Poliisiammattikorkeakoulun tutkimus sukeltaa parin vuoden välein tehtävän poliisibarometrin lukujen taakse. Analyysien keskiössä on kolme teemaa: poliisin resurssivaje, kostotoimien pelon vuoksi ilmoittamatta jäävät rikokset sekä rikoksen uhrien ja todistajien uhkailu rikosprosessissa.
Kansalaisten ja poliisin keskinäistä suhdetta eri näkökulmista mittaava poliisibarometritutkimus uudistui lähes kokonaan vuonna 2022. Poliisibarometri perustuu nyt satunnaisotokseen Digi- ja väestötietoviraston tietokannasta ja se toteutetaan yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa. Uusi toteutustapa tarjoaa tieteellisesti luotettavan perustan myös sellaiselle jatkotutkimukselle, jossa laajennetaan ja syvennetään vakioraportin aiheita. Näistä ensimmäinen on Poliisiammattikorkeakoulun “The Police and the Public” -julkaisu, joka sisältää kolme poliisibarometrin aineistoon perustuvaa syventävää analyysia.
Poliisin resurssivaje vaikuttaa luottamukseen
Kirjan ensimmäisessä artikkelissa todetaan, että poliisin resurssivaje on kansalaisille aito huolenaihe. Tämä tuli ilmi jo poliisibarometrin vakioraportissa (Poliisibarometri 2022), jossa resurssivaje mainittiin tutkimuksen avovastauksissa yleisimmäksi syyksi siihen, että vastaaja ei luottanut poliisin toimintaan.
– Uusi analyysi vahvistaa aiempia tuloksia, sillä havainnot ovat samansuuntaisia kuin vakioraportissa. Vastaajat ovat havainneet poliisin resurssivajeesta aiheutuvia ongelmia erityisesti rikostutkinnan ja valvonta- ja hälytystoiminnan palveluissa, mutta eivät niinkään lupapalveluissa tai liikennevalvonnassa, sanoo kirjan toinen tekijä, Poliisiammattikorkeakoulun tutkija Matti Vuorensyrjä.
Kirjan toisessa artikkelissa tutkitaan kostotoimien pelon vuoksi ilmoittamatta jääviä rikoksia. Naiset, nuoret, taloudellisesti heikompiosaiset ja muutoinkin haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt jättävät yleisimmin rikoksia ilmoittamatta, kun pelkäävät kostotoimia. Erityisen suuri merkitys rikoksen ilmoittamatta jättämiselle näyttää olevan sillä, jos henkilö on joutunut joskus aiemmin väkivaltarikoksen uhriksi.
Kolmannen artikkelin aiheena on rikoksen uhrien ja todistajien uhkailu rikosprosessissa. Uhkailusta ilmoitetaan keskimääräistä todennäköisemmin poliisille, jos uhkailun kohde luottaa poliisin kykyyn suojella ihmisiä väkivallalta vakavissa uhkatilanteissa. Tämä pätee etenkin silloin, kun uhkailun kohteeksi joutunut on nainen. Uhkaillun käsitys poliisin proseduraalisesta oikeudenmukaisuudesta ei sen sijaan vaikuttanut ilmoittamiseen. Proseduraalisella oikeudenmukaisuudella tarkoitetaan menettelyn oikeudenmukaisuutta eli sitä, kohteleeko poliisi kaikkia yhdenvertaisesti ja oikeudenmukaisella tavalla.
– Asianomistajien ja todistajien uhkailu rikosprosessin aikana uhkaa lakia, vallankäytön laillisuusperiaatetta ja koko lakiin perustuvaa liberaalidemokraattista yhteiskuntajärjestystä. Ilmiötä on seurattava tarkkaan ja tutkittava tekijöitä, jotka auttavat uhkailun kohteeksi joutuneita asianomistajia ja todistajia. Poliisiammattikorkeakoulussa jatketaan ilmiön seurantaa ja sen syventävää tutkimusta myös tulevaisuudessa, toteaa Vuorensyrjä.
Seuraava poliisibarometrin aineistoa syventävä tutkimus on tarkoitus julkaista vuonna 2025.
Poliisibarometrin tausta
“The Police and the Public” -kirja perustuu aineistoon, joka kerättiin viimeisintä poliisibarometria varten loka–joulukuussa 2022. Tutkimuksen otanta oli 8 500 henkilöä, joista tutkimukseen vastasi lähes 48 prosenttia.
Poliisibarometri toteutetaan sisäministeriön, Poliisiammattikorkeakoulun ja Tilastokeskuksen yhteistyönä. Poliisibarometria on julkaistu vuodesta 1999.
