Murupolku

Navigointivalikko

Julkaisut

Julkaisut

Poliisihallituksen julkaisusarjassa julkaistaan sisäiseen turvallisuuteen ja poliisin toimintaan liittyviä tutkimuksia, selvityksiä ja työryhmäraportteja.

Jotkin julkaisut eivät ole saavutettavia. Voit tiedustella niitä Poliisihallituksen kirjaamosta osoitteesta [email protected] Ennen vuotta 2018 tehdyt julkaisut eivät täytä saavutettavuusvaatimuksia.

Sisältöjulkaisija

Poliisin fyysisen toimintakyvyn arviointi ja kuntotestauskäytännöt -kehittämishankkeen loppuraportti

Tekijät
Konttinen, Jussi
Halonen, Janne
Niemi, Jorma
Lindholm, Harri
Luukkonen, Ritva
Toivonen, Risto
Lusa, Sirpa
Julkaisusarja
Poliisihallituksen julkaisusarja
Julkaisuvuosi
2011
Numero
1
ISSN
1798-7121
ISBN
978-952-491-518-2
ISBN (pdf)
978-952-491-519-9
Sivut
89
Tilattavissa
Poliisihallitus
Tiedosto
Lataa

Hanke toteutettiin Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen, Työterveyslaitoksen ja Aino Active Oy:n yhteistyönä. Tämän hankkeen toteutukseen on saatu rahoitusta Valtion työsuojelurahastolta

Tiivistelmä
Tausta ja tavoitteet
Sisäasiainministeriö asetti vuonna 2005 Poliisin kuntotyöryhmän valmistelemaan Poliisimiesten fyysisen kunnon ylläpitämistä ja testaamista koskevaa valtioneuvoston asetusta. Työryhmän työn perusteella todettiin, että poliisien fyysisen toimintakyvyn ylläpitäminen koko työuran ajan ja arviointikäytäntöjen yhtenäistäminen vaativat nopeita kehittämistoimia. Itä-Uudenmaan poliisilaitos käynnisti tätä koskevan hankkeen suunnittelun vuonna 2007. Se toteutettiin yhteistyökumppaneiden kanssa 05/2010 - 02/2011 välisenä aikana. Hankkeen ohjausryhmässä oli edustus seuraavilta tahoilta: Työterveyslaitos, Poliisihallitus, Suomen Poliisijärjestöjen Liitto, Poliisiammattikorkeakoulu, Itä-Suomen Ylipisto, Suomen Terveystalo, Aino Active Oy, Hur Labs Oy ja Firstbeat Technologies Oy. Lisäksi muodostettiin työryhmiä tarpeen mukaan. Hanke toteutettiin Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen, Työterveyslaitoksen ja Aino Active Oy:n yhteistyönä. Tämän hankkeen toteutukseen on saatu rahoitusta Valtion työsuojelurahastolta.

Hankkeen tavoitteena oli luoda perusta poliisien tietokonepohjaiselle fyysisen toimintakyvyn arviointimenetelmälle ja testata sen toimivuutta.
Tarkemmat tavoitteet:
1. Kuvata kenttä- ja tutkintatyötä tekevien poliisien elintapoja ja asenteita liikunnan harrastamista kohtaan, koettua terveyttä ja työkykyä sekä tapaturmia.
2. Selvittää miten poliisit kuormittuvat ja palautuvat kenttätyössä.
3. Kuvata poliisien työkyvyn fyysisiä edellytyksiä etukäteen valituilla testeillä ja luoda niiden avulla pohja mies- ja naispoliisien viitearvoaineistoille.
4. Selvittää kuntotestauskokonaisuuden toimivuutta ja valittujen fyysisen toimintakyvyn testien käytettävyyttä.

Aineisto ja menetelmät
Kohdejoukko valittiin Itä – Uudenmaan poliisilaitoksen palveluksessa olleesta sekä kenttä- että tutkintatyötä tekevästä vakinaisesta poliisihenkilöstöstä satunnaisotannalla. Kaikille tutkimukseen osallistuville (n=103) lähettiin sähköinen kysely, jolla kartoitettiin taustatietoja, elintapoja, terveyttä, toiminta- ja työkykyä, tapaturmia ja tuki- ja liikuntaelinten rasittuneisuustuntemuksia sekä fyysistä aktiivisuutta. Kyselyyn vastasi 98 poliisia (keski-ikä 38+9 vuotta), vastaajista 60 % oli miehiä. Miltei kaikille sähköiseen kyselyyn vastanneista (n=96) tehtiin kuntotestit poliisilaitoksella. Kuntotestejä edelsi työterveyshuollon tekemä terveydellisten riskien arviointi. Testeihin kuuluivat hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskyvyn mittaus, lihaskunto- ja liikkuvuustestit, kehon koostumuksen mittaukset ja tasapainotestejä. Kuntotestaajat ja työterveyshuoltohenkilöstö arvioivat myös kuntotestistön käytettävyyttä. Viiteaineistoa täydennettiin seitsemällä muulla poliisilaitoksella tehdyillä kuntotestituloksilla. Sähköiseen kyselyyn vastanneista kentällä työskentelevistä henkilöistä valittiin työkuormituksen arviointiin (mm. sykeväli- ja liikeanturimittaukset) 21 henkilöä (keski-ikä 37±8 vuotta), 14 miestä ja seitsemän naista.

