Identiteettivarkaus on ollut omana itsenäisenä rikoksena voimassa syksystä 2015 alkaen. Kriminalisoinnistaan lähtien identiteettivarkaudet ovat olleet Hämeessä voimakkaassa kasvussa. Hämeen poliisin tietoon tuli 169 identiteettivarkautta vuonna 2016 ja 471 identiteettivarkautta vuonna 2017. Alkuvuoden perustella kuluvana vuonna määrän ennustetaan edelleenkin kasvavan. Mistä identiteettivarkaudessa on kyse, ja miksi näiden rikosten määrä on kasvussa?
Rikoslain 38 luvun 9 a pykälän mukaan identiteettivarkaudesta tuomitaan se, joka erehdyttääkseen kolmatta osapuolta oikeudettomasti käyttää toisen henkilötietoja, tunnistamistietoja tai muuta vastaavaa yksilöivää tietoa. Kyse on asianomistajarikoksesta, josta voidaan tuomita sakkoa. Poliisi tutkii tekoa vain, jos asianomistaja esittää asiassa rangaistusvaatimuksen. Teon tunnusmerkistöön kuuluu lisäksi, että teon on pitänyt aiheuttaa taloudellista vahinkoa tai muuta vähäistä suurempaa haittaa sille, jota tieto koskee. Taloudellista vahinkoa voi syntyä esimerkiksi tilanteen korjaamisesta aiheutuneista selvittelykuluista. Vähäistä suurempi haitta on kyseessä esimerkiksi silloin, kun asian selvittäminen ja oikaiseminen vaatii paljon aikaa ja vaivaa. Tällainen tilanne voi tulla kyseeseen esimerkiksi, kun toisen henkilötiedoilla luvattomasti tehty nettitilaus joudutaan poistamaan tai valeprofiili joudutaan poistamaan joltain sivustolta.
Omana itsenäisenä rikoksena identiteettivarkaus on nuori. Aikaisemmin identiteettivarkauksia on tutkittu muun muassa kunnianloukkauksina ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisinä. Tyypillisesti identiteettivarkauksia tutkitaan osana petosrikosta, jossa se sisältyy petosrikoksen tunnusmerkistöön osana erehdyttämistoimea. Tällöinkin rikoksentekijä voidaan tuomita sekä petoksesta että identiteettivarkaudesta.
Identiteettivarkaudelle on luonteenomaista, että rikoksentekijä saa pykälässä mainitun "toisen" henkilötiedot tai pankkitunnukset haltuunsa ja tekee niillä esimerkiksi oikeudettomia tavarantilauksia. Usein rikoksentekijöinä on pienehkö joukko taparikollisia. Rikoksentekijä saattaa myös esiintyä toisena muulla tavoin kolmannelle taholle, kuten esimerkiksi kirjoittelemalla toisen nimissä artikkeleita tai kannanottoja sosiaalisessa mediassa. Tyypillisesti rikokset selviävät esitutkinnassa "ryppäinä".
Digitalisoituvassa yhteiskunnassa paras tapa ennaltaehkäistä laittomuuksia on huolehtia omista henkilötiedoistaan siten, ettei niitä joudu ulkopuolisten haltuun sekä huolehtia omien tietoteknisten laitteidensa tietoturvasta. Kun toimitat henkilötietoja sisältäviä papereita jätteisiin, poista niistä henkilötietosi. Asunto-osakeyhtiön lehtijäteastia ei ole oikea paikka henkilötietojen säilöntään!
Itse kunkin on aika ajoin syytä tarkastella myös omaa käyttäytymistään sosiaalisessa mediassa ja erilaisten palveluntarjoajien sivustoilla. Provosoivalla ja kärkevällä esiintymisellä sekä huolimattomalla tietojen jakamisella voi altistaa itsensä identiteettivarkaudelle. Harkitse tarkkaan, mille palveluntarjoajan sivustolle henkilötietojasi tallennat ja mitä tietoja sinne luovutat.
