Suomen perustuslaki takaa jokaiselle kokoontumisvapauden. Jokaisella on oikeus järjestää mielenosoituksia ja osallistua niihin (perustuslaki 13 §).

Mielenosoituksen järjestäjästä on säädetty kokoontumislaissa (kokoontumislaki 5 §). Lähtökohtaisesti vain täysi-ikäiset henkilöt voivat järjestää mielenosoituksia. 15 vuotta täyttänyt alaikäinen henkilö voi toimia järjestäjänä vain, jos hän pystyy vastaamaan järjestäjän velvollisuuksista. Alle 15-vuotias henkilö voi järjestää mielenosoituksen yhdessä täysi-ikäisen henkilön kanssa.

Suomessa ei ole ennakkosensuuria. Poliisi ei voi ennakkoon rajoittaa kokoontumisvapautta eikä sananvapautta eikä siten mielenosoituksiakaan. Poliisi voi kuitenkin jälkikäteen arvioida, onko mielenosoituksessa rikottu lakia.

Joskus mielenosoituksia järjestetään ilman ennakkoilmoitusta. Vaikka ilmoitusta ei olisikaan tehty, poliisi ei ala estää tai kieltää mielenosoituksen järjestämistä, ellei mielenosoitus vaaranna yleistä järjestystä tai turvallisuutta. Jos ilmoittamaton mielenosoitus järjestetään siihen sopimattomalla paikalla, poliisi voi siirtää mielenosoittajat soveltuvampaan paikkaan jatkamaan kokoontumisvapautensa käyttämistä.

Kielletty yhdistys tai muu yhteisö ei saa järjestää mielenosoituksia, mutta jos ennakkoilmoitus tehdään jonkun muun kuin kielletyn yhteisön nimissä, poliisi ei voi estää mielenosoitusta ennakkoon.

Poliisi voi kertoa mielenosoituksen järjestäjän nimen, jos kyseessä on yhdistys, järjestö, muu yhteisö tai muu oikeustoimikelpoinen oikeushenkilö. Jos järjestäjä on yksityishenkilö, poliisi voi kertoa hänen nimensä muissa kuin sellaisissa yksittäistapauksissa, joissa se johtaisi salassa pidettävien tietojen paljastumiseen. 

Poliisi arvioi tietojen luovuttamisen aina tapauskohtaisesti. Salassa pidettävistä tiedoista on säädetty julkisuuslaissa.

Mielenosoituksen järjestäjän on tehtävä poliisille ilmoitus yleisestä kokouksesta vähintään 24 tuntia ennen kokouksen alkamista, jotta poliisi pystyy valmistautumaan mielenosoituksen turvaamiseen ja mahdollisiin liikennejärjestelyihin riittävillä resursseilla. Mielenosoituksen järjestämiseen ei kuitenkaan tarvitse lupaa. Jos kokouksesta ei aiheudu kohtuutonta haittaa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle, myös myöhemmin tehtyä ilmoitusta voidaan pitää pätevänä.

Ilmoitus tehdään täyttämällä sähköinen lomake tai toimittamalla tulostettava lomake täytettynä mielenosoituksen järjestämispaikkakunnan poliisilaitokselle. Ilmoituksen voi toimittaa poliisilaitokselle henkilökohtaisesti tai postitse. Ilmoituksen voi tehdä myös poliisin verkkopalvelussa. Linkit ilmoitusohjeisiin ja lomakkeeseen löytyvät tältä sivulta.

Mielenosoitusta koskevan ilmoituksen sisällöstä on säädetty kokoontumislaissa (kokoontumislaki 8 §). Yleistä kokousta koskevan ilmoituksen tulee sisältää seuraavat tiedot:

• kokouksen järjestäjä
• kokouksen tarkoitus
• kokouspaikka tai kulkueen reitti
• kokouksen alkamisaika ja arvioitu päättymisaika
• järjestäjän asettamat järjestyksenvalvojat
• kokouksessa käytettävät rakennelmat ja muut erityisvälineet.

