Kuva-, kasvo- ja äänitutkimukset rikosteknisessä laboratoriossa

Rikosteknisen laboratorion kuva-, kasvo- ja äänitutkimukset käsittelevät ja analysoivat erilaisia ääni- ja kuvamateriaaleja. Tutkimuksissa suoritetaan teknisiä laadun parannustoimenpiteitä kuva- ja äänimateriaaleille sekä annetaan tukea henkilöiden tunnistamiseen nykyaikaisilla kasvo- ja äänivertailumenetelmillä.

Mitä on ääni- ja videotallenteiden laadun parantaminen?

Digitaaliset tallenteet ovat merkittävä osa nykyaikaista rikostutkintaa. Rikoksiin liittyviä tapahtumia tallentuu jatkuvasti videokuvana ja ääninä esimerkiksi valvontakameratallenteisiin tai puhelimilla kuvattuihin videoihin. Usein tällaisen tallenteen oleellinen yksityiskohta voi olla useastakin syystä epäselvä. Äänitallenteella kuuluvan keskustelun päällä voi olla puheen peittävä häiriöääni tai videokuva voi olla liian hämärä, jotta siinä kuvattu tapahtuma voitaisiin nähdä.

Heikkolaatuisten kuva- ja äänimateriaalien laatua on mahdollista parantaa erilaisilla forensiseen työhön tarkoitetuilla työkaluilla. Nykyaikaisilla työkaluilla voidaan vaimentaa ja häivyttää tehokkaasti häiriötekijöitä sekä vahvistaa kiinnostavia yksityiskohtia. Forensinen laadun parannus toteutetaan asiantuntevasti niin, että materiaalien todistearvo säilyy eikä niihin luoda materiaalien ulkopuolista uutta sisältöä.

Mikä on kasvovertailututkimus?

Rikosteknisen laboratorion kasvovertailututkimukset kuuluvat vertaileviin tutkimuksiin, joissa kahta näytettä verrataan toisiinsa yhteneväisyyksien ja eroavaisuuksien löytämiseksi. Kasvovertailuissa vertailu suoritetaan kahdelle kasvokuvalle, joista toisessa esiintyvän henkilön henkilöllisyys on tiedossa. Tällaisia ns. tunnettuja kuvia ovat esimerkiksi osana henkilörekisteröintiä otetut kasvokuvat. Toinen vertailussa käytettävistä kuvista on kasvokuva henkilöstä, jonka henkilöllisyys ei ole tiedossa, ja se voi olla esimerkiksi ruutukaappaus valvontakameravideosta. Kasvovertailu voidaan myös suorittaa kahdelle rekisterikuvalle esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, kun halutaan selvittää, käyttääkö kuvassa oleva henkilö jonkun toisen henkilön kasvokuvaa erehdyttämistarkoituksessa. 

Kasvovertailun suorittaa kasvotutkimuksiin kouluttautunut asiantuntija. Vertailussa eri kasvonosia verrataan toisiinsa järjestelmällisesti kasvonosa kerrallaan huomioiden niin yleiset (esimerkiksi kasvojen/pään muoto) kuin yksilöllisetkin (esimerkiksi luomirykelmät) ominaisuudet.  Vertailussa otetaan huomioon erilaisia epävarmuustekijöitä ja tutkimustulos ilmaistaan moniportaisen johtopäätösasteikon avulla. Johtopäätösasteikko kuvaa, miten todennäköisesti kuvissa esiintyy sama tai eri henkilö. Mikäli kasvovertailun tuloksena ei voida antaa arviota, onko kyseessä sama/eri henkilö, ilmoitetaan tutkimustulos muodossa "Ei ratkaisevia päätelmiä".

Mikä on äänivertailututkimus?

Joskus rikostutkinnan kannalta oleellinen äänitallenne sisältää tuntemattoman henkilön puheäänen, jonka epäillään kuuluvan tunnetulle henkilölle. Näissä tapauksissa rikosteknisessä laboratoriossa suoritetaan äänivertailututkimus, jossa kahden äänitallenteen puheääntä verrataan ohjelmallisesti toisiinsa. Äänitutkimuksiin kouluttautunut asiantuntija arvioi ohjelmallisen tuloksen merkityksen kyseessä olevien tallenteiden erityispiirteet huomioiden. Arviointi tehdään auditiivisesti sekä analysoimalla tallenteen akustisia ja teknisiä tietoja. Kasvovertailujen tavoin myös äänivertailututkimukset kuuluvat rikosteknisen laboratorion vertaileviin tutkimuksiin.

Kuinka rikosteknisen laboratorion kuva-, kasvo- ja äänitutkimuksien laatua valvotaan?

Rikostekninen laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima laboratorio, jonka toiminta pohjautuu ISO 17025 -standardiin. Tämä tarkoittaa, että kuva- ja äänitutkimuksissa käytettävät menetelmät testataan ennen käyttöönottoa. Lisäksi menetelmiä kehitetään ja niiden toimintaa seurataan jatkuvasti. Kuva-, kasvo- ja äänitutkimuksien asiantuntijat osallistuvat vuosittain myös alan kansainvälisiin pätevyystesteihin.