Ennalta estävä toiminta parantaa Helsingin turvallisuutta yhteistyöllä

Helsingin poliisin ennalta estävä työ vähentää merkittävästi sen kohteena olevien henkilöiden tekemiä rikoksia. Ennalta estävällä toiminnolla oli vuonna 2020 tuhansia asiakaskontakteja, joista moniammatilliseen arvioon valikoitui 350 henkilöä. Seuranta-ajan jälkeen heidän tekemät rikokset vähenivät keskimäärin 67 prosenttia.

– Valitettavasti nuorten väkivaltarikollisuus on kääntynyt nousuun vakavien rikosten osalta, mutta näyttää siltä, että moniammatillisten toimenpiteiden avulla tämä kehitys voidaan muuttaa ja lisätä nuorten luottamusta poliisiin. Onnistunut yhteistyö edellyttää yhteisten tavoitteiden määrittämisen, keskinäistä luottamusta, toisten työn arvostamista ja vaikuttavuuden arviointia, kertoo Helsingin poliisin ennalta estävän toiminnon johtaja, ylikomisario Jari Taponen.

Ennalta estävää toimintaa esitellään tällä viikolla, kun Helsingin kaupunki osallistuvat yhteistyössä Helsingin poliisin kanssa Safe City Tour -teemaviikkoon 8.–12. helmikuuta. Viikon aikana Helsingin kaupungin ja Helsingin poliisin kanavissa julkaistaan teemavideoita ja verkkoartikkeleita, joissa syvennytään muun muassa yleiseen turvallisuuteen ja ennaltaehkäisevään nuorisotyöhön sekä asuinalueiden segregaation ja väkivaltaisen ekstremismin ehkäisemiseen.

Lisätietoa Helsin kaupungin turvallisuudesta ja ennalta estävästä työstä

• Helsingin kaupungin tiedote: Kaupungin turvallisuus pohjautuu yhteistyöhön, varautumiseen ja tietoon
• Helsingin kaupungin tiedote: Ennaltaehkäisy lisää turvallisuutta Helsingissä 

Ennalta estävän toiminnon vaikutukset kaupunkiturvallisuuteen 2020

Helsingin poliisilaitoksen hälytys- ja valvontayksikön ennalta estävä toiminto perustettiin 2012. Toimintoon kuuluu noin 30 poliisia ja moniammatilliseen Ankkuritiimiin kuuluu lisäksi johtava sosiaalityöntekijä, kaksi sosiaalityöntekijää ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Toiminto koostuu kolmesta toiminnallisesta asiantuntijaryhmästä, jotka toimivat sekä kadulla että sosiaalisessa mediassa.

Ennalta estävä toiminto käytti vuonna 2020 tuloksellisuuden mittaamiseen uutta työn vaikuttavuudenarviointimallia ja sen tulokset ovat rohkaisevia. Ennalta estävän toiminnon kohdennetuilla toimenpiteillä vähennettiin merkittävästi toimenpiteiden kohteena olevien henkilöiden tekemiä rikoksia, kuten nuorten väkivaltaa, väkivaltaista ekstremismia ja kunniaan liittyvää väkivaltaa.

Lisäksi avoimella ja dialogia edistävällä työotteella vähennettiin yhteiskunnallista vastakkainasettelua ja huolta-aiheuttavien henkilöiden uhkaa. Lisäksi oikea-aikaisilla kohdennetuilla toimenpiteillä onnistuttiin lisäämään asuinalueiden turvallisuuden tunnetta, vähentämään häiriöitä ja säilyttämään asukkaiden ja nuorten luottamus poliisiin.

Ennalta estävän toiminnon tavoitteena on kaupunkilaisten turvallisuuden parantaminen ja rikosten vähentäminen

lisäämällä yhteisöjen sisäistä sosiaalista kontrollia, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja yhteiskuntaan kohdistuvaa luottamusta:

• vähentämällä nuorten ja perheiden rikosoirehdintaa
• ratkaisemalla alueellisia turvallisuusongelmia
• vähentämällä yhteiskunnallista vastakkainasettelua ja radikalisoitumista
• vähentämällä huolta-aiheuttavien henkilöiden uhkaa

