusilmoituksen ilmoittajan henkilötiedot ovat salassa pidettäviä. Pykälässä 32 listataan salassa pidettäviä tietoja, jotka ovat esimerkiksi henkilön poliittinen vakaumus, elintavat, henkilön yksityiset mielipiteet ja osallistuminen yhdistystoimintaan. Poliisi voi siis mainita, että kyseessä on yksityishenkilön järjestämä mielenilmaus, mutta poliisi ei voi kertoa järjestäjän nimeä.

Mielenosoituksen järjestäjän on tehtävä ilmoitus poliisille yleisestä kokouksesta vähintään 24 tuntia ennen tilaisuutta, jotta poliisi pystyy valmistautumaan riittävillä resursseilla mielenosoituksen turvaamiseen ja liikennejärjestelyihin. Lupaa mielenosoituksen järjestämiseen ei tarvita. Mikäli kokouksesta ei aiheudu kohtuutonta haittaa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle, voidaan myös myöhemmin tehtyä ilmoitusta pitää pätevänä.

Ilmoitus tehdään täyttämällä sähköinen lomake tai toimittamalla tulostettava lomake tilaisuuden järjestämispaikan poliisilaitokselle henkilökohtaisesti asioimalla tai postitse. Linkin ilmoitusohjeisiin ja -lomakkeeseen löydät ylempää tältä sivulta.

Mielenosoitusta ilmoitettaessa ilmoituksen sisällöstä on säädetty kokoontumislaissa (kokoontumislaki 8 §). Yleistä kokousta koskevan ilmoituksen tulee sisältää seuraavat tiedot:

• kokouksen järjestäjä
• kokouksen tarkoitus
• kokouspaikka tai kulkueen reitti
• kokouksen alkamisaika ja arvioitu päättymisaika
• järjestäjän asettamat järjestyksenvalvojat
• kokouksessa käytettävät rakennelmat ja muut erityisvälineet

Kokouksen järjestäjän on lisäksi nimettävä ilmoituksessa yhteydenpitoa varten yhteyshenkilö, jonka on oltava poliisin tavoitettavissa kokouksen järjestämistä koskevissa asioissa.

Järjestäjän tulee ilmoittaa mielenosoituksesta vähintään 24 tuntia ennen tapahtumaa.

Järjestäjä toimii poliisin yhteyshenkilönä ennen mielenosoitusta. Kun mielenosoituksesta tehdään ilmoitus, poliisi useimmiten ottaa yhteyttä järjestäjään selvittääkseen lisätietoja tulevasta tapahtumasta ja sopiakseen yhteisiä pelisääntöjä. Poliisia kiinnostavat muun muassa arvio osallistujien määrästä, mielenilmauksen aihe, ajankohta ja mahdollinen liikennejärjestelyjen tarve. Tavoitteena on yhteisymmärryksessä järjestäjän kanssa taata turvallinen ja rauhallinen mielenosoitus.

Järjestäjä toimii poliisin yhteyshenkilönä mielenosoituksen aikana. Tarvittaessa järjestäjä neuvottelee poliisin kanssa tai puuttuu mielenosoituksen kulkuun. Järjestäjän vastuulla on, että mielenosoittajat noudattavat poliisin kanssa sovituista linjauksista tapahtumassa. Mielenosoituksen järjestää voi syyllistyä rikokseen, jos hän ei noudata poliisin käskyjä tai puutu turvallisuusuhkiin.

Mielenosoituksen järjestäjän ei tarvitse asettaa järjestyksenvalvojia, mutta järjestäjän vastuulla on huolehtia turvallisuudesta ja järjestyksestä kokouksessa. Tähän tarkoitukseen voi asettaa järjestyksenvalvojia. Järjestyksenvalvojalla täytyy olla voimassa oleva järjestyksenvalvojakortti, tai henkilön täytyy olla erikseen poliisin hyväksymä saadakseen samat oikeudet, kuin järjestyksenvalvojalla. Järjestyksenvalvonnasta on säädetty laissa yksityisistä turvallisuuspalveluista.

