Järjestäytyneen rikollisuuden uhka kasvaa Euroopassa – Uudet kansainväliset rikollisjengit laajentaneet toimintaansa Suomeen

Tuoreen uhka-arvion mukaan järjestäytynyt rikollisuus on kasvussa Euroopassa. Tunnistettujen ryhmien määrä lisääntyy nopeasti. Vuodesta 2012 vuoteen 2017 niiden määrä on kasvanut 3 600:sta yli 5 000 ryhmään, eli lähes 40 prosenttia. Ennakkotietojen mukaan kuluvanan vuonna sama kehitys jatkuu.

Europolin vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntakeskuksen johtajan Jari Liukun mukaan järjestäytynyt rikollisuus onkin Euroopan turvallisuudelle nopeasti kasvava vakava uhka.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen korostaa yhteistyön merkitystä järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa.

– Vakavan rikollisuuden torjunta toteutuu tehokkaasti vain tiiviillä moniviranomaisyhteistyöllä yhdessä yksityisen sektorin kanssa ja ennalta estämistä korostaen, hän painottaa.

Tehokas yhteistyö edellyttää myös oikea-aikaista tiedonvaihtoa.

– Salassa pidettävääkin tietoa voidaan luovuttaa, kun edellytykset täyttyvät. Turvallisuuden ylläpitämisessä tulee miettiä myös muiden kuin perinteisten esitutkintaviranomaisten vaikutusta yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen. Tämä voi konkretisoitua esimerkiksi tarjouskilpailuissa, joihin osallistuu järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkennässä olevia toimijoita. Hallinnollisillakin päätöksillä voidaan vaikuttaa, Kolehmainen toteaa.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan eduskunnan maaliskuussa hyväksymään uuteen poliisin henkilötietolakiin on saatu parannuksia järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan liittyvään tiedonkäsittelyyn rikostiedustelun näkökulmasta. Tällainen on esimerkiksi säännös henkilötietojen käsittelystä rikosten ennalta estämiseksi tai paljastamiseksi

Järjestäytyneen rikollisuuden tilannekuvaa käsiteltiin perjantaina Poliisihallituksessa järjestetyssä mediatilaisuudessa. Euroopan tilannetta esitteli Europolin vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntakeskuksen johtaja Jari Liukku, Suomen jengitilannetta kuvasi Keskusrikospoliisin rikosylikomisario Christer Ahlgren, ja ajankohtaisista asioista järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa kertoi Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja Heikki Lausmaa. Tilaisuudessa julkistettiin myös käsikirja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta.

Järjestäytyneen rikollisuuden saama rikoshyöty 110 miljardia euroa vuodessa

Europol laatii vuosittain vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevan uhkakuva-arvion (SOCTA, Serious and Organised Crime Threat Assessment) jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisilta, Europolin omista tietokannoista ja muilta EU:n virastoilta saamiensa tietojen pohjalta.

Europolin vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntakeskuksen johtajan Jari Liukun mukaan tuoreen uhka-arvion mukaan Euroopassa on havaittu kasvaneen erityisesti Albanian, Itä-Euroopan ja Italian järjestäytyneet rikollisryhmät sekä perinteiset rikolliset moottoripyöräkerhot.

– Muita Euroopan laajuisia ryhmiä ovat Länsi-Balkanin, Aasian ja Afrikan rikollisryhmät sekä katujengit, jotka saattavat toimia hyvinkin pienellä alueella, Liukku toteaa.

Liukun mukaan nämä ryhmät ovat yleensä hyvin järjestäytyneitä, monikansallisia ja useampaan rikollisuuden alaan keskittyneitä, ja niiden tavoitteena on mahdollisimman suuren taloudellisen hyödyn tavoittelu hinnalla millä hyvänsä ja yhteiskunnan rakenteita hyväksi käyttäen.

Järjestäytyneen rikollisuuden saaman rikoshyödyn määräksi on laskettu EU:n alueella 110 miljardia euroa vuodessa. Tästä saadaan takavarikoitua vain muutama prosentti.

