Helsingin poliisi saanut rikoshyötyä haltuun 1,8 miljoonaa euroa – velallisen rikosten määrä lähes kaksinkertaistunut

Talousrikollisuus ja ihmiskaupparikollisuus ovat kansainvälisiä ilmiöitä, joiden torjunta edellyttää tiivistä viranomaisyhteistyötä Suomessa ja yli valtiorajojen.

Helsingin poliisi on onnistunut tehokkaasti puuttumaan talousrikoksilla tavoiteltuun rikoshyötyyn. Vuoden 2026 ensimmäisen puoliskon aikana poliisi on saanut haltuunsa noin 1,8 miljoonaa euroa rikoksilla hankittuja varoja. Vuonna 2025 rikoshyötyä saatiin haltuun yhteensä noin 3,5 miljoonaa euroa.

Samaan aikaan yhteiskunnan taloudelliset haasteet näkyvät yhä selvemmin talousrikollisuudessa. Talousrikosten tutkintaympäristö on muuttunut viime vuosina aiempaa vaativammaksi, ja erityisesti velallisen rikosten määrä on Helsingissä lähes kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa. Kehityksen taustalla on yrityskonkurssien voimakas kasvu. Vuonna 2025 Suomessa konkurssiin asetettiin noin 3 300 yritystä, kun vuotta aiemmin konkursseja oli noin 3 000 ja vuonna 2023 noin 2 700. Konkurssien lisääntyminen näkyy suoraan poliisille ilmoitettavien velallisen rikosten määrässä ja lisää työmäärää koko rikosoikeusketjussa poliisista syyttäjälaitokseen ja tuomioistuimiin.

Talousrikosten ilmoitusmäärä on kasvanut tasaisesti koko 2020-luvun ajan. Vuonna 2025 Suomessa ilmoitettiin miltei 2800 talousrikosta, joista noin 560 Helsingissä. Pääkaupunkiseudun poliisilaitosten alueilla kirjattiin yhteensä noin 45 prosenttia kaikista Suomessa ilmoitetuista talousrikoksista.

Yleisimpiä talousrikoksia ovat veropetokset, velallisen epärehellisyysrikokset, kirjanpitorikokset sekä liiketoiminnassa tehdyt petokset.

Talousrikollisuus on aiempaa kansainvälisempää. Rahaliikennettä ohjataan entistä useammin ulkomaille, ja kryptovaluuttoja hyödynnetään talousrikollisuuteen liittyvänä keinona siirtää varoja. Talousrikosten tutkinta edellyttääkin kasvavassa määrin kansainvälistä viranomaisyhteistyötä.

Helsingissä päätetään vuosittain lähes yhtä paljon talousrikosasioita kuin niitä ilmoitetaan, ja noin 55 prosenttia päätetyistä jutuista etenee syyteharkintaan. Vuonna 2026 syyteharkintaan on siirtynyt 194 talousrikosjuttua

– Rikoshyödyn pois ottaminen on yksi vaikuttavimmista tavoista torjua talousrikollisuutta. Talousrikosten kansainvälisyys ja rikollisten jatkuvasti muuttuvat toimintatavat edellyttävät viranomaisilta tehokasta yhteistyötä niin Suomen sisällä kuin myös kansainvälisesti, toteaa Helsingin poliisin rikostutkintayksikön talousrikokset-toiminnon johtaja, rikostarkastaja Lauri Huittinen.

Ajankohtaisia rikostapauksia talousrikostutkinnassa

Helsingin poliisilaitos on loppusyksystä 2025 aloittanut esitutkinnan törkeästä petoksesta, missä kahta Helsingin kaupungin edustajaa epäillään törkeästä petoksesta yhdessä Helsingin kaupungin sopimusalihankkijan kanssa. 