Järjestyksenvalvojan tehtävät mielenosoituksessa on turvata, että mielenosoittajat pysyvät sovitulla alueella tai reitillä ja noudatettava poliisin ohjeita. Järjestyksenvalvojat valvovat mielenosoitusta, eikä heidän toimivaltaansa kuulu puuttua ulkopuolisiin häiriöihin. Esimerkiksi jos joku ulkopuolinen alkaa provosoida mielenosoittajia, tilanteeseen puuttuu poliisi eikä järjestyksenvalvoja.

Mielenosoituksen saa järjestää ulkona yleisellä torilla, aukiolla, katualueella tai muussa sellaisessa kokoustarkoitukseen soveltavassa yleisessä paikassa ilman omistajan tai haltijan lupaa (Kokoontumislaki 9 §). Paikan omistaja tai haltija voi kuitenkin rajoittaa paikan käyttöä, jos yleisestä kokouksesta voisi aiheutua kohtuutonta haittaa omistajalle, haltijalle tai ympäristölle.

Soveltuva paikka mielenosoituksille on sellainen, jossa se ei häiritse liikennejärjestelyjä, liikkumista yleisellä paikalla tai estä pääsyä esimerkiksi johonkin liiketilaan. Mielenosoituksen reittiä voidaan muuttaa toisen mielenosoituksen tai liikennejärjestelyjen takia.

Yksityisillä alueilla, kuten kauppakeskuksissa, liiketiloissa, mielenosoituksen järjestäminen vaatii erillisen luvan paikan omistajan tai haltijan luvan. 

Poliisin tehtävä on turvata yleinen järjestys ja turvallisuus sekä mielenosoittajien ilmaisunvapaus. Selkosuomeksi ilmaistuna poliisi on paikalla varmistamassa, että kaikki menee hyvin, ja puuttuu tarvittaessa häiriöihin. Poliisi myös ohjaa liikennettä esimerkiksi mielenosoituskulkueen varrella. Poliisin tehtävästä turvata kokoontumisvapauden käyttäminen säädetään kokoontumislaissa (kokoontumislaki 19 §).

Lisäksi poliisi toimii neuvottelijana järjestäjän ja poliisin tilanneorganisaation välillä. Poliisi voi joutua neuvottelemaan mielenosoituksen paikasta tai reitistä tai jos jokin tilanne uhkaa vaarantaa sivullisten tai mielenosoittajien turvallisuutta.

Poliisi voi siirtää mielenosoituksen ajankohtaa tai paikkaa

• jos samassa paikassa on ilmoitettu järjestettäväksi samanaikaisesti useita mielenosoituksia, eikä niiden samanaikainen järjestäminen ole mahdollista. Etusija ilmoitettuun paikkaan on lähtökohtaisesti sillä järjestäjällä, joka on tehnyt ilmoituksen ensin. Tästä periaatteesta voidaan poiketa, jos kokouspaikan perinteet tai sopimukset sen puolesta puhuvat.
• jos mielenosoituksen järjestäminen ilmoitetussa paikassa vaarantaa ihmisten turvallisuutta, aiheuttaa huomattavaa haittaa ympäristölle tai vahinkoa omaisuudelle, häiritsee kohtuuttomasti sivullisia tai liikennettä taikka valtiovierailuun tai julkisyhteisön järjestämään kansainväliseen kokoukseen kuuluvaa tai suojelun tarpeeltaan niihin rinnastettavaa tilaisuutta.
• jos liikenteen sujuvuus sitä vaatii. Mielenosoituskulkueen reittiä voidaan joutua muuttamaan liikennejärjestelyjen tai toisen kulkueen reitin takia.

Poliisi neuvottelee mielenosoituksen siirtämisestä aina järjestäjän kanssa. Mielenosoitus voidaan siirtää toiseen, kokouksen tarkoituksen kannalta sopivaan paikkaan. Jos mielenosoituksen järjestäjä ei ole tavoitettavissa, poliisi voi ryhtyä laissa mainittuihin toimenpiteisiin ilman neuvottelua yhteyshenkilön kanssa. Kokouspaikkaa koskevista rajoituksista on säädetty kokoontumislaissa (kokoontumislaki 10 §).

