Poliisi toimii nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Poliisin tehtävään arjen turvaajana vaikuttavat yhä moninaisemmat ja lisääntyvät haasteet.

Väestön ikääntyminen on tyypillinen suuntaus kaikissa Pohjoismaissa, ei pelkästään Suomessa. Myös perherakenteissa on tapahtunut muutoksia; lapsiperheiden osuus kaikista asuntokunnista on enää vain neljännes. Enemmistö on pieniä asuntokuntia, kuten yksineläjiä, pariskuntia ja muita ei-perhetalouksia. Yksinasuvien määrä on kasvanut pitkään ja kyse onkin jatkuvasti kasvavasta ihmisryhmästä.

Myös vieraskielisten määrä Suomessa on kasvanut tasaisesti, heitä on kaikkiaan jo yli 400 000. Vieraskielisten sijoittumista ohjaa sama kaupunkeihin kohdistuva muuttoliike kuin kantaväestön kohdalla. Kun maaseutu autioituu, samaan aikaan kuitenkin lisääntyy monipaikkainen asuminen ja osassa kuntia vapaa-ajan asuntojen sekä kakkosasuntojen käyttöaste lisääntyy. Harva-alueiden palvelujen saatavuus on perustuslaillinen kysymys kansalaisten perustarpeiden saatavuuden näkökulmasta - miten paljon ihmiset tulevaisuudessa käyttävät kakkosasuntojaan ja paljonko he toisen asunnon sijaintipaikkakunnilla tulevat käyttämään viranomaisten palveluja. Trendi saattaa vaikuttaa tulevaisuudessa myös turvallisuusviranomaisten palvelujen kysyntään.

Yksilöt eivät ole enää vain maansa, kaupunkinsa tai kuntansa asukkaita vaan myös Euroopan unionin kansalaisia. Unionin sopimusten ja muun kansainvälisen sääntelyn perusteella tehdään vuosittain tuhansia päätöksiä, jotka vaikuttavat ratkaisevalla tavalla EU:n jäsenvaltioihin ja niiden kansalaisten elämään. Muutoksiin varautumisen ja turvallisuuden resursoinnin kannalta toimintaympäristökuvausten rooli on keskeinen.

Suomalaiset luottavat vahvasti poliisiin ja myös muihin turvallisuusviranomaisiin. Poliisin on oltava siellä missä kansalaisetkin eli sosiaalisessa mediassa, mutta näkyvyyttä vaaditaan myös muuten, esimerkiksi perinteisessä uutismediassa. Toisaalta poliisin toiminta on nykypäivänä jatkuvasti suurennuslasin alla. Julkisessa keskustelussa mielipiteet kärjistyvät nykyisin nopeasti ja koskaan ei voida olla varmoja etukäteen, mistä ilmiöstä syntyy uusi ilmiö samalla myös sosiaalisessa mediassa. Informaatiosodankäynti on melkeinpä sodankäynnin valtamuoto tänä päivänä, mikä vaikuttaa myös poliisin toimintaan ja varautumiseen.
Poliisi kohtaa nykypäivänä yhä kovempaa ja monimuotoisempaa rikollisuutta. On järjestäytynyttä, kansainvälistä rikollisuutta, verkossa tapahtuvaa rikollisuutta kuin myös perinteisiä rikollisuuden muotoja. Lasten ja nuorten tekemät rikokset ja toisaalta myös heihin kohdistuva rikollisuus on yhä voimakkaammin esillä paitsi mediassa myös poliisin oman toiminnan prioriteeteissa. Yhteiskunta rikosoikeudellistuu, jolloin yhä useammin erilaisia tekoja katsotaan rikoksiksi ja nykyisin on entistä helpompaa tehdä rikosilmoituksia pienistäkin laittomiksi koetuista teoista. Samalla poliisiin kohdistuu entistä suurempia odotuksia ja sille asetetaan koko ajan uusia lainsäädännöllisiä vaatimuksia.

Internetin käyttö on yleistynyt ja seuraava suuri muutos on parhaillaan käynnissä tekoälyn tullessa mukaan ihmisten arkeen lähes jokaiselle sen osa-alueelle. Erilaiset virtuaalisen todellisuuden sovellutukset kehittyvät ihmisten työ- ja vapaa-ajanviettopaikoiksi. Ihmisillä on käytössään puettavaa teknologiaa, ja kodinkoneet ovat yhteydessä toisiinsa verkkosovellusten avulla. Lohkoketjuteknologian innovaatioista odotetaan vastauksia datan luottamuksellisuuskysymyksiin, ja sen sovellutuksena syntyy erilaisia rahakkeita, mikä edellyttää viranomaisilta pohdintaa tarvittavista toimenpiteistä.

Palveluiden sähköistyminen korostaa digitaalisen turvallisuuden merkitystä ja sähköisten palveluiden myötä korostuvat erilaiset juridiset, esimerkiksi datan omistajuuteen liittyvät kysymykset. Sähköisiin palveluihin kohdistuu monenlaisia odotuksia. Koneet adaptoituvat yhä enemmän käyttäjän toimintaan ja virtuaalisia elementtejä tuodaan osaksi arkisia toimintoja, joskus jopa käyttäjän tahdon ylittäen. Tarvitaan yhteiskunnallista keskustelua erilaisista eettisistä kysymyksistä ja arvovalinnoista koskien ihmisten ja koneiden yhteistyötä.

Teknologian kehittämisen ja hyödyntämisen hidasteena ovat materiaalien saatavuushaasteet sekä niihin kohdistuva hintojen nousu. Euroopassa käynnissä oleva sota suuntaa resursseja ja lisää materiaalin saatavuushaasteita edelleen. Tällä tulee olemaan myös kustannuksia nostava vaikutus. Myös ilmastomuutoksen torjuntatoimet vaikuttavat teknologian kehitystyöhön. Kehityksen tahti on kova, ja poliisi on muiden viranomaisten ohella ison haasteen edessä tulkitessaan analogiseen maailmaan laadittua lainsäädäntöä vastauksena digitaalisiin haasteisiin sekä kehittäessään omaa laitteistoa ja osaamista toimintaympäristön muutosten edellyttämällä tavalla.