Asiassa epäillään kahden kaupungin palveluksessa olleen isännöitsijän sopineen yhdessä urakoitsijan kanssa ylilaskutuksesta liittyen muun muassa huoneistoremontteihin, jotka on jaettu kolmen epäillyn kesken. Pelkästään kahdelle kaupungin työntekijälle epäillään ohjatun petoksella hankittuja varoja yli 600 000 euroa vuosien 2023–2025 aikana. Esitutkinta on kesken ja jutun arvioidaan siirtyvän syyteharkintaan loppuvuoden aikana.

Vältettyjä veroja ja työeläkevakuutusmaksuja yhteensä noin 5 miljoonaa

Helsingin poliisilta siirtyi syyteharkintaan keväällä 2026 laaja harmaaseen talouteen liittyvä esitutkintakokonaisuus. Esitutkinta koostui kahdesta rikoskokonaisuudesta, joissa osittain samaan henkilöpiiriin kuuluvien henkilöiden epäillään syyllistyneen lukuisiin eri talousrikoksiin.  Yhtiöiden toiminnassa vältettyjen verojen ja työeläkevakuutusmaksujen määrä on yhteensä noin 5 miljoonaa euroa.

Kahdessa rikoskokonaisuudessa rikokset ovat alkaneet aina vuodesta 2015 lukien ja jatkuneet vuoteen 2021 asti. 

Työntekijöiden palkanmaksuun käytettyjä varoja kahdessa rikoskokonaisuudessa kierrätettiin yhteensä noin 20 eri läheisyhtiön kautta tekaistun alihankintalaskutuksen avulla. Kokonaisuuteen liittyvien yhtiöiden hallinnossa epäillään käytetyn osin niin sanottuja bulvaanijärjestelyjä tarkoituksena peittää yhtiöiden tosiasiallisia vastuuhenkilöitä. 

Epäiltyjä kahdessa kokonaisuudessa on yli 30. Tutkinnan aikana on kuulusteltu yli kahta sataa henkilöä eri asemissa.  Lisäksi niin sanottua pimeää palkkaa saaneiden henkilöiden osalta asiassa on jäänyt määräämättä myös henkilökohtaista tuloveroa huomattavia summia. Lisäksi poliisi on tutkinut yli 25 työntekijän osalta epäiltyjä törkeitä veropetoksia, jotka liittyvät ilmoittamatta jätettyihin palkkoihin.

Yhtenä rikoksien toteuttamisen tunnusomaisena piirteenä on ollut, että kokonaisuuteen liittyvät yhtiöt ja palkansaajat ovat käyttäneet laajasti ulkomaisia pankkipalveluja. Asiassa on tehty useita kansainvälisiä oikeusapupyyntöjä rahaliikenteen selvittämiseksi ja asianosaisten kuulemiseksi.  

Rikoskokonaisuus oli poikkeuksellisen laaja ja teot ovat jatkuneet useiden vuosien ajan. Osa epäillyistä oli poliisin kiinniottamina vuonna 2024.   

Helsingin poliisi tutkii vuosittain kymmeniä työperäiseen hyväksikäyttöön liittyviä rikoksia

Työperäiseen hyväksikäyttöön liittyvissä rikostutkinnoissa tyypillisiä rikosnimikkeitä ovat kiskonnantapainen työsyrjintä, kiskonta, ihmiskauppa sekä erilaiset petosrikokset. Usein tutkinnassa selvitetään samanaikaisesti myös epäiltyjä laittoman maahantulon järjestämiseen liittyviä rikoksia.

Vuoden 2026 ensimmäisen puoliskon aikana syyteharkintaan on siirtynyt lähes 20 työperäiseen hyväksikäyttöön liittyvää rikostutkintaa. Näissä tapauksissa asianomistajia on ollut yhteensä yli 50. Vuonna 2025 syyteharkintaan siirtyi lähes 40 työperäiseen hyväksikäyttöön liittyvää rikostutkintaa.