EU:n rikostorjunnan painopistealueet

EU:n rikostorjunnan painopistealueiksi vuosille 2018–2021 on määritelty kyberrikollisuus, huumausainerikollisuus, laittoman maahantulon järjestäminen, järjestäytynyt omaisuusrikollisuus, ihmiskauppa, laittomat ampuma-aseet, ympäristörikokset ja EU:n taloudellisiin intresseihin kohdistuvat petokset.

Tämän lisäksi rikollisuuteen liittyvinä horisontaalisina tekijöinä on määritelty rikoshyöty ja rahanpesu, identiteettivarkaudet ja asiakirjaväärennökset sekä laittomien tuotteiden nettikauppa.

– Näiden painopistealueiden osalta jäsenmaat ovat käynnistäneet Europolin koordinoimana vuonna 2018 useita monialaisia toimintoja, kuten tehostettua tiedonvaihtoa, yhteisiä valvonta- ja tutkintaoperaatioita, koulutusta ja menetelmien kehitystä sekä tehostaneet sidosryhmäyhteistyötä, Jari Liukku kertoo.

Vuonna 2018 Europolin vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntakeskus on ottanut käyttöön ns. High Value Target- ja Operational Taks Force -konseptit. Näiden toimintamallien avulla pyritään ensin tunnistamaan olemassa olevan tiedon analysoinnin perusteella kaikkein aktiivisimpia ja haitallisimpia vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden toimijoita (High Value Target) ja tämän jälkeen kohdentamaan tarvittavat Europolin resurssit tukemaan näiden kohteiden tutkintaa yhdessä ao. jäsenmaiden lainvalvontaviranomaisten kanssa (Operational Task Force).

– Toimintamallista vuoden 2018 aikana saadut kokemukset ovat olleet positiivisia. Vuonna 2018 näissä operaatioissa pidätettiin yli 300 epäiltyä ja rikoshyötyä takavarikoitiin 34 miljoonaa euroa, Liukku toteaa.

Liukun mukaan edellä mainittujen yhteisten eurooppalaisten tehostamistoimenpiteiden lisäksi on tärkeää, että kansallisella tasolla turvataan sisäisen turvallisuuden viranomaisten ja rikostorjunnan resurssit ja toimintakyky.

– Keskeistä on myös panostaa riittävästi ennaltaehkäisevään toimintaan ja kykyyn tunnistaa nousevia rikosilmiöitä ja sisäisen turvallisuuden uhkia, jolloin niihin voidaan puuttua riittävän varhaisessa vaiheessa.

Suomessa vakava järjestäytynyt rikollisuus kovenee

Poliisin arvion mukaan Suomessa vakava järjestäytynyt rikollisuus kasvaa, kansainvälistyy ja kovenee lähivuosina. Vuonna 2 000 Suomessa oli vain kolme vakiintunutta tunnuksellista järjestäytyneen rikollisuuden organisaatiota ja kahdeksan osastoa. Nyt organisaatioita on seitsemän ja osastoja jopa 75, ja kasvu näyttää jatkuvan.

Järjestäytynyt rikollisuus kasvaa esimerkiksi kansainvälistymisen myötä. Suomessa jo olevat rikolliset ryhmät pyrkivät laajentumaan ja turvaamaan toimintaansa. Lisäksi uudet, Suomen rajojen ulkopuolelta saapuvat rikollisryhmät yrittävät saada jalansijaa ja tuovat mukanaan entistä väkivaltaisemman rikollisuuskulttuurin.

– Kansainvälisesti toimivat rikollisorganisaatiot hyödyntävät jäsentensä jo Suomessa olevia ja Suomen oloja tuntevia maanmiehiä. Avainsana on verkostoituminen, sanoo rikosylikomisario Christer Ahlgren Keskusrikospoliisista.

