Itä-Suomessa yli 45 000 rikoslakirikosta, noin 40 000 kiireellistä hälytystehtävää ja noin 96 000 myönnettyä lupaa vuonna 2025

Poliisin tietoon Itä-Suomessa tuli vuonna 2025 yhteensä 45 281 rikoslakirikosta, joista 12 889 oli liikennerikoksia. A- ja B-kiireellisyysluokan hälytystehtäviä poliisi hoiti vuoden aikana 40 269 ja erilaisia lupia myönnettiin yhteensä 96 073 kappaletta.

Kokonaisuutena turvallisuustilanne Itä-Suomessa pysyi vakaana, vaikka yksittäisissä ilmiöissä näkyi huolestuttavia kehityssuuntia.

– Rikosten määrän nousu jäi maltilliseksi ja samaan aikaan selvitysprosentti kehittyi myönteisesti. Tämä kertoo siitä, että tutkintatyössä on onnistuttu kohdentamaan resursseja aiempaa tehokkaammin, rikosylikomisario Kalle Toivanen arvioi.

Rikosten kokonaismäärä nousi hieman

Vuoteen 2024 verrattuna poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä Itä-Suomessa kasvoi 588 rikoksella, mikä on 1,3 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Rikoslakirikoksia ilman liikennerikoksia kirjattiin 32 392, mikä on lähes sama määrä kuin vuotta aiemmin.

– Rikosten kokonaismäärä Itä-Suomessa on 2020-luvulla pysynyt varsin vakaana. Vuonna 2025 nähtiin pieni nousu, mutta mitään merkittävää rakenteellista muutosta rikollisuudessa ei ole havaittavissa, Toivanen toteaa.

Rikosten selvitysprosentti parani - tutkinta-ajat pitenivät

Rikoslakirikosten (pois lukien liikennerikokset) selvitysprosentti nousi 51,2 prosenttiin, kun se vuotta aiemmin oli 49,1 prosenttia. Myös omaisuusrikosten selvitysprosentti parani ja oli 44,6 prosenttia.

Samaan aikaan rikosten keskimääräinen tutkinta-aika piteni. Vuonna 2025 rikoslakirikosten tutkinta kesti keskimäärin 252 vuorokautta, kun vuotta aiemmin keskiarvo oli 242 vuorokautta.

Toivasen mukaan pidentyneet käsittelyajat selittyvät yhä useammin rikoskokonaisuuksien monimutkaisuudella. Erityisesti petosrikokset, tietoverkkorikollisuus ja talousrikokset vaativat runsaasti teknistä selvitystyötä, viranomaisyhteistyötä ja digitaalista osaamista. Näiden rikostyyppien tutkintaan on poliisissa kohdennettu resursseja ja myös henkilöstön koulutuksia on lisätty viime vuosina. 

Omaisuusrikoksissa hienoista laskua – perinteinen omaisuusrikollisuus vähenee

Rikoslakirikokset painottuivat määrällisesti edelleen eniten omaisuusrikoksiin. Omaisuusrikoksia kirjattiin vuonna 2025 yhteensä 19 741, mikä on 1,9 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2024. Petosrikosten määrä laski 5 202 tapaukseen, mikä on lähes 10 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Petosrikosten osuus omaisuusrikoksista on kuitenkin neljännes kaikista poliisin tietoon tulleista omaisuusrikoksista.

Moottoriajoneuvojen käyttövarkaudet vähenivät Itä-Suomessa selvästi ja niitä kirjattiin 142, mikä on 33 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Ryöstörikoksia oli 161, mikä on noin 12 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.

Toivasen mukaan perinteinen omaisuusrikollisuus on viime vuosina vähentynyt, mihin ovat vaikuttaneet muun muassa parempi turvateknologia, ajoneuvojen turvajärjestelmät, kameravalvonta sekä poliisin näkyvä valvonta. Samalla rikollisuus on kuitenkin siirtynyt yhä enemmän verkkoon.

– Fyysiset varkaudet vähenevät, mutta tilalle on tullut enemmän digitaalisia rikosmuotoja. Verkossa tapahtuvat huijaukset ja talousrikokset näkyvät yhä vahvemmin poliisin työssä, Toivanen toteaa.

Petosrikokset aiheuttavat merkittäviä taloudellisia vahinkoja

Vaikka petosrikosten määrä laski, ne muodostavat edelleen merkittävän osan poliisin työstä. Yksittäisissä tapauksissa taloudelliset vahingot voivat nousta huomattavan suuriksi.