Kokouksen järjestäjän on lisäksi nimettävä ilmoituksessa yhteydenpitoa varten yhteyshenkilö, jonka on oltava poliisin tavoitettavissa kokouksen järjestämistä koskevissa asioissa.

Järjestäjän tulee ilmoittaa mielenosoituksesta vähintään 24 tuntia ennen tapahtumaa.

Järjestäjä tai tämän ilmoittama henkilö toimii poliisin yhteyshenkilönä ennen mielenosoitusta. Kun mielenosoituksesta tehdään ilmoitus, poliisi ottaa useimmiten yhteyttä järjestäjään selvittääkseen lisätietoja tulevasta mielenosoituksesta ja sopiakseen yhteisistä pelisäännöistä. Poliisia kiinnostavat muun muassa arvio osallistujien määrästä, mielenosoituksen aihe ja ajankohta sekä mahdollinen liikennejärjestelyjen tarve. Tavoitteena on taata turvallinen ja rauhallinen mielenosoitus yhteisymmärryksessä järjestäjän kanssa.

Järjestäjä tai tämän ilmoittama henkilö toimii poliisin yhteyshenkilönä mielenosoituksen aikana. Tarvittaessa hän neuvottelee poliisin kanssa tai puuttuu mielenosoituksen kulkuun. Järjestäjän vastuulla on, että mielenosoittajat noudattavat mielenosoituksessa lakia ja poliisin kanssa sovittuja linjauksia. 

Mielenosoituksen järjestäjä voi syyllistyä rikokseen, jos hän ei noudata poliisin käskyjä tai puutu havaitsemiinsa turvallisuusuhkiin.

Mielenosoituksen järjestäjän ei tarvitse asettaa järjestyksenvalvojia, mutta järjestäjän vastuulla on huolehtia turvallisuudesta ja järjestyksestä kokouksessa. Tähän tarkoitukseen voi asettaa järjestyksenvalvojia. 

Järjestyksenvalvojalla täytyy olla voimassa oleva järjestyksenvalvojakortti, tai hänen täytyy olla erikseen poliisin hyväksymä saadakseen samat oikeudet kuin järjestyksenvalvojalla. Järjestyksenvalvonnasta on säädetty laissa yksityisistä turvallisuuspalveluista.

Järjestyksenvalvojan tehtävänä mielenosoituksessa on huolehtia, että mielenosoittajat pysyvät sovitulla alueella tai reitillä ja noudattavat poliisin ohjeita ja määräyksiä. Järjestyksenvalvojat valvovat mielenosoitusta, eikä heidän toimivaltaansa kuulu puuttua ulkopuolisiin häiriöihin. Esimerkiksi jos joku ulkopuolinen alkaa provosoida mielenosoittajia, tilanteeseen puuttuu poliisi eikä järjestyksenvalvoja.

Mielenosoituksen saa järjestää ulkona yleisellä torilla, aukiolla, katualueella tai muussa vastaavassa kokoustarkoitukseen soveltuvassa yleisessä paikassa ilman omistajan tai haltijan lupaa (kokoontumislaki 9 §). Paikan omistaja tai haltija voi kuitenkin rajoittaa paikan käyttöä, jos yleisestä kokouksesta voisi aiheutua kohtuutonta haittaa omistajalle, haltijalle tai ympäristölle.

Kokoustarkoitukseen soveltuva paikka on sellainen, jossa mielenosoitus ei häiritse liikennettä, haittaa liikkumista yleisellä paikalla tai estä pääsyä esimerkiksi johonkin liiketilaan. Mielenosoituksen reittiä voidaan muuttaa toisen mielenosoituksen tai liikennejärjestelyjen takia.

Yksityisillä alueilla, kuten kauppakeskuksissa ja liiketiloissa, mielenosoituksen järjestäminen vaatii erillisen luvan paikan omistajalta tai haltijalta.

