Koronaepidemia näkyy myös Itä-Suomen poliisin viime vuoden tilastoissa

Korona-epidemian vaikutukset heijastuvat myös poliisin toimintatilastoissa menneeltä vuodelta. Korona -epidemian vuoksi maassa oli poikkeustila ja runsaasti erilaisia rajoitteita. Nämä vähensivät ihmisten liikkumista julkisilla paikoilla ja lisäsi kotona vietettyä aikaa.

 - Epidemia heijastuu poliisin tilastoissa muun muassa kiireellisten hälytystehtävien ja yleisillä paikoilla tapahtuneen väkivaltarikollisuuden vähenemisellä. Kummatkin vähenivät lähes viidenneksen edellisvuodesta, sanoo Itä-Suomen poliisipäällikkö Mikko Masalin.

Vaikka kiireellisten hälytystehtävien määrä väheni, niin kotihälytystehtävien määrä lisääntyi edellisvuodesta noin 1600. - Poliisin tiedossa on, että tässä viidenneksen lisäyksessä on osa Koronan tuomaa lisäystä. 

- Huolestuttavaa on, että huumausainerikosten määrä lisääntyi edellisvuodesta liki neljällä ja puolella sadalla kappaleella. 
Huumausainerikollisuuteen liittyvät usein myös omaisuusrikokset. Poliisin tietoon tuli omaisuusrikoksia viime vuonna 2500 kappaletta enemmän kuin vuonna 2019. - Nämä luvut yhdessä ovat huolestuttavia. Suunta on aivan väärä, sanoo Masalin.

Poliisilaitos teki tutkinnallisesti hyvää työtä. -Rikoslakirikosten selvitysprosentti oli valtakunnallisessa vertailussa neljänneksi paras. 

Poliisilaitoksen henkilöstössä suurimmat muutokset olivat muissa kuin poliisin viroissa. Laitoksen palveluksessa oli viime vuonna keskimärin 650 poliisia. Poliisien määrä on pysynyt jokseenkin samana kaksi peräkkäistä vuotta. Muun henkilöstön määrä lisääntyi jonkin verran. Tämä johtuu poliisipäällikön mukaan siitä, että joitakin sellaisia poliisin virkoja, joissa ei tarvita poliisivaltuuksia, muutettiin siviiliviroiksi. -Tämä on myös Poliisihallituksen ohjeistus, toteaa Masalin.

Poliisin tietoon tulleiden rikoslakirikosten määrä lisääntyi koko maassa viime vuonna ja Itä-Suomessa poliisin tietoon tuli liki 5 000 rikoslakirikosta edellisvuotta enemmän 

Itä-Suomessa tuli viime vuoden aikana poliisin tietoon 44 605 rikoslakirikosta, joka on 4 823 rikosta enemmän kuin vuonna 2019 (+ 12,12 %). Määrällisesti eniten on ollut nousua omaisuusrikoksissa sekä huumausainerikoksissa ja tämä sama kehityssuunta on nähtävissä myös valtakunnallisesti. 
 

Omaisuusrikosten määrä lisääntyi yli 15 prosenttia 

Lukumäärällisesti Itä-Suomessa poliisin tietoon tuli vuoden 2020 aikana 19 221 omaisuusrikosta, mikä on 2 537 omaisuusrikosta enemmän kuin vuotta aiemmin. Koronaepidemialla on oletettavasti ollut oma osuutensa lukujen taustalla. Koronan vuoksi ihmiset ovat pysytelleet enemmän kotona ja se selittänee ainakin osittain asuntomurtojen vähenemisen sekä vapaa-ajanasuntoihin kohdistuneiden murtojen lisääntymisen. Myös ulkomailta tulevilla rikollisryhmillä on koronan vuoksi ollut hankalaa matkata muihin maihin ja tämä näkyy myös asuntomurtojen vähenemisessä. Asuntomurrot vähenivät viime vuonna 39,02 prosentilla, kun vastaavasti mökkimurrot lisääntyivät samassa suhteessa eli 39,75 prosentilla. 

