Kolme keskeistä kysymystä lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista – ja poliisin vastaukset

Seksuaalirikokset – varsinkin lapsiin kohdistuvat – ovat olleet viime viikkoina esillä sekä virallisissa että epävirallisissa keskusteluissa eduskunnasta työpaikkojen kahvihuoneisiin. Aihe on vakava ja herättää paljon tunteita. Keskustelulle ja vastauksille on ilmeinen tarve. Helsingin poliisin näkökulmasta on tärkeää, että asiasta keskustellaan. Näin rikollinen toiminta myös opitaan tunnistamaan entistä paremmin ja ihmiset osaavat toimia, mikäli joku heidän lähipiirissään joutuu seksuaalirikoksen uhriksi.

Seksuaalirikosten uhreja on kaikenikäisiä, ja rikoksen uhriksi voi joutua sukupuolesta riippumatta. Samoin seksuaalirikosiin syyllistyvät eri-ikäiset ja eri sukupuolta olevat ihmiset. Tässä tietopaketissa keskitytään lapsiin kohdistuviin seksuaalirikokseen, niiden ennalta estämiseen ja selvittämiseen. Suomen lain mukaan jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Helsingin poliisin seksuaalirikostutkijat ja ennalta estävän toiminnon työntekijät kohtaavat säännöllisesti lapsia ja nuoria sekä heidän kanssaan työskenteleviä aikuisia erityisesti kouluissa mutta myös siellä, missä nuoret viettävät vapaa-aikaa. Poliisi lähtee sekä lasten että aikuisten opastamisessa liikkeelle seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta, joka tarkoittaa, että jokainen päättää itse kenen kanssa, milloin, millä tavalla ja miten usein on valmis seksuaaliseen kanssakäymiseen. Seksuaalisesta kanssakäymisestä voi aina kieltäytyä. Oma aiempi toiminta ei vähennä oikeutta kieltäytyä seksistä.

On muistettava, että Suomessa niin kutsuttu suojaikäraja on 16 vuotta. Suojaikärajalla on tarkoitus suojella alle 16-vuotiaita seksuaalisen toiminnan kohteeksi joutumiselta. Nuorten välisissä seurustelusuhteissa tapahtuvia seksuaalisia tekoja ei ole sanktioitu, kunhan osapuolten iässä tai henkisessä ja fyysisessä kehityksessä ei ole suurta eroa eikä kenenkään itsemääräämisoikeutta loukata (RL 20:7a § rajoitussäännös).

Huonoa käytöstä vai rikos?

On tärkeää, että lapset sekä aikuiset tietävät, missä menee raja huonon käytöksen ja rikollisen toiminnan välillä. Vastuu on kuitenkin aina aikuisella. Teon rangaistavuuteen ei ole vaikutusta sillä, onko alaikäinen itse aloitteellinen. Aikuisen vastuulla on myös ottaa selvää lapsen iästä. Seksuaalirikokseen syyllistynyt ei voi vedota tietämättömyyteen, jos hän on tietoisesti jättänyt lapsen iän selvittämättä.

Rikosnimikkeet, rikosten tunnusmerkistöt ja rikoksista seuraavat rangaistukset selviävät rikoslaista. Rikoslain luvussa 20 määrätään rangaistaviksi seuraavat teot:

• raiskaus
• törkeä raiskaus
• pakottaminen seksuaaliseen tekoon
• seksuaalinen hyväksikäyttö
• seksuaalinen ahdistelu
• lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö
• törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö
• seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttö
• seksuaalipalvelujen ostaminen nuorelta
• lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin
• sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta koskevan esityksen seuraaminen
• paritus
• törkeä paritus

Lisäksi rikoslain luvussa 17 määrätään rangaistaviksi:

• sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen
• törkeä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittäminen
• sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapito
• sukupuolisiveellisyyden julkinen loukkaaminen
• sukupuoliyhteys lähisukulaisten kesken

Kaikki lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset ovat yleisen syytteen alaisia, eli poliisi voi tutkia niitä ja syyttäjä syyttää niistä, vaikka asianomistaja ei vaatisi niistä rangaistusta. Alle 18-vuotiaisiin kohdistuneet seksuaalirikokset vanhenevat nykyisen lainsäädännön mukaan vasta siinä vaiheessa, kun rikoksen uhri eli asianomistaja täyttää 28 vuotta.

Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö -rikoksen tunnusmerkistö voi täyttyä esimerkiksi silloin, jos aikuinen ehdottaa lapselle seksuaalisia tekoja, lähettää lapselle seksuaalisävytteisiä kuvia tai pyytää niitä lapselta tai esimerkiksi kehuu lapsen rintoja. Poliisi kehottaa ilmoittamaan seksuaalirikosepäilystä matalalla kynnyksellä. Ilmoittajan ei tarvitse tietää, onko asiassa kyse rikoksesta vai ei. Poliisi tekee arvion ja pyytää tarvittaessa lisätietoja. Poliisi on velvollinen ilmoittamaan tietoonsa tulleesta seksuaalirikosepäilystä alaikäisen asianomistajan huoltajalle.

Poliisi neuvoo lasten huoltajia selvittämään, mitä verkkopalveluita oma lapsi käyttää ja miten ne toimivat. On hyvä varmistaa, että lapsi tietää, ketkä näkevät hänen tietonsa ja sisällöt, jotka hän lataa palveluun. Useimmissa verkkopalveluissa on ikärajat, ja poliisi suosittelee noudattamaan niitä. Esimerkiksi Whatsapp-pikaviestipalvelun ikäraja on Suomessa nykyisin 16 vuotta. Helsingin poliisi julkaisi tammikuun alussa ohjeet , miten lasta voi suojella seksuaalirikoksilta sosiaalisessa mediassa. Aivan yhtä tärkeää on kuitenkin tietää, missä ja keiden kanssa lapsi viettää aikaa verkon ulkopuolella.

Milloin täytyy tehdä ilmoitus poliisille?

Lastensuojelulain pykälän 25 mukaan muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon, lasten päivähoidon, opetustoimen, nuorisotoimen ja seurakunnan tehtävissä toimivalla on velvollisuus salassapitosäännösten estämättä ilmoittaa poliisille, jos heidän tietoonsa tulee mahdollinen lapseen kohdistunut seksuaalirikos. Poliisi kehottaa ylipäänsä jokaista, jolla herää epäilys seksuaalirikoksesta, ilmoittamaan asiasta poliisille.

Akuuteissa tilanteissa tulee soittaa hätänumeroon 112. Muutoin ilmoituksen voi tehdä lähimmällä poliisiasemalla. Sähköistä rikosilmoitusta ei suositella ensisijaisena vaihtoehtona seksuaalirikostapauksissa. Mikäli ei ole varma, onko tilanne akuutti, voi soittaa hätänumeroon ja kysyä neuvoa, miten pitäisi toimia.

Liitteenä on kaavio, joka kuvaa yksinkertaistetusti, mitä yleensä tapahtuu sen jälkeen, kun poliisi saa ilmoituksen epäillystä seksuaalirikoksesta.

Mistä saa apua?

Seksuaalirikoksen uhri tai uhrin läheinen voi saada tukea ja tietoa muun muassa Rikosuhripäivystyksestä (RIKU), Raiskauskriisikeskus Tukinaisesta, kouluterveydenhuollosta, Tyttöjen/Poikien talosta, Mannerheimin Lastensuojeluliitosta tai Väestöliitosta. Poliisi ohjaa seksuaalirikoksen uhrin ja hänen läheisensä tukipalveluiden piiriin.

Poliisiin voi ottaa yhteyttä myös silloin, kun kaipaa neuvoja tai konsultaatiota. Helsingin poliisilaitoksella on Whatsapp-numero 050 342 2133, johon sekä aikuiset että nuoret voivat laittaa matalalla kynnyksellä viestiä muun muassa seksuaalirikoksiin liittyvissä kysymyksissä. Helsingin poliisin ennalta estävän toiminnon tavoittaa sähköpostitse osoitteesta ennaltaestava.helsinki@poliisi.fi, ja Helsingin poliisin seksuaalirikosten tutkintaryhmän osoitteesta seksuaalirikokset.helsinki@poliisi.fi.

Rikosprosessi seksuaalirikosasioissa png, 224,6 kB