Poliisin tehtävä on turvata yleinen järjestys ja turvallisuus sekä mielenosoittajien oikeus osoittaa mieltään. Selkosuomeksi ilmaistuna poliisi on paikalla varmistamassa, että kaikki sujuu kuten pitääkin. Poliisi puuttuu tarvittaessa häiriöihin ja ohjaa myös liikennettä, jos esimerkiksi mielenosoituskulkue sellaista tarvitsee. Poliisin velvollisuudesta turvata kokoontumisvapauden käyttäminen säädetään kokoontumislaissa (kokoontumislaki 19 §).

Poliisi on paikalla myös voidakseen neuvotella tiiviisti järjestäjän tai tämän ilmoittaman yhteyshenkilön kanssa. Neuvotteluihin ryhdytään, jos mielenosoituksen paikkaa tai reittiä on tarpeen muuttaa tai jos jokin tilanne uhkaa vaarantaa sivullisten tai mielenosoittajien turvallisuuden.

Poliisi voi siirtää mielenosoituksen ajankohtaa tai paikkaa, jos

• samassa paikassa on ilmoitettu järjestettäväksi samanaikaisesti useita mielenosoituksia, eikä niiden samanaikainen järjestäminen ole mahdollista. Etusija ilmoitettuun paikkaan on lähtökohtaisesti sillä järjestäjällä, joka on tehnyt ilmoituksen ensin. Tästä periaatteesta voidaan poiketa, jos kokouspaikan perinteet tai sopimukset sen puolesta puhuvat.
• mielenosoituksen järjestäminen ilmoitetussa paikassa vaarantaa ihmisten turvallisuutta, aiheuttaa huomattavaa haittaa ympäristölle tai vahinkoa omaisuudelle, häiritsee kohtuuttomasti sivullisia tai liikennettä taikka valtiovierailuun tai julkisyhteisön järjestämään kansainväliseen kokoukseen kuuluvaa tai suojelun tarpeeltaan niihin rinnastettavaa tilaisuutta.
• liikenteen sujuvuus sitä vaatii. Mielenosoituskulkueen reittiä voidaan joutua muuttamaan liikennejärjestelyjen tai toisen kulkueen reitin takia.

Mielenosoitus voidaan siirtää toiseen kokouksen tarkoituksen kannalta sopivaan paikkaan poliisin neuvoteltua siirrosta järjestäjän kanssa. Jos mielenosoituksen järjestäjän ilmoittama yhteyshenkilö ei ole tavoitettavissa, poliisi voi ryhtyä laissa mainittuihin toimenpiteisiin neuvottelematta hänen kanssaan. Kokouspaikkaa koskevista rajoituksista on säädetty kokoontumislaissa (kokoontumislaki 10 §).

Mielenosoituksessa saa esimerkiksi käyttää ääntä, marssia, liikkua, pitää kylttejä ja banderolleja, jakaa materiaalia, käyttää äänentoistolaitteita, pitää puheita tai käyttää kynttilöitä, kunhan kenenkään terveyttä tai turvallisuutta ei vaaranneta.

Mielenosoituksissa ei saa vaarantaa yleistä järjestystä tai turvallisuutta eikä muutenkaan toimia lainvastaisesti. Mielenosoituksessa ei siis saa esimerkiksi heittää kiviä, tölkkejä tai polttopulloja taikka käyttää väkivaltaa, savusoihtuja, räjähteitä, hätäsoihtuja tai savuja. Poliisi voi myös kieltää päihdyttävien aineiden hallussapidon mielenosoituksessa.

Mielenosoituksessa saa käyttää kauko-ohjattua miehittämätöntä ilma-alusta eli dronea, jos alueella ei ole pysyvää tai väliaikaista lentokieltoaluetta eikä ilmailua ole muusta syystä rajoitettu. Dronea ei kuitenkaan saa lennättää ihmisjoukon yläpuolella. 