Petosrikosten määrä lähti nousuun jo alkuvuonna ja lopulta koko 2020 vuonna niitä tuli poliisin tietoon hieman yli 50 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Lukumäärällisenä lisäys on 1 358 petosrikosta enemmän kuin vuonna 2019.  Suurin osa petosrikoksista tapahtuu nykyisin tietoverkossa erilaisilla kauppa-alustoilla. Muita petosrikollisuuden muotoja ovat edelleen valepoliisit, romanssihuijarit sekä esimerkiksi postilähetyshuijarit. Poliisi on tiedottanut näistä edellä kerrotuista petosilmiöistä säännöllisesti, mutta varoitukset eivät ilmeisimmin ole tavoittaneet kaikkia. Petosrikoksissa käytetään yleisimmin hyväksi ihmisten ahneutta ja hyväuskoisuutta.

Liikemurrot lisääntyivät Itä-Suomessa viime vuonna reilulla 42 prosentilla, joka lukumäärällisesti on 269 tapausta enemmän kuin vuonna 2019. Viime vuonna automurtojen sekä muiden murtovarkauksien määrät Itä-Suomessa lisääntyivät kummankin rikostyypin osalta reilun kuuden prosentin verran edellisestä vuodesta. 

Kiristysrikokset lisääntyivät Itä-Suomessa viime vuoden aikana valtakunnallisen suuntauksen mukaisesti. Itä-Suomessa viime vuonna poliisin tietoon tuli 289 kiristysrikosta, joka on 239 kiristysrikosta enemmän kuin vuonna 2019. Rikosten lisääntymisen taustalla on tietoverkoissa eri sovellusten kautta tehdyt kiristykset tai kiristyksen yritykset. Myös Vastaamo -tutkinta vaikutti Itä-Suomessa noin kahden sadan rikosilmoituksen verran, joissa asianomistajia kiristettiin tai yritettiin kiristää. 

Väkivaltarikosten ja seksuaalirikosten lukumäärä väheni Itä-Suomessa

Poliisin tietoon tulleen väkivaltarikollisuuden määrä laski Itä-Suomessa viime vuonna vähän seitsemän prosentin verran edelliseen vuoteen verrattuna. Lukumäärällisesti vähennystä oli 238 rikoksen verran. Kaikkiaan väkivaltarikoksia poliisin tietoon Itä-Suomessa tuli viime vuonna 3 158 kappaletta.

Viime vuonna pahoinpitelyrikosten määrä väheni yleisillä paikoilla reilulla 17 prosentilla, sen sijaan yksityisten paikkojen pahoinpitelyjen määrä pysyi lähes ennallaan. Valtakunnallisesti tarkasteltuna pahoinpitelyjen määrä oli myös laskeva, mutta törkeiden pahoinpitelyjen osalta Itä-Suomi poikkeaa valtakunnan linjasta positiivisesti. Valtakunnallisesti törkeiden pahoinpitelyiden määrä kasvoi yli kahdeksan prosenttia, kun vastaavasti Itä-Suomessa ne vähenivät samassa suhteessa. Myös perheväkivaltaan liittyvien juttujen määrä väheni Itä-Suomessa viime vuonna yli 15 prosenttia. 

Vaikka väkivallan määrä kokonaisuutena väheni viime vuonna, niin henkirikosten ja henkirikosten yritysten määrä lisääntyi Itä-Suomessa yli 37 prosenttia edellisvuodesta. Myös valtakunnallisesti tarkasteltuna väkivaltarikosten määrä on hieman vähentynyt, mutta henkirikosten ja niiden yritysten määrä on lisääntynyt. 

Itä-Suomessa poliisin tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrä väheni viime vuonna lopulta vain reilulla kahdella prosentilla, kun ensimmäisen vuosipuoliskon aikana vähennystä oli 15 prosentin verran. Lukumäärällisesti Itä-Suomessa viime vuonna poliisin tietoon tuli 343 seksuaalirikosta, joista raiskauksia oli 136 tapausta. Raiskaukset olivat Itä-Suomessa ainoa seksuaalirikoslaji, joiden määrä viime vuonna hivenen nousi eli viime vuonna poliisin tietoon tuli neljä raiskausta edellistä vuotta enemmän. Lukumäärällisesti seksuaalirikosten väheneminen sisältyy normaaliin kausivaihteluun.       