Mielenosoituksessa saa kenenkään terveyttä tai turvallisuutta vaarantamatta esimerkiksi käyttää ääntä, marssia, liikkua, pitää kylttejä ja banderolleja, jakaa materiaalia, käyttää äänentoistolaitteita, pitää puheita tai käyttää kynttilöitä.

Mielenosoituksissa ei saa vaarantaa yleistä järjestystä tai turvallisuutta. Mielenosoituksessa ei siis saa esimerkiksi heittää kiviä, tölkkejä tai polttopulloja, käyttää väkivaltaa, käyttää savusoihtuja, räjähteitä, hätäsoihtuja tai savuja.
Poliisi voi myös kieltää päihdyttävien aineiden hallussapidon mielenosoituksessa, jos siitä arvioidaan aiheutuvan vaaraa yleisellä järjestykselle ja turvallisuudelle.

Mielenosoituksessa saa käyttää kauko-ohjattua ilma-alusta, eli dronea, jos alueella ei ole pysyvää tai väliaikaista lentokieltoaluetta. Dronea ei kuitenkaan saa lennättää ihmisjoukon yläpuolella. Useimmiten kaupunkien keskustat ovat lentokieltoaluetta. Lentokieltoalueilla on haettava erillinen lupa dronen lennättämiseen.

Jos mielenosoitus vaarantaa yleistä järjestystä ja turvallisuutta tai estää liikennettä, poliisi voi puuttua tilaisuuden kulkuun. Mielenosoitus voidaan keskeyttää, jos poliisin neuvoja, kehotuksia tai käskyjä ei noudateta tai jos on todennäköistä, että henkilöt rikkovat lakia esimerkiksi tappelemalla.

Mielenosoituksen keskeytys arvioidaan aina tilannekohtaisesti, ja poliisin neuvot ja kehotukset perustuvat sen hetkiseen tilannearvioon. Poliisi pyrkii aina ensisijaisesti neuvottelemaan järjestäjän kanssa tilanteen ratkaisemiseksi, jotta keskeyttäminen voidaan välttää.

On mahdollista, että mielenosoitus saa jatkua, jos vaara poistuu tai poistetaan. Jos vaaraa ei pystytä poistamaan, voidaan koko tilaisuus keskeyttää. Mielenosoituksessa poliisin toimenpiteistä päättää tilannejohtaja tai yleisjohtaja. Jos hajaantumis- tai siirtymismääräystä ei noudateta, voi poliisi hajottaa väkijoukon voimakeinoin.

Jos mielenosoittaja vaikuttaa käyttäytymisensä perusteella siltä, että hän syyllistyy rikokseen tai aiheuttaa häiriötä tai vaaraa, poliisi voi poistaa henkilön paikalta (Poliisilaki 2 luku 10 §). Jos paikalta poistaminen ei todennäköisesti estä rikollista toimintaa ja jos on ilmeistä, että henkilö tulee syyllistämään rikokseen, voidaan hänet ottaa ennakoivasti kiinni. Paikalta poistaminen ja kiinniotot pyritään aina välttämään neuvottelemalla vaaraksi olevan henkilön kanssa.

Poliisi voi ottaa mielenosoittajan kiinni jos tämä vaarantaa toisten ihmisten terveyden, koskemattomuuden tai yleisen järjestyksen. Esimerkkejä ovat muun muassa soihdun käyttäminen, esineiden heitteleminen, tappelun aloittaminen, uhkailu ja verbaalinen tai fyysinen väkivaltainen käytös.

Päätöksen tekee tilannejohtaja tai äkillisessä tilanteessa partion jäsen. Tilanteesta riippuen henkilö otetaan kiinni välittömästi tai mielenosoituksen jälkeen.

Poliisin toiminnan lähtökohtana on, että poliisi pyrkii ensisijaisesti keskustelemalla välttämään turvallisuutta uhkaavien tilanteiden syntymisen. Jos keskustelu ei tuota haluttua tulosta, poliisi voi kehottaa henkilöä tai väkijoukkoa, sen jälkeen käskyttää. Viimeisenä vaihtoehtona on voimankäyttö.