- Petosrikollisuudessa korostuu erityisesti verkossa tapahtuneet petokset sekä huijaukset. Tietoverkkoavusteiset petokset ovat kansainvälisesti vuosittain biljoonaluokan megatrendi ja tekotapoja on lukemattoman paljon. Tekotavat myös muuttuvat jatkuvasti digipalveluiden kehittyessä. Suomessa on kykyä ennalta estää tietoverkkoavusteisia petoksia ja saattaa tekijöitä rikosvastuuseen, Toivanen toteaa.

Vuonna 2025 poliisin tietoon tuli Suomessa 10 358 tietoverkkoavusteista petosta ja tapauksien yhteenlaskettu rikoshyöty oli noin 88 miljoonaa euroa. Keskeisimmät rikoslajit näissä ovat tietojenkalastelu-, sijoitus-, toimitusjohtaja- sekä rakkaus- ja dokumenttipetokset.

Tyypillisiä ilmiöitä ovat myös verkkokauppahuijaukset, sijoitus- ja kryptohuijaukset, identiteettivarkaudet, pankkitunnusten kalastelu sekä valeviranomaispuhelut.

– Petosrikosten torjunnassa keskeistä on kansalaisten valistaminen. Mitä paremmin ihmiset tunnistavat huijaukset, sitä harvemmin rikokset onnistuvat, Toivanen korostaa.

Väkivaltarikosten lukumäärässä pieni nousu

Poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten määrä kasvoi Itä-Suomessa viime vuonna 4,4 prosenttia edellisestä vuodesta ja erityisesti yksityisellä paikalla tapahtuneet pahoinpitelyt lisääntyivät. Väkivaltarikoksia tuli tietoon 4 080 tapausta, joista pahoinpitelyrikoksia oli 3 767 (+5,5 %). 

- Henkirikosten määrässä Itä-Suomessa oli vuonna 2025 selvä piikki edellisiin vuosiin verrattuna, sillä poliisin tietoon tuli peräti 18 henkirikosta, kun parina aiempana vuonna niitä on ollut 7-8 tapausta. Henkirikosten määrän nousulle ei ole mitään yksittäistä selitystä, mutta usein näihin liittyvät päihteet tavalla tai toisella, Toivanen kertoo.  

Perheväkivalta- eli lähisuhdeväkivaltatapaukset lähes kaksinkertaistuivat (988 tapausta, +96 %), mikä voi osaltaan kertoa siitä, että ilmoituskynnys on madaltunut ja viranomaisyhteistyö on tehostunut. Seksuaalirikoksia kirjattiin 757, mikä on kahdeksan prosenttia edellisvuotta vähemmän. Seksuaalirikoksista raiskausrikoksia oli 251 tapausta, joka on 15 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2024. Poliisin tietoon tulleiden lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tapaukset kasvoivat viime vuonna 9 prosenttia.

Huumausainerikosten määrä väheni hieman

Itä-Suomen alueella poliisin tietoon tulleiden huumausainerikosten määrässä oli hienoista laskua. Vuonna 2025 poliisin tietoon Itä-Suomessa tuli 1593 huumausainerikosta, joka on 91 tapausta edellisvuotta vähemmän. Poliisin tietoon tulleiden törkeiden huumausainerikosten määrä väheni hieman yli 30 prosenttia edellisestä vuodesta, myös lukumäärällisesti tapauksia oli 30 edellisvuotta vähemmän.  

Huumausainerikollisuudessa on kyse piilorikollisuudesta, jossa poliisin toiminnalla paljastetaan tutkittavat rikokset. Huumausainerikoksia paljastavien tutkintaryhmien työpanoksesta merkittävä osa meni viime vuonna tietoverkkoavusteisten petosten laajaan kokonaisuuteen (Case Crook) ja tämä varmasti näkyy paljastettujen huumerikosten määrässä.

Talousrikoksien määrä kasvoi vähän

Vuonna 2025 poliisin tietoon Itä-Suomessa tuli vähän reilu 15 prosenttia enemmän talousrikoksia kuin vuonna 2024, lukumäärällisesti tapauksia oli 21 edellisvuotta enemmän. 

Talousrikosten lisääntymisen takana on yhteiskunnan epävarma taloudellinen tilanne ja konkurssien lisääntynyt määrä, joka korreloi muun muassa eri velallisten rikosten kokonaismäärän kanssa.