Toiminto työskentelee useissa Helsingin kaupungin strategisen tason yhteistyöverkostoissa ja johtaa poliisikomentajan asettamaa Turvallinen Helsinki -verkostoa. Keskeisimmät työmuodot ovat yhteisökeskeinen poliisityö, paikallinen ongelmanratkaisu ja moniammatillinen työ. Yhteisökeskeisellä poliisityöllä tarkoitetaan aktiivisia toimia yhteisöjen tai asuinalueiden asukkaiden turvallisuuden, yhdenvertaisuuden, yhteiskuntaan kohdistuvan luottamuksen ja yhteenkuuluvuuden parantamiseksi. Siinä poliisi lisää yhteisöjen osallisuutta ja kykyä huolehtia sekä yksilön että koko yhteisön turvallisuudesta. Paikallisen ongelmanratkaisumallin mukaisessa poliisityössä painotetaan toimenpiteiden pitkäaikaisia vaikutuksia. Siinä poliisi aktivoi muita viranomaisia, järjestöjä ja yksityissektorin toimijoita yhteistyöhön paikallisen ja rajatun turvallisuusongelman ratkaisemiseksi. Onnistumisen edellytyksenä on toimintaympäristöön sopivien toimintatapojen löytäminen. Toimenpiteet voivat olla mitä tahansa rikoksenteon vaikeuttamisesta uhriksi joutumisriskin vähentämiseen ja rikosten syiden poistamiseen. Henkilöihin kohdennetuilla moniammatillisilla toimenpiteillä puolestaan tarkoitetaan samanaikaisia moniammatillisia toimia rikoksilla oirelevien henkilöiden rikosten ennaltaehkäisemiseksi tai rikoskierteen katkaisemiseksi. Toiminnassa selvitetään rikosoirehdinnan syyt ja varmistetaan oikean avun saanti.

Toiminto neuvoi ja konsultoi viime vuonna tuhansia asiakkaita ja heistä 350 otettiin moniammatilliseen arvioon jatkotoimenpiteitä varten. Seuranta-ajan jälkeen heidän tekemät rikokset vähenivät keskimäärin 67 prosenttia. Lisäksi arvioitiin 70 huolta-aiheuttavan henkilön uhkatasoa. Luvut sisältävät myös kaksi äärioikeistonuorta, joiden väkivalta loppui toimenpiteiden jälkeen. Myöskään kunniaan liittyvän väkivallan ja ihmiskaupan uhrit eivät kohdanneet väkivaltaa suojaustoimenpiteiden jälkeen ja huolta-aiheuttavien henkilöihin kohdennetut toimet vähensivät uhkatasoa eivätkä uhat konkretisoituneet vuoden aikana.

Asuinalueille ja häiriökohteisiin kohdennetut ongelmanratkaisutoimenpiteet tuottivat positiivisia tuloksia. Pikku-Huopalahteen kohdennettujen toimenpiteiden tuloksena alueen häiriöt vähenivät, turvallisuuden tunne hieman lisääntyi ja luottamus poliisiin säilyi. Pitäjänmäkeen, Malmille ja Puhokseen kohdennettujen ongelmanratkaisutoimenpiteiden jälkeen alueiden henkeen- ja terveyteen kohdistuneet hälytystehtävät vähenivät keskimäärin 29 prosenttia. Kontula-projektin loppuunsaattaminen viivästyi koronan vuoksi ja Itäkeskuksen ja Kannelmäen ongelmat ratkaistiin nuoriin kohdennetuin moniammatillisin toimenpitein, jonne myös tulokset tilastoituivat.

Poliittisten aktivistien kanssa käydyt keskustelut ja neuvottelut mielenosoituksissa vähensivät poliisiin ja muihin tahoihin kohdistuvia jännitteitä ja väkivaltaista ekstremismia. Mielenosoituksissa ei kirjattu viime vuonna yhtään rikosilmoitusta ulkopuolisiin tai vastamielenosoittajiin kohdistuneesta väkivallasta. Lisäksi sosiaalisessa mediassa käydyt keskustelut lisäsivät etenkin nuorten luottamusta poliisiin. Luottamuksen lisääntyminen näkyi muun muassa toiminnon virkaprofiilien seuraajien lähes kolminkertaistumisena ja keskusteluiden huomattavana lisääntymisenä.