Poliisihallitus asetti 25.11.2019 toimintavalmiusaikatyöryhmän, jonka tehtävänä on ollut arvioida poliisin toimintavalmiusaikoihin liittyviä kysymyksiä. Työryhmän asettaminen ja työ pohjautuu pääministeri Marinin hallitusohjelman 2019 kirjaukseen, jonka mukaan poliisille määritellään enimmäisvasteajat koko Suomeen. Työryhmän raportissa vasteajasta puhutaan toimintavalmiusaikana, joka on poliisihallinnossa yleisesti käytetty termi. Hallitusohjelman kirjauksen tarkoituksena on lisäksi lisätä viranomaisen läsnäoloa ja näkyvyyttä etenkin alueilla, joissa on heikompi palvelutaso.

Työryhmän tehtävänä on ollut tehdä esitys, millä tavalla toimintavalmiusaikoja tulisi jatkossa valtakunnallisesti tarkastella, millaisia toimintavalmiusaikatavoitteita poliisille asetetaan sekä millaisia resursseja asetettavien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää. Lisäksi työryhmän on tullut toimintaympäristön muutokset huomioiden arvioida muita mahdollisia kehittämistoimenpiteitä poliisin toimintaedellytysten parantamiseksi.

Poliisin toimintavalmiusajalla tarkoitetaan sitä aikaa, joka tehtävän vastaanottamisesta kestää siihen, kun poliisi on hälytyskohteessa valmiina toimimaan. Selvitystyön yhtenä lähtökohtana on ollut pohtia erilaisia poliisin toimintavalmiuteen liittyviä tarkastelumalleja, joiden tulisi olla nykyistä informatiivisempia ja kohdella palvelutarpeiltaan ja tehtävämääriltään samanlaisia alueita samalla tavalla. Toimintavalmiusajan mittaamisessa ja tavoitteiden määrittelyssä tulee huomioida muun muassa poliisin toimialueiden erilaisuus, riskikohteet, maantieteelliset seikat, etäisyydet ja väestötiheys.

Työryhmä on raportissaan käsitellyt useampia mahdollisia toimintavalmiusaikojen tarkastelutapoja ja päätynyt esittämään uudeksi toimintavalmiusajan tarkastelumalliksi viisiportaiseen riskiluokitteluun perustuvan mallin. Esitetyssä mallissa tarkastellaan ainoastaan A-kiireellisyysluokan tehtäviä ja enimmäistoimintavalmiusajat määritellään riskialueittain. Riskialueina mallissa ovat isot kaupungit, kaupunkimaiset kunnat, taa-jaan asutut kunnat, maaseutumaiset kunnat sekä maaseutumaiset kunnat, joissa edellisen viiden vuoden aikana on ollut keskimäärin enintään 50 A-kiireellisyyden hälytystehtävää vuodessa.

Jatkossa enimmäistoimintavalmiusajan määrittelyssä käytetään laskentatapana 80-persentiiliä eli 80 %:ssa A-kiireellisyysluokan hälytystehtävistä poliisi on kohteessa riskialuekohtaisen enimmäisajan puitteissa. Raportin luvussa 10 on tehty esitys poliisille määriteltävistä enimmäistoimintavalmiusajoista. Lisäksi työryhmä on luvussa 11 esittänyt kahdeksan toimenpidesuositusta selvitystyönsä pohjalta.

Voit tiedustella julkaisua Poliisihallituksen kirjaamosta osoitteesta kirjaamo.poliisihallitus@poliisi.fi.