Ajankohtaisia ilmiöitä ihmiskaupparikosten tutkinnassa

Työperäisen hyväksikäytön tutkinnassa on viime vuosina korostunut niin sanottujen kynnysrahojen käyttö. Tyypillisesti Suomeen tulevalta työntekijältä vaaditaan lähtömaassa maksu työpaikan järjestämisestä. Kynnysrahan määrä voi vaihdella muutamasta tuhannesta eurosta jopa 25 000 euroon. Usein maksu rahoitetaan velalla, jolloin uhri joutuu myymään tai panttaamaan omaisuuttaan tai elinkeinonsa ylläpitämiseen tarvittavaa omaisuutta lähtömaassaan.

Hyväksikäyttö voi jatkua Suomeen saapumisen jälkeen. Uhrille luvattua työpaikkaa ei välttämättä ole olemassa tai työmäärä jää huomattavasti sovittua pienemmäksi. Lisäksi palkkaa voidaan maksaa sovittua vähemmän tai jättää kokonaan maksamatta. Velkaantuminen ja epäonnistumisen pelko voivat estää uhrin paluun kotimaahansa ja altistaa hänet uudelle hyväksikäytölle.

Tutkinnassa on tullut esiin myös tapauksia, joissa työperäisiä oleskelulupia on haettu virheellisillä tai harhaanjohtavilla tiedoilla. Hakemuksissa on voitu käyttää tekaistuja työsopimuksia tai antaa totuudenvastaisia tietoja työnantajasta ja työsuhteen ehdoista.

Koulutusperusteinen maahantulo

Poliisi on havainnut hyväksikäyttöön liittyviä ilmiöitä myös koulutusperusteisessa maahantulossa. Ulkomailla toimivat välittäjät ovat voineet markkinoida Suomea opiskelijoille lupaamalla opintojen lisäksi varmaa työllistymistä tai taloudellista tukea. Osa Suomeen saapuneista opiskelijoista on myöhemmin huomannut, etteivät annetut lupaukset ole toteutuneet. 

Poliisin tietoon tapaukset tulevat usein vasta siinä vaiheessa, kun henkilöt ovat jo Suomessa vaikeassa taloudellisessa tilanteessa ilman luvattua työpaikkaa tai riittäviä toimeentulomahdollisuuksia. Suomessa tapaukset tutkitaan tyypillisesti laittoman maahantulon järjestämisenä.

Prostituutioon liittyvä paritusrikollisuus

Seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvä tutkinta kohdistuu usein laajoihin valtakunnallisiin ja kansainväliseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyviin rikoskokonaisuuksiin. Tyypillisimmin tutkinnassa selvitetään törkeitä paritusrikoksia tai paritusrikoksia sekä niihin liittyviä rahanpesuepäilyjä. Rikollisryhmien tavoitteena on tyypillisesti merkittävän taloudellisen hyödyn hankkiminen järjestämällä maksullista seksiä Suomessa.

Useissa tapauksissa seksipalveluita myyvät henkilöt saapuvat Suomeen muista Euroopan maista tai Euroopan ulkopuolelta rikollisryhmien järjestämänä. Ryhmät organisoivat matkat, majoituksen ja käytännön järjestelyt sekä ottavat osan toiminnasta saadusta tuotosta.

Poliisi pyrkii tunnistamaan Suomessa toimintaa järjestävät henkilöt, jäljittämään rikoshyötyä ja selvittämään kansainvälisten rikollisverkostojen toimintaa yhteistyössä muiden maiden viranomaisten kanssa. Samalla tutkinnassa arvioidaan, liittyykö seksipalveluiden myyntiin pakottamista, erehdyttämistä tai väkivaltaa, jolloin teot voivat täyttää myös ihmiskaupparikoksen tunnusmerkistön.

– Ihmiskaupparikollisuus on usein järjestäytynyttä ja kansainvälistä rikollisuutta, jossa tavoitellaan merkittävää taloudellista hyötyä ihmisiä hyväksikäyttämällä. Uhrit eivät aina uskalla tai kykene hakeutumaan viranomaisten avun piiriin. Siksi ilmiön tunnistaminen ja tutkinta ovat keskeisessä asemassa ihmisten oikeuksien turvaamisessa ja harmaan talouden torjunnassa, toteaa rikostarkastaja Lauri Huittinen.