Korona laittoi työelämän muutoksen käyntiin myös poliisissa

Korona-aikaa on eletty pian puolitoista vuotta. Olemme oppineet toimimaan työelämässä ja vapaa-ajalla aikaisempaan nähden uudella tavalla ja sopeutuneet, kuka paremmin, kuka huonommin. 

Äskettäin mediassa uutisoitiin, että alle viisikymmentävuotiaiden naisten kokemus työelämästä on huonontunut. Valtiotyönantaja puolestaan on havainnut omassa seurannassaan, että korona-aikana työaikasaldojen määrät ovat kasvaneet. 

Toisaalta on tullut viestiä myös siitä, että asiantuntijatyössä laaja etätyö on parantanut työelämän ja yksityiselämän yhteensovittamista. Siitäkin huolimatta, että ajoittain kotietätyö on ollut hektistä, kun kotona ovat työskennelleet molemmat puolisot ja lapset ovat käyneet samalla kotikoulua. Moni etätyöläinen onkin näissä tilanteissa toiminut multitalenttina, ollen samalla vähintään keittäjä, opettaja, IT-tuki ja oman työnsä asiantuntija. 

Parhaillaan pohditaan eri toimialoilla ja järjestöissä etätyön tai monipaikkaisen työn tulevaisuutta ja pelisääntöjä epidemian hellittäessä.

Poliisi on onnistunut suojaamaan henkilöstönsä 

Poliisin henkilöstö on selvinnyt koronasta hyvin. Olemme noudattaneet sitoutuneesti sekä terveydenhuollon että työnantajan ohjeistusta. Tästä sitoutumisesta ja sinnikkyydestä on syytä kiittää koko poliisin henkilöstöä. 

Aiemmin poliisissa on seurattu koronasta johtuvia poistumia viikkotasolla, viime aikoina kuukausittain. Poliisin henkilöstön ns. nuppiluku on heinäkuun (2021) tiedon mukaan hieman alle 10 500 henkilöä. Koko korona-aikana konsernissa koronaan sairastuneita on ollut noin 300 henkilöä, lääkärin määräämässä karanteenissa vajaa 1 200 henkilöä ja omaehtoisessa karanteenissa 770 henkilöä. Nämä luvut saattavat sisältää jonkin verran päällekkäisyyksiä, mutta suuruusluokat seurannasta kuitenkin ilmenevät hyvin. 

Poliisissa sairastuneita on ollut vajaat 3 % henkilöstöstä, kun Suomen kaikkien asukkaiden kohdalla luku on noin 2 %. Kun huomioidaan poliisin työn laatu esimerkiksi valvonnan- ja hälytystoiminnan tehtävissä, joissa kontaktia muiden henkilöiden kanssa ei ole aina mahdollista välttää, voidaan sanoa, että poliisi on selvinnyt epidemiasta hyvin. Karanteenissa, joko lääkärin määräämässä tai omaehtoisessa, olleiden määrä on noin 17 % henkilöstöstä. 

Keinot, joita poliisi on käyttänyt suojatakseen henkilöstöään, ovat olleet moninaisia. Suojavälineitä on hankittu riittävästi alun saatavuusongelmien ja maskien hyötyjä koskeneen epätietoisuuden jälkeen. Henkilöstöä on kannustettu käyttämään maskia työpaikalla ja työtehtävissä. Käsihygieniaa on korostettu ja kättelemisestä on luovuttu kokonaan. Virkamatkoja ei käytännössä enää tehdä muutoin kuin operatiivisista syistä. Kokoukset sekä henkilöstö- ja yhteistyötapaamiset järjestetään pääosin videoneuvotteluina matkustamisen ja kohtaamisten välttämiseksi. Tekniikka ja yhteydet toimivat nykyisin pääsääntöisesti hyvin ja henkilöstö on oppinut toimimaan videoneuvotteluissa. Poliisin henkilöstö on ohjattu alusta pitäen kotietätyöhön aina kun se työtehtävät huomioon ottaen on mahdollista. Rokotuksissa saa käydä työajalla.

Toimenpiteet koronan leviämisen estämiseksi ovat vaikuttaneet myös muihin lyhyisiin sairauspoissaoloihin poliisissa. Kun verrataan vuosien 2019 ja 2020 lyhyiden sairauspoissaolojen määriä, koko poliisikonsernissa poissaolot ovat laskeneet 9,8 pv/htv 9,1 päivään henkilötyövuotta kohden. 

Etätyö on lisääntynyt merkittävästi erityisesti asiantuntijavirastoissa (Keskusrikospoliisi, Poliisiammattikorkeakoulu ja Poliisihallitus). Näissä poliisin virastoissa lyhyiden sairauspoissaolojen lasku on ollut selkeämpää: Polamkin luvut ovat 6,6 / 5,9, Poliisihallituksen 9,0 / 4,4 ja KRP:n 7,8 / 7,1. Samaan aikaan etätyö on lisääntynyt Poliisihallituksessa 4 500 päivästä 39 000 päivään, Polamkissa vastaava luku on 3 000 pv / 12 000 pv ja KRP:ssä 1 700 pv / 22 000 pv. Koko poliisihallinnossa tehtiin vuonna 2019 etätyötä vajaat 10 000 pv, mutta vuonna 2020 jo lähes 110 000 päivää. 