Ulkomaalaisten osuus rikollisuudessa

Ulkomaan kansalaisten rikosten osuus oli vuonna 2025 Itä-Suomessa 6,3 prosenttia ja luku on vähentynyt hieman edellisestä vuodesta. Omaisuusrikoksissa ulkomaalaisten osuus oli 5,4 prosenttia ja väkivaltarikoksissa 9,7 prosenttia. Tämä osoittaa, että rikollisuus on edelleen pääosin kotimaisissa käsissä, mutta kansainväliset ilmiöt näkyvät myös Itä-Suomessa ja myös suomalaisia on mukana osana kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta. 

Itä-Suomen poliisilaitoksen ulkomaalaistutkintaryhmä koordinoi ja toteutti tehtävänsä mukaisesti ulkomaalaislain mukaisia toimenpiteitä. Niistä keskeisimpänä mainittakoon tilapäistä suojelua hakevien henkilöiden vastaanottotoiminnon järjestäminen yhteistyössä muun henkilöstön kanssa, maassaoloedellytysten selvittäminen sekä maasta poistamisten valmistelutoimet ja niiden toteuttaminen. Poliisilaitoksen maastapoistosuunnitelma päivitettiin vastaamaan nykyistä tilannekuvaa ja laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden maastapoistamista tehostettiin. Vuonna 2025 Itä-Suomen poliisilaitos toteutti lähes kaksinkertaisen määrän maasta poistamistehtäviä vuoteen 2024 verrattuna.

Poliisi sai rikoshyötyä haltuun Itä-Suomessa lähes 1,5 miljoonaa euroa  

- Varsinaisia uusia rikosilmiöitä ei viime vuonna tullut Itä-Suomen poliisin tietoon. Etelä-Suomeen painottunut katujengityyppinen liikehdintä ei edelleenkään ole saanut jalansijaa Itä-Suomessa. Myös alle 18- vuotiaiden tekemäksi epäillyt vakavat rikokset (rangaistusmaksimi vähintään 4 vuotta vankeutta) vähenivät 40 tapauksella. Huumausaineiden kaupustelu nuorille näyttää siirtyneen pimeän verkon markkinoille. Poliisitoiminnalla on saatu sieltä paljastettua myös alle 18- vuotiaita huumeiden myyjiä, Kalle Toivanen kertoo. 

Rikoshyötyä saatiin viime vuonna poliisin haltuun Itä-Suomessa vajaat 1,5 miljoonaa euroa, mikä on selkeästi enemmän kuin edellisvuonna 2024. Merkille pantavaa oli, että onnistuminen rikoshyödyn poisottamisessa jakautui aiempaa useammalle rikostutkintasektorin tutkintaryhmälle.

Toivasen mukaan poliisilaitoksen haasteena olivat edelleen rikosten keskimääräinen tutkinta-aika, avoimien rikosasioiden kokonaismäärä sekä yli 540 vuorokautta vanhojen rikosasioiden määrä. Keskimääräistä tutkinta-aikaa ei avointen rikosasioiden kokonaismäärän ja vanhojen rikosasioiden määrän vuoksi ole saatu nopeasti liikkumaan kohti tavoiteaikoja. Asian parantamiseksi on tehty erilaisia työjärjestelyjä, joiden tulokset alkavat näkymään vuoden 2026 aikana. 

- Vuoden aikana toteutettiin muun muassa juttuvarannon vähentämiseen tähtäävä hanke, johon rekrytoitiin erillinen tutkintahenkilöstö. Hanketta jatkettaneen vielä vuoden 2026 puolella. Edellä mainittujen toimenpiteiden vaikutus näkyy selvitettyjen juttujen määrän lisääntymisenä ja käsityksemme mukaan siinä, että avoimien juttujen määrän kasvu on saatu taitettua, Toivanen toteaa.

Liikennerikosten määrä kasvoi – törkeät teot huolestuttavat

Liikennerikoksia tuli poliisin tietoon Itä-Suomessa vuonna 2025 yhteensä 12 889, mikä on 4,0 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

- Liikenneturvallisuuden vaarantamisia kirjattiin 8 923 ja törkeitä liikenneturvallisuuden vaarantamisia 516, mikä on peräti 24,6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Rattijuopumuksia todettiin yhteensä 1 443, mikä on hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Törkeitä rattijuopumuksia poliisin tietoon tuli viime vuonna 667, joka on 15 tapausta enemmän kuin vuonna 2024, kertoo ylikomisario Petri Pahkin.