Poliisilla on virkatehtävää suorittaessaan oikeus käyttää tarpeellisia voimakeinoja vastarinnan murtamiseksi, henkilön paikalta poistamiseksi, kiinniottamisen toimittamiseksi, vapautensa menettäneen pakenemisen estämiseksi, esteen poistamiseksi taikka välittömästi uhkaavan rikoksen tai muun vaarallisen teon tai tapahtuman estämiseksi (Poliisilaki 2 luku 17§). Poliisi voi siis mielenosoituksessa käyttää voimaa, jos se on tarpeen tilanteen tai teon rauhoittamiseksi tai lopettamiseksi.

Voimaa käytetään aina lievintä keinoa hyödyntäen ja tilannetta arvioiden. Jos tilanne on vaativa, poliisi voi ottaa käyttöön voimankäyttövälineitä.

Päätöksen voimankäytöstä tekee joko tilannejohtaja, yleisjohtaja, ryhmänjohtaja tai yksittäinen poliisi, joka arvioi tilanteen ja toimii sen mukaan. Hätätilassa poliisi joutuu tekemään nopeita päätöksiä turvallisuuden ylläpitämiseksi. Poliisi pyrkii aina estämään vaaratilanteita, mutta joskus on vain reagoitava tapahtumiin.

Ratsupoliisia käytetään silloin, kun siitä arvioidaan olevan hyötyä. Ratsupoliisilla on tärkeä tehtävä joukkojenhallinnassa. Korkealla hevosen selässä istuvalla poliisilla on rauhoittava vaikutus väkijoukkoihin. Lisäksi satulasta on hyvä näkyvyys seurata isoja ihmisjoukkoja ja tilanteita. Isoa eläintä voidaan käyttää myös väkijoukon liikkeen rajoittamiseksi.

Ennakkoon tiedossa olevissa isommissa mielenosoituksissa käytetään ratsupoliisia. Vaikka poliisilla on hevosia vain Helsingissä, voidaan ratsupoliiseja siirtää tarpeen mukaan toiselle paikkakunnalle.

Poliisi voi käyttää kauko-ohjattua ilma-alusta eli dronea isoissa joukkotapahtumissa ja kerääntymisissä tilannekuvan saamiseksi ja osallistujamäärän arvioimiseksi.

Joskus mielenosoituksiin osallistuvat henkilöt naamioituvat yksityisyytensä suojaamiseksi tai sääolosuhteiden takia. Naamioituminen itsessään ei ole kiellettyä, eikä poliisi ota siihen kantaa. Kuitenkin rikoslaki kieltää laittoman naamioitumisen (Rikoslaki 17 luku 13 a §). Laitonta naamioitumista on kasvojen peittäminen yleisellä paikalla järjestettävässä tapahtumassa, kun tavoitteena on ryhtyä käyttämään henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai vahingoittamaan omaisuutta. Laittomasta naamioitumisesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi.

Mielenosoittajilla saa olla mukana esimerkiksi kylttejä, lakanoita, banderolleja, lippuja ja lipputankoja. Äänentoistolaitteetkin ovat sallittuja, mutta tietyillä alueilla täytyy noudattaa melurajoituksia. Mielenosoituksen välineistä säädetään kokoontumislaissa (11 §). Laissa säädetään myös, että järjestäjän on huolehdittava siitä, etteivät mielenosoituksessa käytetyt välineet aiheuta vaaraa tai kohtuutonta haittaa osanottajille, sivullisille tai ympäristölle.

Lemmikkien osalta ei ole olemassa erillistä säädöstä, joka kieltäisi niiden ottamisen mukaan mielenosoitukseen. Mielenosoituksissa on voimassa eläinsuojelulaki, joten on huolehdittava, ettei eläimelle aiheudu tarpeetonta kärsimystä.

Mielenosoittajat käyttävät joskus autoa äänentoistoon tai materiaalin esillepanossa. "Soundiautoa" ei voida pitää kokoontumislaissa mainittuna tavanomaisena kokoontumisvälineenä (11 §), mutta se yleensä sallitaan käytännön syistä. Auto voi kuitenkin olla väkijoukossa vaarallinen: sillä voidaan vaikuttaa poliisin toimintaan ja pahimmassa tapauksessa vaarantaa osallistujien ja ulkopuolisten turvallisuutta. Tällaisissa tilanteissa poliisi voi kieltää auton käytön.