Asetutkimukset

Asetutkimuksissa tehdään erilaisia aseisiin, ampumatarvikkeisiin sekä ampumatapauksiin liittyviä tutkimuksia. Tutkimuksissa voidaan muun muassa selvittää ampuma-aseen ampumakuntoisuus ja luvanvaraisuus sekä selvittää, mitä muutoksia ampuma-aseeseen on mahdollisesti tehty. Asetutkimuksissa voidaan myös selvittää ampuma-aseen vaarallisuutta ja arvioida ampumaetäisyyksiä.

Vertailututkimuksissa voidaan tunnistaa ja identifioida aseyksilöitä rikospaikalta löytyneen luodin tai hylsyn avulla. Ampuma-ase jättää ammuttuun luotiin ja hylsyyn yksilöllisiä jälkiä. Näitä jälkiä tutkitaan mikroskooppisesti, tyypillisesti stereomikroskoopin avulla. Lisäksi käytössä on ballistisia tietokantoja ja -järjestelmiä. Tuloksia analysoidaan koulutettujen aseteknisten tutkijoiden toimesta.

Miten asetutkimuksia tehdään?

Tyypillisesti asetekninen tutkimus alkaa ampuma-aseen ja ampumatarvikkeen tunnistamisella. Toimintakuntoiset ampuma-aseet koeammutaan koeampumaradalla. Asetutkimuksissa käytetään mikroskooppien lisäksi erilaisia laitteita, kuten esimerkiksi luodinnopeusmittareita, suurnopeuskameraa ja 3D-skannausjärjestelmiä. Käytössä on myös erilaisia kemiallisia ja metallurgisia menetelmiä.

Miten rikosteknisen laboratorion asetutkimusten laatua valvotaan?

Rikostekninen laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio, ja sen toiminta pohjautuu ISO 17025 -standardiin. Tämä tarkoittaa muun muassa käytettyjen menetelmien testausta (validointia) ennen käyttöönottoa sekä niiden jatkuvaa toimivuuden seurantaa, kehitystä ja dokumentointia. Laboratorio osallistuu säännöllisesti ulkoisiin laadunvalvontatesteihin. Laboratorion toimintaa valvotaan sekä ulkoisin että sisäisin tarkastuksin. Näillä toimenpiteillä varmistetaan tulosten oikeellisuus ja oikeusvarmuus.

Laatujärjestelmän lisäksi rikosteknisen laboratorion tekemiä asetutkimuksia säätelevät muun muassa ampuma-aselaki (1998/1), pakkokeinolaki (806/2011) ja poliisilaki.