Erityisesti törkeiden liikenneturvallisuuden vaarantamisten kasvu on poliisin näkökulmasta huolestuttava ilmiö. Taustalla näkyvät ylinopeudet, päihteiden käyttö, riskihakuisuus ja piittaamattomuus liikennesäännöistä.

– Liikennekäyttäytymisessä näkyy ajoittain huolestuttavaa riskinottoa, joka vaarantaa sekä kuljettajan että sivulliset. Valvontaa kohdennetaan erityisesti vakavimpiin rikkomuksiin, Pahkin kertoo.

Liikennekuolemien määrä kasvoi hieman; onnettomuuksien taustalla erityisesti ajoterveys, havaintovirheet, päihteet ja ylinopeus

Itä-Suomen tieliikenteessä menehtyi alustavien tietojen mukaan vuonna 2025 yhteensä 34 henkilöä. Kuolleiden määrä kasvoi yhdeksällä edellisvuoteen verrattuna. Liikennekuolemista yhdeksän tapahtui Etelä-Savossa, 12 Pohjois-Savossa ja 13 Pohjois-Karjalassa. 

Loukkaantuneita oli Tilastokeskuksen mukaan marraskuun loppuun mennessä 332. Alustavien tietojen perusteella loukkaantuneita on kahdeksan enemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisenä vuonna. 

Etelä-Savossa liikenteessä kuoli yhdeksän henkilöä eli kolme vähemmän kuin vuonna 2024 ja saman verran kuin vuonna 2023. Taustatekijöinä nousivat esiin erityisesti havaintovirheet, päihtymys ja ajoterveys.

Pohjois-Savossa liikennekuolemia tapahtui 12, kaksi enemmän kuin edellisenä vuonna. Pohjois-Savon liikennekuolemissa korostuivat ajoterveys ja liian suuret ajonopeudet.

Pohjois-Karjalassa liikennekuolemien määrässä oli huomattavaa kasvua. Kuolemia tapahtui 13, joka on kymmenen enemmän kuin edellisenä vuonna. Pohjois-Karjalan liikennekuolemien taustatekijöinä korostuivat liian suuret ajonopeudet yhdistettynä päihteiden käyttöön, ajoterveys ja ajoneuvon hallinnan menetys.

Etelä-Savossa liikenteessä loukkaantuneiden väheni kuudella edellisvuoteen verrattuna. Eniten loukkaantuneiden määrä väheni Mikkelissä, jossa laskua oli viiden loukkaantuneen verran ja Mäntyharjulla, jossa laskua oli neljän loukkaantuneen verran. Määrä kasvoi eniten Pieksämäellä, neljällä loukkaantuneella. 

Pohjois-Savossa liikenteessä loukkaantuneiden määrä kasvoi 26 loukkaantuneella. Eniten kasvua oli Leppävirralla ja Siilinjärvellä, molemmissa kymmenen loukkaantuneen verran. 

Pohjois-Karjalassa liikenteessä loukkaantuneiden määrä väheni 12:lla. Eniten muutosta tapahtui Joensuussa, jossa loukkaantuneiden määrä väheni 15 loukkaantuneen verran. 

Itä-Suomen liikennekuolemat tapahtuivat useimmiten henkilö- tai pakettiautoissa. Näiden ohella kuusi kevyen liikenteen kulkijaa menehtyi onnettomuuksissa, joista yksi oli sähköpotkulautailija. Lisäksi liikennekuolemista oli yksi traktorionnettomuus, yksi mönkijäonnettomuus, yksi rautatietasoristeysonnettomuus sekä yksi moottoripyöräilijän kuolema hirvieläinonnettomuudessa.

Osallisten ikäjakauma ei nostanut esiin erityistä riskiryhmää vuonna 2025. Kuljettajien ikä vaihteli 17-vuotiaista aina 85-vuotiaisiin. Onnettomuuksien taustatiedot perustuvat poliisin kirjaamiin onnettomuustietoihin ja OTI:n (Onnettomuustietoinstituutti) aineistoon tutkijalautakuntien selvityksistä.