Huumausainerikosten lukumäärä on lisääntynyt edellisvuodesta yli 15 prosenttia

Kesäkuun lopussa vuonna 2020 Itä-Suomessa poliisin tietoon tulleiden huumausainerikosten määrä oli vuoden alkupuoliskolla tuplaantunut vuoteen 2019 verrattuna. Jälkimmäisellä vuosipuoliskolla nuo luvut tasaantuivat ja lopputulema oli, että huumerikosten määrä Itä-Suomessa lisääntyi reilulla 15 prosentilla. Lukumäärällisesti vuoteen 2019 verrattuna poliisin tietoon tuli viime vuonna 443 huumerikosta enemmän. Alkuvuoden 2020 lukujen taustalla oli pitkälti Tullin paljastama Tor-verkossa toimineen Silkkitie -myyntisivuston palvelimen takavarikointi ja tästä materiaalista paljastuneiden huumausainerikosten tutkinta. Itä-Suomen poliisilaitoksen tutkittavaksi tuosta Tullin paljastamasta rikoskokonaisuudesta tuli kaikkiaan yli 400 eri asteista huumausiainerikosta.

Huumausaineiden ja niiden käyttäjien määrä on huolestuttavasti lisääntynyt. Huumeiden hankkiminen on nykyisin helppoa ja sen vuoksi etenkin nuorten käyttäjien määrä on ikävä kyllä lisääntynyt. Verkossa tapahtuvan huumekaupan vuoksi huumeita on helposti saatavilla mihin päin Suomea tahansa kaupungin tai kunnan kokoon katsomatta.

Huumausaineiden käyttäjäkunnan lisääntyminen on johtanut kasvaneeseen syrjäytyneiden määrään. Tämä on erityisen huolestuttava kehityssuunta yhteiskunnassa varsinkin, kun yhteiskunnan kelkasta putoajat ovat enenevässä määrin nuoria. Lisääntynyt huumausaineiden käyttö näkyy myös liikenteessä, jossa liki puolessa rattijuopumustapauksissa päihtymys on aiheutettu muulla kuin alkoholilla. 

Ennalta estävä toiminta

Itä-Suomen poliisilaitoksella toimii kolme maakunnallista ennalta estävän toiminnan ryhmää kuudella eri poliisiasemalla. Ryhmien kanssa tiiviissä yhteistyössä toimii kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöä sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimesta. Ryhmien ensisijainen tehtävä on huolehtia poliisin ennalta estävän strategian (Enska 2019-2023) lausumien erityisten työmuotojen (lähipoliisitoiminta, paikallinen ongelmanratkaisu, ankkuri, marak ja huolta aiheuttavat henkilöt) toteuttamisesta.

Lisäksi ryhmät suorittavat esitutkintaa asioissa, missä tekijäksi epäillään alle 18 -vuotiasta henkilöä, jolla ei ole mainittavaa rikoshistoriaa. Juttujaon tarkoituksena on seuloa ryhmille asiakkaiksi sellaisia nuoria, jotka ovat vaarassa luisua rikollisen elämäntavan piiriin ja siten syrjäytyneeksi.

Ankkuritoiminnassa käsiteltiin Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella vuoden 2020 aikana 252 nuoren asiaa (suostumuksen antaneet). Asiakkuusmäärien kehitys kääntyi kolmannella vuosineljänneksellä selvään kasvuun. Suurin yksittäinen syy ankkuriasiakkuuteen oli rikosepäily (167 tapausta). Muut tulosyyt liittyivät erilaisiin nuoren hyvinvointiin liittyviin ongelmiin ja päihteiden käyttöön. Nuorimmat ankkuriasiakkaat olivat vasta 7 -vuotiaita valtaosan ollessa kuitenkin 14-16 -vuotiaita. Lähes kaikki ankkuriasiakkaat ohjautuivat tiimeille poliisitoiminnan piiristä. Muita väyliä asiakkuuteen olivat koulutoimi ja lastensuojelu tai muulla luokittelemattomalla tavalla.

Ankkuritoiminnassa korostuu monen ammattilaisen antama työpanos yksittäisen nuoren asiassa. Pelkästään ankkuriasioissa sosiaalityöntekijöillä ja -ohjaajilla oli itsenäisiä, erillisiä asiakastapaamista 160 kappaletta, nuorisotyöntekijöillä ja terveydenhuollon edustajilla kummallakin 86 kappaletta. 

Muiden työmuotojen osalta ennalta estävät ryhmät suorittivat erityisesti lähipoliisitehtäviä, joita suoritettiin myös virtuaalisesti sosiaalisen median eri alustoilla. 

Ryhmien toiminnassa pyrittiin saavuttamaan harva-alueen väestöä, nuorisoa, vähemmistöjä ja seniorikansalaisia sekä ylläpitämään toimivia rakenteita oppilaitoksiin. Myös näissä tehtävissä hyödynnettiin monen viranomaisen osaamista. 

