Ympäristöministeriön ja sisäasiainministeriön asettaman valtakunnallisen ympäristöyhteistyöryhmän lisäksi Suomessa kokoontuvat alueelliset ympäristöstrategiaryhmät. Alueellinen ympäristöstrategiaryhmä on perustettu myös Pohjanmaan poliisilaitoksen alueelle. Ryhmään kuuluvat ympäristöasioihin perehtynyt syyttäjä, poliisilaitoksen kolme ympäristöasioihin perehtynyt tutkijaa sekä tutkinnanjohtaja, ELY:n ympäristönsuojelupäällikkö ja tullin edustus. Lisäksi ryhmään kuuluu edustajia Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Rannikko-Pohjanmaan kaupunkien ja kuntien ympäristötyön parissa työskentelevistä henkilöistä.
Alueellinen ympäristöstrategiaryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja se toimii poliisin koolle kutsumana. Ryhmän tavoitteena on kehittää ympäristörikostorjunnan viranomaisyhteistyötä, järjestää koulutusta, yhtenäistää käytäntöjä, tiedottaa alueellisista ja valtakunnallisista ympäristörikoksista ja ilmiöistä, vaikuttaa asenteisiin, seurata tilastoja ja pohtia, miten tilastoja hyödynnetään ympäristörikosten torjuntatyössä ja ympäristörikosten ennaltaehkäisyssä. Ryhmässä keskustellaan myös tutkittavana olevista ympäristörikoksista ja niistä annetuista tuomioista yleisellä tasolla. Ympäristörikosten selvittäminen ja tutkiminen edellyttää erityisosaamista ja useiden eri viranomaisten yhteistyötä.
Pohjanmaan alueen ympäristöstrategiaryhmä kokoontui viimeksi 5.3.2019 Kokkolassa ELY:n tiloissa. Tilaisuudessa tullin edustaja kertoi Europol –ryhmän tehostetusta toiminnasta ja pohjoismaisesta yhteistyöstä vakavissa ympäristörikoksissa. Ryhmään kuuluu edustajia Pohjoismaiden tulli- ja poliisiviranomaisten lisäksi edustajia Virosta. Ryhmän painopiste on vakavissa ympäristörikoksissa ja tänä vuonna erityisesti luonnonsuojelussa ja laittomasti maahan tuoduissa eläimissä. Jatkossa päähuomiota kiinnitetään kansainvälisiin jätteidensiirtoihin, jossa Suomen ympäristökeskus (SYKE) toimii valvovana viranomaisena.
Ympäristörikoksiin perehtyneen syyttäjän toimesta käytiin läpi alueella ympäristörikoksista langettuja tuomioita ja todistusaineistoon liittyvää problematiikkaa.
Ympäristörikoksiin liittyy lähes aina myös taloudellinen intressi ja rikoshyöty voi olla merkittävä. Vaarallisten aineiden tai rakennusjätteiden jättäminen luontoon tai huolimaton varastointi, öljypäästöt, luvattoman maa-aineksen ottaminen tai läjityksen taustalla voi olla pyrkimys saada säästöjä tai säästää asianmukaisen jätteenkäsittelyn tuomat kustannukset. Joskus seuraukset voivat olla hyvinkin kauaskantoisia, jos pohjavesi, maaperä tai vesistö pilaantuu. Rikoshyötyä valtiolle voi joutua maksamaan myös esimerkiksi rauhoitettujen tai uhanalaisten eläimien metsästyksestä, salakuljetuksesta tai esimerkiksi eläinten munien keräämistä.
Ympäristön turmelemiseen voi syyllistyä, jos teko aiheuttaa tai voi aiheuttaa ympäristön pilaantumista tai on vaaraksi terveydelle. On tärkeää, että havaituista ympäristörikoksista tehdään ilmoitus viranomaisille.
Ympäristön saastuminen ja pilaantuminen on yhteinen ja globaali huolenaihe. Jokainen yksittäinen ihminenkin voi tehdä pieniä ympäristötekoja esim. huolehtimalla jätteiden lajittelemisen, olemalla roskaamatta luontoa ja viemällä ongelmajätteet asianmukaisesti jätteenkäsittelyyn tai vaikkapa säästämällä fossiilisen polttoaineen kulutusta. Ympäristömme saastuu nopeaan tahtiin, mutta ympäristön puhdistaminen tapahtuu hitaasti. On hyvä miettiä, millaisen ympäristön jälkipolville jätämme. Jokainen pystyy omalta osaltaan vähentämään ympäristön kuormittavuustekijöitä tekemällä pieniä ympäristötekoja ja olemalla mukana ympäristön kestävässä kehityksess
Poliisin järjestelmiin yleisimpiä ympäristörikoksia on Pohjanmaan poliisilaitoksen alueella kirjattu vuosina 2016 - 2018 seuraavasti.
Rikosnimike 2018 2017 2016
Törkeä ympäristö turmeleminen 1 1 4
Ympäristön turmeleminen 28 27 22
Jätelain rikkominen 18 12 19
Vesilain rikkominen 2 0 0
Luonnonsuojelurikos 2 10 5
Luonnonsuojelurikkomus 2 0 2
Metsärikkomus 5 1 0
Maa-ainesrikkomus 2 2 1
Tilastot eivät kerro ympäristörikollisuudesta koko totuutta, koska poliisille ilmoitetaan vain pieni osa ympäristön pilaantumiseen liittyvistä teoista, etenkään jos teon tekijää tai vastuullista ei ole tiedossa. Kyse on suurelta osin piilorikollisuudesta, jossa tekijä jää harvoin kiinni. Ympäristörikoksista annetut tuomiot ovat useimmiten sakkoa tai ehdollista. Pienehköt tuomiot eivät toimi hyvin ennalta estävässä mielessä. Strategiaryhmän mukaan ympäristörikosten ennalta estävyyttä parhaiten lisäisivät kovemmat tuomiot ja rikoshyödyn takaisinperintä.
Seinäjoella 12.3.2019
Sakari Palomäki, rikoskomisario
Pohjanmaan alueellisen ympäristöstrategiaryhmän puheenjohtaja
