Poliisin toiminta- ja turvallisuusympäristö on ollut viime vuosina suuressa muutoksessa. Poliisin tehtävät ja vaatimukset sekä sen myötä tarpeet ovat muuttuneet. Toimintaympäristön muutokset viittaavat turvallisuusuhkien monimutkaistumiseen ja esimerkiksi yhä työläämpään rikosten selvittämiseen. Kansalaisten hyvän luottamuksen ja poliisin hyvän maineen säilyttämiseksi tarvitaan riittävät voimavarat. Poliisin toimintaympäristöanalyysin ensimmäisessä osassa (ulkoinen toimintaympäristö) kuvattujen ilmiöiden ja muutosten toteutuessa on todennäköistä, että kaikista tehtävistä ei nykyisellä resurssitasolla kyetä huolehtimaan. Toisin sanoen, mikäli poliisin tämänhetkinen toimintakenttä vielä laajenee, on pohdittava, millaisella ja kuinka suurella henkilöstömäärällä ja muilla resursseilla palvelut kyetään kansalaisille tuottamaan.

Poliisin kustannuksista noin 70 prosenttia on henkilöstökustannuksia. Jos ja kun henkilöstön määrää on tarpeen lisätä, myös henkilöstökustannusten nousua on odotettavissa. Henkilöstösuunnitelman tai -strategian laadintaan tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Eräs keskeisimmistä ongelmista poliisin rahoituksessa on sen lyhytjänteisyys ja siten strategisen eli pitkän aikavälin suunnittelun haasteellisuus.

Poliisin kyvykkyys ja toiminnan menestys rakentuu pitkälti henkilöstön osaamisesta, työhyvinvoinnista ja hyvistä työnteon käytänteistä tavoitteellisen johtamisen ja hyvän esimiestyön tuella. Henkilöstöjohtamisen tulisi siten olla yksi keskeinen toimintaa ohjaava rakenne.

Poliisin organisaatiorakennetta kehitetään parhaillaan usean selvityksen avulla. Poliisin tulevaisuuden toimintaedellytyksiä halutaan parantaa kehittämishankkeilla, joihin lukeutuu muun muassa hallintorakenteen arviointi, talouden vakauttamissuunnitelma sekä toimintalähtöinen palveluverkkoanalyysi. Tavoitteena on turvata, että poliisilla on tulevaisuudessakin edellytykset ylläpitää oikeusvaltiota ja yhteiskuntarauhaa sekä turvata palvelut kansalaisille.

ICT-järjestelmien toimivuuden merkitys poliisin toiminnan kannalta koko ajan kasvanut. Työnteosta on erilaisten innovatiivisten laitteiden myötä tullut nopeampaa ja tehokkaampaa ja monet ihmisen vastuulla ennen olleet toimet voidaan tätä nykyä jo korvata automaatiolla. Teknologiset innovaatiot vaikuttavat poliisin tarpeisiin monella tapaa ja asettavat vaatimuksia kehittää toimintaa, datan käsittelyä ja ymmärrystä rikoksiin ja häiriöihin käytettävistä innovaatioista. Myös lakeja tulisi kehittää tukemaan poliisin suorituskykyä, teknologia ei siihen yksin pysty. Poliisin suorituskyvyn osalta on myös kasvava (kriittinen) tarve kokonaisarkkitehtuurisuunnitelmalle ja sen jatkotyölle. Myös kansalaisnäkökulma on tärkeää huomioida; henkilökohtaista palvelua tulee olla saatavilla sitä tarvitseville.

Hyvän luottamuksen ylläpitäminen ja kehittäminen on kaikelle viranomaistoiminnalle ja myös poliisille yhä tärkeämpää. Tässä ovat keskiössä poliisin julkisuuskuva sekä työnantajakuva. Poliisin julkisuuskuva koostuu monista tekijöistä; keskiöissä organisaation henkilöstön sisäiset mielikuvat, identiteetti ja organisaation noudattamat arvot. Organisaation sisällä olevista mielikuvista syntyy organisaation sisäinen maine, joka heijastuu organisaation ulkopuolelle ulkoiseksi julkisuuskuvaksi poliisin toimintojen, kanssakäymisen, viestinnän, poliisin suorittamien toimenpiteiden ja palvelujen kautta. Poliisin työnantajakuvalla on osaavan työvoiman saannin kannalta yhä suurempi merkitys. Se vaikuttaa esimerkiksi koulutukseen hakeutumiseen sekä rekrytointien onnistumiseen. Tähän liittyvät sekä työnantajakokemus että työntekijäkokemus. Poliisikoulutuksen sisällöllisten muutosten ohella on tärkeää varmistaa poliisin kilpailukyky työmarkkinoilla yhä pienenevien ikäluokkien myötä. Poliisin tulee pitää huoli siitä, että se on houkutteleva työnantaja ja poliisikoulutus kiinnostava vaihtoehto uravaihtoehtoja harkitsevien henkilöiden keskuudessa. Kyse on koko poliisin ammatin veto- ja pitovoimasta yhä kiristyvässä osaajapulassa.