Kaupunkien keskustat ovat useimmiten lentokieltoaluetta. Lentokieltoalueille on haettava erillinen lupa dronen lennättämiseen.

Poliisi voi puuttua mielenosoituksen kulkuun, jos se vaarantaa yleistä järjestystä ja turvallisuutta tai estää liikennettä. Mielenosoitus voidaan keskeyttää, jos poliisin neuvoja, kehotuksia tai käskyjä ei noudateta tai jos mielenosoittajat rikkovat lakia esimerkiksi tappelemalla.

Mielenosoituksen keskeytys arvioidaan aina tilannekohtaisesti, ja poliisin neuvot ja kehotukset perustuvat sen hetkiseen tilannearvioon. Poliisi pyrkii aina ensisijaisesti neuvottelemaan järjestäjän kanssa, jotta mielenosoituksen keskeyttäminen voidaan välttää.

Mielenosoituksen voidaan antaa jatkua, jos se ei enää vaaranna yleistä järjestystä ja turvallisuutta, estä liikennettä tai ole muuten olennaisesti lainvastainen. Mielenosoitus voidaan kuitenkin päättää, jos sitä ei voida enää jatkaa lainmukaisesti. 

Mielenosoituksessa poliisin toimenpiteistä päättää tilannejohtaja tai yleisjohtaja. Jos poliisin hajaantumis- tai siirtymismääräystä ei noudateta, poliisi voi hajottaa väkijoukon voimakeinoin.

Jos mielenosoittajan käyttäytymisen perusteella vaikuttaa siltä, että hän syyllistyisi rikokseen tai aiheuttaisi häiriötä tai vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle, poliisi voi poistaa hänet paikalta (poliisilaki 2 luku 10 §). Jos paikalta poistaminen ei todennäköisesti estäisi rikollista toimintaa ja jos on ilmeistä, että henkilö tulisi syyllistymään rikokseen, hänet voidaan ottaa kiinni. Paikalta poistamiset ja kiinniotot pyritään aina välttämään käyttämällä sitä ennen lievempiä keinoja, kuten neuvoja, kehotuksia ja käskyjä.

Poliisi voi ottaa mielenosoittajan kiinni, jos hän vaarantaa toisten ihmisten terveyden, koskemattomuuden tai yleisen järjestyksen. Esimerkkejä tällaisesta ovat muun muassa soihdun käyttäminen, esineiden heitteleminen, tappelun aloittaminen, uhkailu ja verbaalinen tai fyysinen väkivaltainen käytös.

Päätöksen mielenosoittajan kiinniottamisesta tekee tilannejohtaja tai kiireellisessä tilanteessa yksittäinen poliisi. Tilanteesta riippuen henkilö otetaan kiinni välittömästi tai mielenosoituksen jälkeen.

Poliisin toiminnan lähtökohtana on, että poliisi pyrkii ensisijaisesti keskustelemalla välttämään turvallisuutta uhkaavien tilanteiden syntymisen. Jos keskustelu ei tuota toivottua lopputulosta, poliisi voi ennen käskyjen antamista kehottaa henkilöä tai väkijoukkoa noudattamaan lakia. Vasta viimeisenä vaihtoehtona on voimankäyttö.

Poliisilla on virkatehtävää suorittaessaan oikeus käyttää tarpeellisia voimakeinoja vastarinnan murtamiseksi, henkilön paikalta poistamiseksi, kiinniottamisen toimittamiseksi, vapautensa menettäneen pakenemisen estämiseksi, esteen poistamiseksi taikka välittömästi uhkaavan rikoksen tai muun vaarallisen teon tai tapahtuman estämiseksi (poliisilaki 2 luku 17 §). Poliisi voi siis mielenosoituksessa käyttää voimakeinoja, jos se on tarpeen yksittäisen tilanteen tai teon rauhoittamiseksi tai lopettamiseksi.