Rikosasioissa ryhmän tutkimissa jutuissa nimikkeinä ovat olleet eniten erilaiset pahoinpitelyt (205 tapausta) ja vahingonteot (170 tapausta) sekä yksittäisenä suurimpana nimikkeenä näpistys (247 tapausta). Myös päihteiden käyttöön liittyviä nimikkeitä on tutkinnassa tullut esiin huumausaineen käyttörikoksen (106 tapausta) ja alkoholirikkomuksen (70 tapausta) merkeissä.

Talousrikosten määrä lisääntyi yli 30 prosentilla

Itä-Suomessa poliisin tietoon tuli viime vuonna 177 talousrikosta, joka on 42 tapausta enemmän kuin vuonna 2019. Talousrikostutkinnassa Itä-Suomen alueella viime vuoden aikana saatiin rikoshyötyä poliisin haltuun yhteensä 199 381 euroa.

Liikennerikosten ja etenkin törkeiden liikennerikosten määrät lisääntyivät 

Itä-Suomessa liikennerikosten määrät lisääntyivät viime vuonna yli 12 prosentilla verrattuna vuoteen 2019. Liikennerikosten määrä nousi kaikilla osa-alueilla ja huolestuttavinta on, että törkeät liikenneturvallisuuden vaarantamistapaukset sekä rattijuopumukset ovat lisääntyneet. Tämä kehityssuunta näkyy myös valtakunnallisessa tilastossa.  

Törkeät ylinopeudet olivat jo kevään ja alkukesän aikana ilmiönä koko maassa. Itä-Suomessa törkeät liikenneturvallisuuden vaarantamistapaukset lisääntyivät koko viime vuoden aikana yli 38 prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Koko maata tarkasteltaessa törkeät tapaukset lisääntyivät liki 40 prosentin verran.

Törkeiden ylinopeuksien taustalla voi olla Korona -rajoituksista johtuen vähentyneet liikennemäärät eli tyhjät tiet ovat houkuttaneet ajamaan kovemmin. Ikävänä seikkana voi todeta, että turhan usein törkeään ylinopeuteen syyllistyivät nuoret kuljettajat. 

Rattijuopumustapausten lisääntyminen on niin ikään valtakunnallinen ilmiö. Itä-Suomen osalta voidaan todeta, että rattijuopumusten lukumäärän nousu (+ 3,95 %) sisältyy normaaliin kausivaihteluun. Valtakunnallisesti rattijuopumusten määrä lisääntyi viime vuonna liki kymmenen prosenttia edelliseen vuoteen verrattuan. Perusmuotoisissa rattijuopumustapauksissa on mainittava, että huumausaineiden vaikutuksen alaisena ajaminen on lisääntynyt merkittävästi. Näissä tapauksissa kiinnijääneistä noin puolet ovat hankkineet päihtymyksensä muuten kuin alkoholilla tai sitten on käytetty alkoholi ja huumeita yhdessä. 
 
Huumeiden vaikutuksen alaisena ajamisen osalta nimenomaan tapauskerrat ovat kasvaneet, ei niinkään niihin syyllistyneiden henkilöiden määrä. Sama henkilö on syyllistynyt samaan tekoon useampaan kertaan. Myös tähän asiaan Korona -rajoitteet vaikuttivat siten, että poliisi pystyi harvemmasta liikennemäärästä huomaamaan paremmin entuudestaan tunnetut autot ja niiden kuljettajat. 

Alkoholi ja kovat ajonopeudet Itä-Suomen liikennekuolemien taustalla

Itä-Suomen tieliikenteessä vuonna 2020 menehtyi yhteensä 25 henkilöä. Liikennekuolemista kymmenen tapahtui Etelä-Savossa, seitsemän Pohjois-Savossa ja kahdeksan Pohjois-Karjalassa, missä tilanne parantui selvästi vuoden takaiseen verrattuna. Liikennekuolemia oli viime vuonna neljä vähemmän kuin vuonna 2019. 

Loukkaantuneita oli Tilastokeskuksen mukaan 407. Alustavien tietojen perusteella loukkaantuneita on 80 vähemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisenä vuonna. Loukkaantuneiden määrä kasvoi Pohjois-Savossa kymmenellä, mutta Etelä-Savossa loukkaantuneiden määrä väheni 54:lla ja Pohjois-Karjalassa 34:lla vuoden takaiseen verrattuna (Tilastokeskus tilasto). 