Tulokset ja pohdinta
Poliiseilla on enimmäkseen muita suomalaisia terveellisemmät elintavat. Sekä työkyky työn fyysisten ja henkisten vaatimusten kannalta että terveys koetaan paremmaksi kuin keskimäärin muussa suomalaisessa työväestössä. Koettu tuki- ja liikuntaelinten rasittuneisuus on poliisin työssä varsin matalaa verrattuna muihin ammatteihin. Kenttätehtävissä työskenteleville poliiseille tapahtuu työ- ja vapaa-ajan liikuntatapaturmia muuta väestöä enemmän. Miltei kaikilla poliiseilla asenteet liikunnan harrastamista kohtaan olivat erittäin positiivisia ja suurin osa (85 %) liikkui terveysliikuntasuositusten mukaisesti.

Kentällä työskentelevän poliisin tehtävissä hengitys- ja verenkiertoelimistöön kohdistuva kuormitus on keskimäärin matala (kuormitustekijä noin 1,5 MET). Kenttäpoliisin työssä on kuitenkin fyysisiä lyhytkestoisia kuormitushuippuja (noin 6-8 MET), joihin on varauduttava ja joista palautuminen on turvattava. Työhön liittyvä liikkumattomuus (n. 70 % työajasta), kuten keskeytymätön istuminen autoillessa, on itsessään terveyden riskitekijä. Poliisin kenttätyötä tekevillä kestävyyskunnon tavoitetasoksi voidaan hyvän palautumisen turvaamiseksi suositella vähintään 9 MET:n (31 ml/kg/min) tasoa. Yli 11 MET:n (38 ml/kg/min) kuntotasolla on todennäköistä, että raskaimmatkin työtehtävät kenttätyössä onnistuvat. Työn piirteet huomioon ottava kuntotason saavuttaminen vähentää myös monien sairauksien vaaraa.


Poliisien maksimaalinen hapenottokyky sekä useat lihaskuntotestien ja kehonkoostumuksen mittausten tulokset olivat yhteydessä työkykyä ja terveyttä kuvaaviin muuttujiin. Hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskyvyn mittaaminen poliisin työssä on perusteltua ja tarpeellista. Käytettävän kuntotestistön lihaskunnon ja liikkuvuuden testit ovat hyvin työajasta), kuten keskeytymätön istuminen autoillessa, on itsessään terveyden riskitekijä. Poliisin kenttätyötä tekevillä kestävyyskunnon tavoitetasoksi voidaan hyvän palautumisen turvaamiseksi suositella vähintään 9 MET:n (31 ml/kg/min) tasoa. Yli 11 MET:n (38 ml/kg/min) kuntotasolla on todennäköistä, että raskaimmatkin työtehtävät kenttätyössä onnistuvat. Työn piirteet huomioon ottava kuntotason saavuttaminen vähentää myös monien sairauksien vaaraa.

Poliisien maksimaalinen hapenottokyky sekä useat lihaskuntotestien ja kehonkoostumuksen mittausten tulokset olivat yhteydessä työkykyä ja terveyttä kuvaaviin muuttujiin. Hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskyvyn mittaaminen poliisin työssä on perusteltua ja tarpeellista. Käytettävän kuntotestistön lihaskunnon ja liikkuvuuden testit ovat hyvin valitut ja antavat kokonaisvaltaisen kuvan työkyvyn edellytyksistä fyysisessä työssä. Kehon koostumuksen tarkempi arviointi antaa arvokasta lisätietoa osana toimintakykymittauksia. Käytetyn testipatteriston käytettävyyden testaajat kokivat enimmäkseen hyväksi. Tässä hankkeessa kootun alustavan viitearvoaineiston (N=1057, miehiä 836, naisia 221) sukupuoli- ja ikäryhmäkohtaisia keskiarvoja voidaan tällä hetkellä käyttää vertailukohtana testipalautteessa muulla väestöllä kerättyjen viitearvoaineistojen rinnalla. Tässä hankkeessa kerättyä viiteaineiston pohjaa tulee vielä riittävästi täydentää kertyvillä testituloksilla, jonka jälkeen sitä voidaan käyttää ammattikohtaisena viiteaineistona kuntoluokituksineen.

Johtopäätökset
Hankkeessa saadut tulokset ja kokemukset antavat pohjan poliisien fyysisen toimintakyvyn arvioinnille ja edistämiselle. Poliisien työkyvyn fyysisiä edellytyksiä voidaan parantaa lisäämällä koko testausprosessin laatua sekä tehostamalla yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Suositeltavaa on, että yhtenäinen kuntotestausjärjestelmä tuottaisi jatkossa koko ajan päivittyvää tietoa poliisien fyysisestä toimintakyvystä ja tukisi siten osaltaan hallittuja työkyvyn ylläpitämisen toimenpiteitä.

Vanhemmat julkaisut kirjastoista

Vanhemmat julkaisut saat kirjastosta

Julkaisut ennen vuotta 2010  löytyvät muun muassa Eduskunnan kirjaston ja Kansalliskirjaston kokoelmista.

Sisäministeriön poliisiosasto on julkaissut sarjaa aiemmin. Julkaisusarjan nimi on Poliisiosaston julkaisut (ISSN 1236-049X).