Voimaa käytetään aina lievintä keinoa hyödyntäen ja tilannetta arvioiden. Jos tilanne on vaativa, poliisi voi ottaa käyttöön voimankäyttövälineitä.

Päätöksen voimankäytöstä tekee joko tilannejohtaja, yleisjohtaja, ryhmänjohtaja tai yksittäinen poliisi, joka arvioi tilanteen ja toimii sen mukaisesti. Kiireellisessä tilanteessa poliisi joutuu tekemään nopeita päätöksiä järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi. Olipa tilanne kiireellinen tai ei, poliisi pyrkii aina estämään mahdolliset vaaratilanteet. 

Ratsupoliisia käytetään silloin, kun siitä arvioidaan olevan hyötyä. Ratsupoliisilla on tärkeä tehtävä joukkojenhallinnassa. Korkealla hevosen selässä istuvalla poliisilla on rauhoittava vaikutus väkijoukkoihin. Lisäksi satulasta on hyvä näkyvyys, mikä helpottaa suurten ihmisjoukkojen ja tilanteiden seuraamista. Isoa eläintä voidaan käyttää myös väkijoukon liikkeen rajoittamiseen.

Ennakkoon tiedossa olevissa isommissa mielenosoituksissa käytetään ratsupoliisia. Vaikka poliisilla on hevosia vain Helsingissä, ratsupoliiseja voidaan tarpeen mukaan siirtää myös toiselle paikkakunnalle.

Poliisi voi käyttää kauko-ohjattua miehittämätöntä ilma-alusta eli dronea isoissa joukkotapahtumissa ja kokoontumisissa tilannekuvan saamiseksi ja osallistujamäärän arvioimiseksi.

Joskus mielenosoituksiin osallistuvat henkilöt naamioituvat yksityisyytensä suojaamiseksi tai sääolosuhteiden takia. Naamioituminen itsessään ei ole kiellettyä, eikä poliisi ota siihen kantaa. 

Rikoslaki kuitenkin kieltää laittoman naamioitumisen (rikoslaki 17 luku 13 a §). Laitonta naamioitumista on kasvojen peittäminen yleisellä paikalla järjestettävässä tapahtumassa, kun tavoitteena on ryhtyä käyttämään henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai vahingoittamaan omaisuutta. Laittomasta naamioitumisesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi.

Mielenosoittajilla saa olla mukana esimerkiksi kylttejä, lakanoita, banderolleja, lippuja ja lipputankoja. Äänentoistolaitteetkin ovat sallittuja, mutta tietyillä alueilla täytyy noudattaa melurajoituksia. 

Mielenosoituksen välineistä säädetään kokoontumislaissa 11. pykälässä. Laissa säädetään myös, että järjestäjän on huolehdittava siitä, etteivät mielenosoituksessa käytetyt välineet aiheuta vaaraa tai kohtuutonta haittaa osanottajille, sivullisille tai ympäristölle.

Lemmikkien osalta ei ole olemassa erillistä säädöstä, joka kieltäisi niiden ottamisen mukaan mielenosoitukseen. Mielenosoituksissakin on noudatettava eläinsuojelulakia, joten omistajan on huolehdittava siitä, ettei eläimelle aiheudu tarpeetonta kärsimystä esimerkiksi kovan melun takia.

Mielenosoittajat käyttävät joskus autoa äänentoistoon tai materiaalin esillepanossa. "Soundiautoa" ei voida pitää kokoontumislaissa mainittuna tavanomaisena kokoontumisvälineenä (kokoontumislaki 11 §), mutta se yleensä sallitaan käytännön syistä. Auto voi kuitenkin olla väkijoukossa vaarallinen: sillä voidaan vaikuttaa poliisin toimintaan ja pahimmassa tapauksessa vaarantaa osallistujien ja ulkopuolisten turvallisuutta. Tällaisissa tilanteissa poliisi voi kieltää auton käytön.