Kiireellisten hälytystehtävien määrä väheni

Itä-Suomessa poliisi hoiti vuonna 2025 yhteensä 40 269 A- ja B-kiireellisyysluokan hälytystehtävää, mikä on 3,9 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2024, joskin samaan aikaan tehtäväsidonnaisuusajat ovat kasvaneet.

A-kiireellisyysluokan tehtäviä oli 6 584 ja B-kiireellisyysluokan tehtäviä 33 685. Poliisin toimintavalmiusaika pysyi lähes ennallaan: A-tehtävissä poliisi oli paikalla keskimäärin 13,5 minuutissa ja B-tehtävissä 20,4 minuutissa.

Tehtävämäärien lievä lasku parantaa poliisin mahdollisuuksia panostaa ennalta estävään toimintaan ja näkyvään valvontaan.

– Kun kiireellisiä tehtäviä on hieman vähemmän, poliisi pystyy paremmin kohdentamaan resursseja ennalta estävään työhön ja kansalaisten turvallisuuden vahvistamiseen, ylikomisario Hans Vuoti kertoo.

Vuotin mukaan kiireelliset hälytyspalvelut pystyttiin turvaamaan ja vasteajat pysyivät lähes entisillä tasoillaan. Haasteita oli kuitenkin vasteajoissa joidenkin poliisilaitoksen reuna-alueilla sijaitsevan kuntien kohdalla, joskin tilanne on edellistä vuotta hieman parempi. Reuna-alueilla alueilla vuosittaisten kiireellisten hälytystehtävien kokonaismäärä on varsin vähäinen. Harva-aluevalvonnalla, monialaisella poliisitoiminnalla ja viranomaisten yhteispartioinnilla on ylläpidetty viranomaisten näkyvyyttä.

- Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tila pysyi vakaana poliisilaitoksen alueella. Itärajan sulku on helpottanut hieman tilannetta, toisaalta uusina ilmiöinä katsomoväkivalta ja suurpetotehtävien lisääntyminen edellyttivät aikaisempaa enemmän poliisin voimavarojen kohdentamista. Häiriöindeksi poliisilaitoksen alueella nousi aavistuksen. Turvallisuustilanne on kuitenkin edelleen Itä-Suomessa erittäin hyvä. Valvontaindeksiä on saatu parannettua, mikä tarkoittaa sitä, että poliisi on tehnyt aikaisempaa enemmän toimenpiteitä turvallisuuden parantamiseksi, Vuoti tarkentaa. 

Erilaiset mielenterveyteen liittyvät tehtävät, kuten myös kansalaisten lisääntynyt pahoinvointi - erityisesti nuorissa aikuisissa- näkyy poliisin tehtäväkentässä.

Kiireellisten hälytystehtävien (A- ja B- tehtävät) vasteaika pysyi lähes aikaisemmalla tasollaan. Poliisin palvelukyky poliisilaitoksen reuna-alueiden harva-alueille kuitenkin parani hieman. Valvonta- ja hälytystoimintaan käytettiin voimavaroja lähes edellisvuoden tasoa vastaavasti, hieman valvonnan puolella työaikaa lisäten. Hälytystehtävien määrä poliisilaitoksen alueella pysyi lähes entisellä tasollaan, mutta oma-aloitteisia tehtäviä suoritettiin aikaisempaa enemmän, kuten liikenteen ja yleisten paikkojen valvontaa. Oma-aloitteisten tehtävien määrä on nyt 51,7 prosenttia kokonaistehtävämäärästä. 

Itä-Suomessa poliisin myöntämien lupien määrä väheni lähes 31 prosenttia 

Itä-Suomen poliisi myönsi vuonna 2025 yhteensä 96 073 erilaista lupaa, joista suurin osa oli matkustusasiakirjoja eli passeja ja henkilökortteja. Kaikkiaan myönnettyjen lupien määrä väheni vuoteen 2024 verrattuna 30 prosenttia.

Eniten vuonna 2025 myönnetyissä luvissa oli vähennystä passeissa, joiden määrä väheni vuonna 2024 myönnetyistä 27 157 kappaleella eli 37,5 prosentilla. Viime vuonna passeja myönnettiin 45 191 kappaletta. Yleisimmin myönnetään viiden vuoden passeja ja lukumäärä vaihtelee vuosittain sitä mukaa, kun aiempina vuosina myönnetyt passit vanhenevat.

