Miehiä epäillään törkeistä varkauksista ja törkeistä vahingonteoista.
Sisä-Suomen poliisi on tutkinut patsasvarkauksia Lappeenrannassa ja Tampereella. Poliisi on yhteistyössä muiden poliisilaitosten kanssa tehnyt kiinniottoja Turussa ja Oulussa. Tutkinnassa apuna ovat olleet asianomistajien ohella myös eri metallinostoliikkeet ympäri Suomen.
Poliisi epäilee kahta mieshenkilöä rikoksista. Miehet ovat kuluneen viikonlopun aikana myöntäneet kuulusteluissa osallisuutensa rikoksiin. Kaksikolla on ollut käytössä osien siirtämiseen lava-auto ja leikkaamiseen erilaisia sähkötyökaluja.
Kulttuurihistoriallisesti korvaamattomat patsaat leikattu osiin
Esitutkinnan aikana on ilmennyt, että varastetut arvokkaat patsaat on käsitelty siten, etteivät ne olisi alkuperältään enää helposti tunnistettavia. Patsaita on leikattu pienempiin osiin alkuperän häivyttämiseksi. Poliisi ei ota kantaa mahdolliseen korjaustyön mahdollisuuteen. Poliisi on tietoinen kuitenkin patsaiden osien nykyisistä sijainneista. Patsaiden osat tullaan palauttamaan mahdollisimman kattavasti omistajatahoille.
Rikoksia voi kuvailla tyhmän rikoksen ylistyslauluna. Kulttuurihistoriallisesti korvaamattomia ja jo materiaalisesti satoja tuhansia euroja maksavia patsaita on vahingoitettu leikkaamalla ja siirtämällä vain vähäisen, muutaman sadan keräysmetallista saatavan euron johdosta. Patsaiden siirtämiseen ja pilkkomiseen on mitättömän hyödyn lisäksi käytetty lukemattomien tuntien työmäärä. Jo yksittäisestä tutkinnan kohteena olevasta rikosnimikkeestä on säädetty ankarimpana rangaistuksena neljä vuotta vankeutta. Rikoksia ei siis kenenkään näkökulmasta voi katsoa kannattaviksi kenellekään asianosaisista. Ei myöskään tekijöille.
Rikoksesta epäiltynä olevat ovat määrätty matkustuskieltoon. Mahdollinen myöhempi rangaistus arvioidaan syyttäjän syyteharkinnan jälkeen oikeudessa, ei esitutkinnan aikana.
Poliisi tutkii rikoksia seuraavin nimikkeillä:
Törkeä varkaus, törkeä vahingonteko, Lappeenranta 6.10.2023
Törkeä varkaus, törkeä vahingonteko, Tampere 12.10.2023
Törkeä varkaus, Tampere 11- 12.10.2023
Tutkinnan kohteina olleet teokset
Teksti on lainattu teosesittelyistä.
RUNON SIIVET, Tampere
Betonimyllystä runon siivet, Lauri Viidan muistomerkki 1991 veistos.
pronssi, graniitti, nupukivet
korkeus 340 cm ; halkaisija 620 cm
Teoksen sijainti: Pispalanharjun ja Pispankadun välinen metsikkö.
Muistomerkki pystytettiin kirjailija Lauri Viidan (1916-1965) muistoksi. Aloitteen tekivät Pirkkalaiskirjailijat ry ja Pispalan Moreeni ry. Tampereen kaupunki julisti muistomerkistä yleisen kilpailun, jonka voitti kuvanveistäjä Pertti Mäkinen. Muistomerkki rahoitettiin Winterin lahjoitusrahaston varoilla. Muistomerkin jalustaosa kohoaa kaksiosaisena kohti sen keskeistä osaa, runon siipiä. Ympyrän muotoon tehty uloin kiveys johtaa kohti punagraniittikehää, jonka nupukivillä päällystetty keskus muodostaa jalustan pronssista valetuille, raskaille, lohkaremaisille runon siiville. Suunnitelma muistomerkistä sai hahmonsa välittömästi lukiessani Betonimylläri-runokokoelmaa. Nimiruno koko väkevyydessään teki minuun juuri sen vaikutuksen, mikä on nyt nähtävissä valmiissa muistomerkissä, totesi kuvanveistäjä Pertti Mäkinen. Muistomerkki paljastettiin Lauri Viidan syntymän 75-vuotispäivänä vuonna 1991. Teos sijaitsee Pispalan portilla Lauri Viidan museoon johtavan tien varrella.
KALAPOIKA, Tampere
Teoksen sijainti: Viinikka, Lampipuisto.
Veistos kuvaa pylvään päällä tasapainottelevaa poikaa, joka näyttää juuri napanneen lammesta suurikokoisen kalan. Kalan suusta suihkuaa vesi. Kaupunginpuutarhuri Viljo Tarko (1936-1965) näki veistoksen kipsiluonnoksen ja ehdotti, että siitä tehty pronssiveistos sijoitetaan johonkin kaupungin puistoon.
Tarko oli kiinnostunut puistojen sosiaalisesta merkityksestä virkistyspaikkoina. Kaupunki tilasi veistoksen tamperelaiselta Unto Hietaselta ja sijoitti sen Viinikan Lampipuistoon lammen rantaan. Veistos paljastettiin 30.9.1957.
Unto Hietanen (1928-2009) syntyi Tampereella kuvanveistäjäperheeseen. Hänen isänsä oli kuvanveistäjä Jussi Hietanen. Hietanen opiskeli Suomen taideakatemian koulussa vuosina 1949-52. Hänen teoksiaan oli ensimmäistä kertaa esillä näyttelyssä vuonna 1952.
KURJET, Lappeenranta
Tiuruniemen sairaalan pihalla, Lappeenrannassa, tunnetun kuvanveistäjä Armas Hutrin teos Kurjet (1964).
