Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen tekniselle rikostutkimuskeskukselle on myönnetty akkreditointi ensimmäisenä paikallispoliisilaitoksena Suomessa.
Akkreditoinnin mukaan Itä-Uudenmaan poliisilaitos on osoittanut olevansa pätevä suorittamaan sormenjälki- ja DNA-tutkimuksia rikostutkimuskeskuksessaan kansainvälisten vaatimusten mukaisesti.
FINAS-akkreditointipalvelu arvioi Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen rikostutkimuskeskuksessa suoritettavat sormenjälki- ja DNA-tutkimukset akkreditointivaatimuksena standardi SFS-EN ISO/IEC 17025.
Akkreditointi on kansainvälisiin kriteereihin perustuvaa riippumatonta pätevyyden toteamista. Akkreditoinnin vaatimuksena ovat kansainväliset standardit, joiden perusteella arviointi suoritetaan.
Akkreditoinnista vastaavat kansainväliset akkreditointielimet. Suomessa tehtävää hoitaa FINAS-akkreditointipalvelu.
Merkittävä rooli rikosprosessissa
Poliisin teknisellä rikostutkinnalla on erittäin merkittävä rooli rikosprosessissa. Poliisilaitoksissa sijaitseva tekniset rikostutkimuskeskukset vastaavat vaativasta rikospaikkatutkinnasta ja suorittavat valtaosan näytteiden alkuvaiheen tutkimuksista.
Rikostutkimuskeskusten laatukäsikirjoissa on ollut kuvattuna teknisen rikostutkinnan toimintatavat 2 000-luvun alkupuolelta lähtien.
– Koko teknisen rikostutkinnan luotettavuuden ja jäljitettävyyden osoittamiseksi oli tarpeen edelleen kehittää laatujärjestelmää valtakunnallisesti siten, että se täyttää akkreditoinnin perusteena olevan standardin vaatimukset, poliisitarkastaja Antti Leppilahti Poliisihallituksesta sanoo.
Hänen mukaansa kansainvälinen DNA- ja sormenjälkivertailu edellyttää tutkimusten yhtenäistä ja korkeaa laatua kaikissa maissa, ja siihen on Euroopan unionin neuvoston jäsenmaita velvoittava puitepäätös.
Vaativan teknisen rikospaikkatutkinnan laatua kehitetty
Vaativaa teknistä rikospaikkatutkintaa on viimeisen kolmen vuoden ajan kehitetty niin sanotussa RITU-hankkeessa, jossa ovat mukana paikalliset poliisilaitokset, Keskusrikospoliisi ja Poliisihallitus. Hankkeen vetäjänä on ollut Keskusrikospoliisin Rikostekninen laboratorio.
– Hankkeen tavoitteena on kehittää ja yhtenäistää teknisten rikostutkimuskeskusten toimintaa siten, että niissä tehtävät sormenjälki- ja DNA-tutkimukset voidaan akkreditoida standardin SFS-EN ISO/IEC 17025 mukaisesti, rikoskemisti ja RITU-hankkeen hankejohtaja Katri Matveinen Rikosteknisestä laboratoriosta sanoo.
Euroopan unionin sisäisen turvallisuuden rahasto (ISF) on myöntänyt taloudellista tukea hankkeelle.
Kehittämishanke kohdistuu jokaiseen poliisilaitokseen ja tavoitteena saada kaikissa poliisilaitoksissa tehtävät sormenjälki- ja DNA-tutkimukset akkreditoinnin piiriin.
– Tärkeänä painopisteenä on teknisen rikostutkinnan näyteketjun eheys. Tämä on perusedellytys tulosten luotettavuudelle sekä kansainväliselle vaihtokelpoisuudelle, Matveinen sanoo.
RITU-hankkeessa on laadittu valtakunnallinen teknisten rikostutkimuskeskusten laatukäsikirja ja toimintatapoja tarkentavat työohjeet.
Ulkopuolinen arviointi varmistaa tasaisen laadun
Teknisen rikostutkinnan laatuhankkeessa poliisilaitokset ryhmiteltiin viiteen alueeseen, joista Helsinki, Itä-Uusimaa ja Länsi-Uusimaa muodostivat yhden. Tälle alueelle nimitettiin projektipäällikkö, jonka isäntäorganisaatio on Itä-Uudenmaan poliisilaitos.
– Akkreditointi merkitsee poliisilaitokselle sitä, että toteutetun laatujärjestelmä avulla voidaan avoimesti ja läpinäkyvästi osoittaa - myös kotiorganisaation ulkopuolelle - että poliisilaitoksen vaativan teknisen rikostutkinnan kokonaisuus on kunnossa, rikosylikomisario Timo Nyyssönen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksesta sanoo.
Nyyssösen mukaan Itä-Uudenmaan poliisilaitokselle oli kunnia saada olla ensimmäisenä yksikkönä arvioinnin kohteena ja saada ulkopuolinen arviointi oman toiminnan hyvästä tasosta.
– Kolmen vuoden hanke oli työyhteisön yhteinen kehitystaival kohti valtakunnallisesti yhtenäisiä toimintatapoja ja entistäkin laadukkaampaa dokumentaatiota, hän sanoo.