Myönnettyjen henkilökorttien lukumäärä oli viime vuonna Itä-Suomessa 38 496. Edelliseen vuoteen verrattuna henkilökortteja myönnettiin 25,8 prosenttia vähemmän. Henkilökorttien määrän selvää laskua edelliseen vuoteen selittää se, että pankkien tiukennettua tunnistautumismenettelyä vuonna 2019, haettiin tuolloin henkilökortteja aiempaa enemmän. Vuonna 2019 henkilökorttien vanhennuttua vuonna 2024 oli haettujen henkilökorttien määrä tuolloin tavanomaista korkeampi. 

Aselupien määrässä on niin ikään maltillista laskua edellisiin vuosiin verrattuna, mutta Itä-Suomessa käsiteltiin siitä huolimatta noin 8 756 aselupaa. Myös turva-alan luvissa oli laskua edelliseen vuoteen verrattuna. Muiden lupien kuten pienkeräysten ja yleisötilaisuuksien määrä kasvoi vuonna 2025 hieman yli viidellä prosentilla.

Seuraamusluontoisissa hallinnollisissa asioissa lievää laskua

Ajo-oikeuteen liittyvistä päätöksistä ei ole saatavissa valitettavasti edelleenkään luotettavaa tietoa Traficomin (Liikenteen ja viestinnän lupa-, rekisteri- ja valvontaviranomainen) ylläpitämistä järjestelmistä. Poliisilaitosten kirjaamat ajo-oikeusasiat eivät siirry kattavasti tilastoihin, vaan osa näistä jää kokonaan tilastojen ulkopuolelle, kertoo ylikomisario Jaska Immonen Itä-Suomen poliisin lupavalvonnasta.  

Immosen mukaan käsiteltyjen ajo-oikeusasioiden kokonaismäärä oli vuonna 2025 poliisin käytössä olevien tietojen mukaan noin 9400 kappaletta. Näistä asioista suurin osa on rikos- ja terveysperusteisia ajokieltopäätöksiä, joita oli käsittelyssä noin 6 000 kappaletta. Määrät ovat pysyneet edellisiin vuosiin verrattuna samalla tasolla. 

Lupavalvonnassa tehtiin vuonna 2025 yhteensä 1 231 aselupiin liittyvää seuraamuspäätöstä (aseiden väliaikaiset haltuunottopäätökset, aselupien peruuttamiset tai luvanhaltijalle annettavat varoitukset). Vuonna 2024 päätöksiä oli 1 481 kappaletta. Toimenpiteiden perusteina olivat mm. omaa tai toisen turvallisuutta vaarantava käyttäytyminen, syyllistyminen esim. törkeään rattijuopumukseen, pahoinpitelyyn, metsästysrikokseen tai terveydentilan heikentyminen. 

Turva-alan lupiin kohdistuneita seuraamuspäätöksiä tehtiin vuonna 2025 yhteensä 38 kappaletta, vastaava määrä kuin vuonna 2024. Ne jakaantuivat seuraavasti: vartijan luvan peruttaminen viisi kappaletta, järjestyksenvalvojan luvan peruttaminen 16 kappaletta, turvasuojaajan luvan peruttaminen 14 kappaletta. Vartijalle annettu varoitus yhdessä tapauksessa, järjestyksenvalvojalle annettu kahdessa tapauksessa.

Henkilöstö

Itä-Suomessa poliisin henkilöstön kokonaismäärä oli vuonna 2025 keskiarvona 918 eli lisäystä edelliseen vuoteen 38 henkilöä. Poliisien määrä oli viime vuonna 708 eli lisäystä vuoteen 2024 verrattuna oli 42. Muun henkilöstön osuus oli 181, eli siinä oli edelliseen vuoteen verrattuna vähennystä 14 henkilöä. Näiden henkilömäärien lisäksi poliisiopiskelijoita Itä-Suomen poliisilaitoksessa työskenteli koulutukseen liittyen 27 eli opiskelijoita oli vuoteen 2024 verrattuna kymmenen henkilöä enemmän.

Poliisin tilastoissa poliisi.fi -sivustolla on henkilöstömäärissä virheitä, jotka johtuvat viime vuonna tapahtuneesta työaikaseurantaohjelman muutoksesta. Henkilöstöluvut korjaantuvat ohjelmaan tämän vuoden aikana. Tässä tiedotteessa kerrotut luvut pitävät paikkaansa, koska ne on laskettu erikseen henkilöstöhallinnon ylläpitämistä luvuista.

Poliisin kaikki tilastot löytyvät poliisi.fi -sivustolta.