Suurin osa kaikista rikoksista tehdään päihtyneenä, ja esimerkiksi omaisuus- ja väkivaltarikoksien tekijät toimivat usein jonkin päihdeaineen vaikutuksen alaisena. Liikenneturvallisuuden kannalta rattijuopumus on vakava ongelma, ja sitä voidaan pitää yhtenä haitallisen alkoholinkäytön indikaattorina.
Valtakunnallisesti poliisin tietoon tulee vuosittain 17 000–20 000 rattijuopumustapausta. Itä-Suomessa poliisi tapaa vuosittain 2 000 rattijuopumukseen syyllistynyttä. Luvut eivät kuitenkaan kerro koko kuvaa tilanteesta, koska kaikki päihtyneenä ajavat eivät jää kiinni.
Rikoslaissa rattijuopumukseksi voidaan laskea ajoneuvon kuljettaminen alkoholin, huumausaineiden tai muiden huumaavien aineiden vaikutuksen alaisena. Noin kolmasosa kiinnijääneistä rattijuopoista onkin päihtynyt jollain muulla aineella kuin alkoholilla. Kiinnijääneistä rattijuopoista yli puolet on alkoholin suurkuluttajia ja kolmanneksella on todettu päihderiippuvuus.
Poliisin tietoon tulleista rattijuopumuksista valtaosa tapahtuu kesä- ja heinäkuussa, viikonloppuöinä sekä juhlapäivinä. Rattijuopumukset näkyvät erityisesti osana nuorten vapaa-ajan viettoa. Naisten osuus rattijuopumukseen syyllistyneistä kuljettajista on kasvanut vuosien saatossa.
Ongelmakuljettajat voi syyllistyä rattijuopumukseen
Päihdeongelmaisten kuljettajien lisäksi toinen rattijuopumukseen usein syyllistyvä ryhmä koostuu niin sanotuista ongelmakuljettajista. Ongelmakuljettajille ominaista on omaan sisäiseen kontrolliin luottaminen, riskialtis elämäntyyli, runsas alkoholin käyttö sekä välinpitämättömyys toisten turvallisuutta ja yhteiskunnan asettamia normeja kohtaan. Kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa useiden kuljettajien elämää ovat varjostaneet monet hankaluudet, kuten työttömyys ja ihmissuhdeongelmat. Rattijuopumus on yhteydessä myös terveyteen liittyviin ongelmiin.
Ennaltaehkäisyssä korostuu kiinnijäämisen todennäköisyys
Rattijuopumus on kirjattu rikoslakiin vakavana rikoksena. Ennaltaehkäisyssä oleellista on, että sekä kiinnijäämisen todennäköisyys että kokemus kiinnijäämisen mahdollisuudesta pysyvät riittävän korkealla. Poliisilta tämä edellyttää tehokasta, oikeaan aikaan ja paikkaan kohdennettua valvontaa. Jo poliisin tai poliisiauton näkemisellä on rikoksia ennaltaehkäisevä vaikutus.
– Kellekään ei saa tulla sellainen ajatus, että saan ajaa pikkuisen humalassa, kun minulla on varaa maksaa. Pienetkin alkoholimäärät vaikuttavat reaktioaikaan ja havainnointiin, eikä kuljettajana kehittyminen auta tähän. Liikenteessä on kyse ihmisten terveydestä ja hengestä, ja ne ovat ne kaikkein kalleimmat oikeushyvät, kertoo Itä-Suomen poliisilaitoksen valvonta- ja hälytystoiminnan sektorijohtaja, ylikomisario Hans Vuoti.
Mistä hakea apua omaan päihdeongelmaan, ja mitä läheinen voi tehdä auttaakseen?
Ei ole olemassa yhtä ainoaa tapaa puuttua omaan tai läheisen päihteiden ongelmakäyttöön. Avain hoidon onnistumiseen on oma halu puuttua tilanteeseen. Päihteiden haitallinen käyttö vaikuttaa koko elämään, ja se voi vaikuttaa myös läheisiin. Myös rattijuopumuksen seuraukset voivat olla raskaita myös läheisille. Päihteiden ongelmakäyttö ei siksi ole yksityisasia, vaan läheisellä on oikeus puuttua siihen.
– Suomi on monessa mielessä upea maa, myös päihteiden ongelmakäytön ehkäisyssä. Meillä on toimivat ja monipuoliset hoitojärjestelmät, eikä kenenkään tule jäädä yksin päihdeongelman kanssa. Jos sinulla tai läheiselläsi on ongelmia alkoholin, huumeiden tai lääkkeiden käytön kanssa ja haluat apua, ota yhteys terveysasemalle, työterveyshuoltoon tai lähimmälle A-klinikalle, Vuoti neuvoo.
Lisätietoja avun hakemisesta löydät A-klinikan Päihdelinkki-sivulta ja Läheisen huoneentaulusta.