Uusia tunnuksellisia ryhmiä, rikollisjengien välinen kilpailu kovenee

Uusien tunnuksellisten ryhmien tulon ja ryhmien laajenemisen myötä on odotettavissa, että rikollisjengien välinen kilpailu reviireistä kiristyy.

– Arviomme mukaan se aiheuttaa uhkailua, kiristystä, jännitteitä ja väkivaltaa, ja otteet kovenevat. Kentällä partiot takavarikoivat aseita jo nyt lähes päivittäin, ja kotietsinnöissä niitä löytyy lisää. Esimerkiksi viime vuonna poliisi takavarikoi pelkästään yhden rikollisjärjestön jäseniltä 80 laitonta asetta, joiden joukossa oli useita sarjatuliaseita, Ahlgren kertoo.

Jengit pyrkivät laajentuessaan muodostamaan osastoja erityisesti rikollisen logistiikan kannalta hyödyllisille alueille.

– Yritystoiminnan rooli rikoksenteossa vahvistuu. Lähes jokaisella rikollisjengiläisellä on yritys, monella useampikin. He yrittävät piilottaa tai kierrättää rikoshyötyä bulvaanien avulla. Rikollisjärjestöt ovat aktiivisesti mukana esimerkiksi rakennus-, turvallisuus- ja ravintola-alalla, erityisesti yöelämässä. Tavoitteena on verkostoitua ja kasvattaa liiketoimintaa tehokkaasti sekä sekoittaa laillista ja laitonta rahaa, Ahlgren arvioi.

Uusia, kansainvälisiä jengejä, jotka ovat laajentamassa toimintaansa Suomeen, ovat esimerkiksi Hollannista tullut No Surrender, Thaimaasta tullut Shark Rider MC ja Venäjältä tullut RMI.

– Suomeen on rantautunut Yön susien alajengi RMI (Russian Motorcyclists International). Jäsenet eivät ole Suomessa Yön susien vaan nimenomaan RMI:n jäseniä. RMI:n tulo Suomeen on osa eurooppalaista kehitystä. Ryhmä on laajentumassa myös muun muassa Sveitsiin, Itävaltaan, Saksaan, Ranskaan ja Romaniaan sekä Kanadaan, Ahlgren kertoo.

– RMI ei ole asettunut Suomessa millekään tietylle paikkakunnalle, vaan sen tällä hetkellä vajaat kymmenen jäsentä ovat asuinseuduillaan ympäri eteläistä Suomea. Todennäköisesti RMI pyrkii vakiinnuttamaan asemansa ja laajentamaan toimintaansa, rikosylikomisario Ahlgren kertoo.

Järjestäytynyttä rikollisuutta torjutaan myös ennalta

Poliisihallituksen rikostorjunnan vastuualueen päällikön, poliisiylitarkastaja Heikki Lausmaan mukaan perinteisemmän rikostutkinnan ja rikostiedustelun ohella käynnissä on hankkeita, joiden tavoitteena on heikentää järjestäytyneen rikollisuuden toimintaedellytyksiä.

– Hallinnollisen järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan tavoitteena on tiiviillä viranomaisyhteistyöllä varmistaa, ettei järjestäytynyt rikollisuus pääse hyödyntämään yhteiskunnan laillisia rakenteita, hän sanoo.

– Tällä niin sanotulla EXIT-toiminnalla on tarkoitus tukea henkilöiden irtautumista rikollisryhmistä. Sekä hallinnollisesta järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta että EXIT-toiminnasta on hyviä kansainvälisiä kokemuksia, Lausmaa toteaa.

Käsikirja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan tueksi

Poliisin julkaisema Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan käsikirjan on asiantuntijatyöryhmän laatima tietopaketti aiheesta. Käsikirjan tavoitteena on tuottaa perustietoa järjestäytyneestä rikollisuudesta, sen ilmenemismuodoista ja torjunnasta. Käsikirja on suunnattu lainvalvontaviranomaisten sidosryhmille ja asiasta muuten kiinnostuneille.

Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan käsikirja pdf, 424 kB