Poliisin viestintästrategiassa yhdeksi kehittämisalueeksi on määritetty tehostettu viestintä ja viestinnän varalla olevan valmiusryhmän perustaminen.

Työryhmä teetti tehostetulle viestinnälle asetetuista vaatimuksista kaksi tutkimusta. Tutkija Pauliina Palttala Jyväskylän yliopistosta selvitti poliisin varautumista kriisitilanteisiin sen eri vaiheissa varautuminen, varoittaminen, kriisivaihe, kriisin jälkeiset toimenpiteet ja arviointi). Tutkimus perustui kansainvälisessä EU-tutkimushankkeessa kehitettyyn tuloskorttimallin. Kysely kohdennettiin poliisin viestintäverkostolle ja valmiussuunnitteluverkostolle.

Komisario Petri Launiainen arvioi poliisin viestintäpalveluiden tarpeellisuutta ja suorituskykyä vaativissa tilanteissa. Kysely kohdennettiin kaikille poliisiyksiköille ja median edustajille. Työryhmän loppuraportissa kuvataan viestinnän valmiuden ylläpitämiseen liittyvät periaatteet, perustettavat viestintäorganisaatiot sekä niiden tehtävät ja koulutus.

Työryhmä esittää, että jokaiseen poliisin johtokeskukseen perustetaan viestintäryhmä. Sen henkilöstö kootaan johtokeskusalueen poliisiyksiköiden viestintäryhmien henkilöstöstä. Johtokeskusten tehtävänä on viestinnän ensitoimien lisäksi hankkia poliisiyksikölle tai johtokeskukseen tarvittava lisäresurssi muista johtokeskusalueen poliisiyksiköistä.

Johtokeskusten viestintäryhmillä on oltava tarvittava suorituskyky selvityksissä esille tulleiden keskeisimpien tehtävien hoitamiseen.

Viestinnän valmius perustuu vapaaehtoisuuteen ja hälytysrahaan. Osa tehtävistä voidaan hoitaa etänä ja osa palveluhankintoina, joihin sisältyy varallaolovalmius. Lähtökohtana on, että suorituskyky on saatavissa kahdessa tunnissa sen pyytämisestä.

Viestintäryhmiin sijoitettavalle henkilöstölle suunnitellaan yhteinen koulutus. Poliisiyksiköiden ja johtokeskusten viestintäryhmät osallistuvat yhteisiin harjoituksiin. Tämän lisäksi niille järjestetään omia toimialakohtaisia harjoituksia.