Etätyön hyödyt ja haasteet

Etätyö ei poliisissakaan sovi kaikkiin tehtäviin. Poliisissa tehdystä etätyöstä selvästi yli puolet (61 %) on asiantuntijoiden tekemää. Itsenäiseen asiantuntijatyöhön etätyö sopiikin varmasti parhaiten. Toimihenkilöiden osuus etätyöstä on ollut noin 29 % ja loput 10 % on esimiesten, johdon ja muiden henkilöstöryhmien etätyötä. 

Korona-aikana myös poliisissa on havaittu, että ainakin joillakin henkilöillä työaikasaldot ovat kasvaneet. Tätä saattaa selittää se, että aikaisemmin etäpäivän työajan arvo oli aina 7 h 15 minuuttia, mutta korona-aikana etätyössäkin työajat on kirjattu todellisen tehdyn työajan mukaan. On hyvä, jos tällä muutoksella on saatu harmaa työaika näkyviin. Huonoa on, jos etätyö on jostain syystä johtanut siihen, että työtä on kasaantunut joillekin henkilöille enemmän kuin toisille. 

Saadun palautteen mukaan etätyössä on myös negatiivisia puolia: on kokemusta yksinäisyydestä, esimiehen ja kollegoiden tuen puuttumisesta, työergonomiaan liittyvistä ongelmista ja väsymisestä kotietätyöhön. Näyttää siltä, että monipaikkaisen työn käytännöt ja etäjohtaminen tarvitsevat vielä kehittämistä.

Toimistotyöstä paikkariippumattomaan työhön

Valtiovarainministeriö on äskettäin julkistanut monipaikkaista työtä koskevan strategian. Strategiassa on kaksi sellaista linjausta, jotka varmasti ohjaavat työn kehittymistä myös poliisissa. Ensinnäkin, jos työtehtävät sen vain mahdollistavat, monipaikkainen työ on samanarvoista kuin toimistolla tehtävä työ. Toiseksi valtiolla kokoaikainen etätyö ei ole tavoitteena. Mielestäni nämä linjaukset ovat hyviä lähtökohtia työn kehittämiselle. 

Työn tekemisen paikkariippumattomuus on työnantajalle kilpailuvaltti, kun tehtäviin haetaan parasta osaamista markkinoilta. Monipaikkaisella työllä voidaan vaikuttaa siihen, että paras osaaminen on mahdollista saada, vaikka parhaan osaajan elämänpiiri olisikin suhteellisen kaukana toimistolta. Henkilöstön työssä jaksamista sekä työn ja yksityiselämän yhteensovittamista on mahdollista tukea monipaikkaisella työllä. Kodin ja toimiston välisen liikenteen vähenemisellä on luonnollisesti merkitystä ympäristönkin kannalta. Myös se on hyvä, että henkilöstö työskentelee ainakin osan ajasta toimistolla. Uusien henkilöiden perehdytys ja työyhteisöön sitouttaminen helpottuu. Henkilöstön keskinäinen kohtaaminen vaikuttaa positiivisesti työyhteisön toimivuuteen ja työyhteisön muodostumiseen, yhteisiin arvoihin sitoutumiseen sekä yhteistyön sujumiseen. 

Jatkossakin on muistettava, että monipaikkainen työ ei sovellu samalla tavalla kaikkiin tehtäviin. Tätä keskustelua on työyhteisössä käytävä avoimesti ja läpinäkyvästi, jotta henkilöstön kokemus oikeudenmukaisuudesta ja tasapuolisuudesta toteutuu. Samalla on hyvä miettiä niitä keinoja, joilla monipaikkaisen työn mahdollisuuksia voitaisiin edistää myös niissä tehtävissä, joissa se ei tällä hetkellä ole mahdollista esimerkiksi teknisistä tai työvälineisiin liittyvistä syistä. Keskustelu monipaikkaisen työn ja toimistotyön hybridimallista poliisissa jatkuu kesälomien jälkeen.

Toimistotyön käytäntöjä kannattaa miettiä nyt, kun olemme huomanneet, että korona-ajan toimintatavoilla on ollut vaikutusta muun muassa sairauspoissaolojen vähenemiseen. Varmasti käsihygienian merkitystä korostetaan jatkossakin ja käsidesit säilyvät toimistotiloissa näkyvillä paikoilla. Luovutaanko myös kättelemisestä lopullisesti? Aika näyttää. Todennäköisesti virkamatkoja hoidetaan jatkossa entistä enemmän videoneuvotteluina, varsinkin kun olemme oppineet niitä hyvin käyttämään. 

Juuri tässä hetkessä olisi kuitenkin vielä muistettava sinnikkäästi noudattaa korona-ajan ohjeita: käytetään maskeja, pidetään etäisyyttä, vältetään kontakteja ja muistetaan käsihygienia. Vaikka poliisissa on totuttu toimimaan yllättävissä tilanteissa, tämä on ollut meillekin ainutlaatuinen koettelemus. Poliisin sopeutumiskyky on osoittautunut hyväksi, mutta edelleen voimme oppia ja kehittää toimintaamme paremmaksi. 

Olemme pärjänneet korona-ajan oikein hyvin. Koetetaan kaikki jaksaa vielä hetki. 

Minna Gråsten
Neuvottelupäällikkö
Poliisihallitus