Rikostorjunnan tulosten arviointia

Viime vuonna Itä-Suomessa poliisin tutkimista rikoslakirikoksista selvisi vuonna 52,3 prosenttia. Vuoteen 2019 verrattuna rikosten selvitysprosentti pysyi kuta kuinkin ennallaan.
Tarkasteltaessa omaisuus- ja väkivaltarikoksia voidaan todeta, että myös niiden osalta rikokset ovat Itä-Suomessa selvitetty liki main edellisen vuoden tasolla. Väkivalta rikosten selvitysprosentti parani hieman (+ 2,2 %) ja vastaavasti omaisuusrikosten selvitysprosentti vähän heikkeni (- 1,6 %)
Yleinen tutkinta-aikakehitys ei ole ollut tavoitteen mukaista, keskimääräinen tutkinta-aika rikoslakirikosten osalta piteni 23 vuorokaudella ja on nyt keskimäärin 176 vuorokautta eli liki kuusi kuukautta. Vaikka tämä suuntaus on valtakunnallinen niin Itä-Suomessa tutkinta-aikojen venyminen on ollut muuta maata nopeampaa.

Kotihälytystehtävien määrä lisääntyi yli 20 prosenttia

Itä-Suomessa poliisi hoiti viime vuonna 114 781 hälytystehtävää, joka on 8 298 tehtävää enemmän kuin vuonna 2019. Hälytystehtävien määrän nousun takana on koronapandemian myötä vähentyneiden kiireellisten hälytystehtävien vuoksi lisääntyneet oma-aloitteiset valvontatehtävät sekä harva-alueiden lisääntynyt valvonta. 
Tarkasteltaessa A -kiireellisyysluokan tehtäviä huomataan niiden määrän laskeneen edellisvuodesta 2 424 tehtävällä. Näin suuren tehtävämäärän pudotuksen takana on Korona -viruksen myötä vähentynyt ihmisten liikkuvuus. A-kiireellisyysluokan tehtävistä nimenomaan yleisten paikkojen pahoinpitelyt ja häiriökäyttäytymistehtävät ovat ihmisten vähentyneen liikkuvuuden vuoksi laskeneet. Ihmisten lisääntynyt kotona olo näkyy myös lisääntyneinä kotihälytystehtävinä, joita Itä-Suomessa oli 1 683 edellisvuotta enemmän. 
Kaikkiaan kotihälytystehtäviä Itä-Suomessa oli viime vuonna liki 10 000 kappaletta eli joka päivä keskimäärin 27 kotihälytystä. Myös valtakunnallisesti tarkasteltuna hälytystehtävien kehitys on saman suuntainen.

Alku vuoden aikana Itä-Suomessa poliisi oli A -kiireellisyysluokan tehtävissä paikalla keskimäärin 13,3 minuutissa tehtävän hätäkeskukselta saatuaan. Kun tarkastellaan A- ja B -kiireellisyysluokan tehtäviä yhdessä niin paikalle tulo kesti keskimäärin 18 minuuttia. Toimintavalmiuden osalta voidaan todeta, että olemme pysyneet tulostavoitteissa. Toimintavalmiusaika Itä-Suomessa on hyvä ottaen huomioon alueen maantieteellinen laajuus ja vesistöistä johtuvat pitkät välimatkat.

Itä-Suomen poliisilaitoksen myöntämien lupien määrä laski merkittävästi - vähennystä 38 prosenttia

Vuoden 2020 aikana myönnettiin poliisilaitoksen lupapalveluissa yhteensä 81 737 lupaa. Vuonna 2019 myönnettiin 132 559 lupaa. Lupamäärissä on siten vähennystä 50 822 kpl. Suurin muutos tapahtui passien osalta. Niitä myönnettiin puolet vähemmän kuin vuonna 2019. 

Lupamäärien merkittävä vähentyminen on johtunut kahdesta syystä: 
1. Vuonna 2019 myönnettiin poikkeuksellisen paljon passeja ja henkilökortteja. Passien ja henkilökorttien merkittävä kysynnän lisäys johtui ennen kaikkea pankkien kiristyneestä käytännöstä henkilöllisyyttä osoittavien asiakirjojen suhteen. 
2. Vuoden 2020 osalta Korona -pandemian rajoitukset matkustamiseen ja yleisötapahtumiin liittyen ovat vastaavasti näkyneet passien, henkilökorttien ja yleisötapahtumia koskevien lupa-asioiden merkittävänä vähentymisenä. Kysynnän vähentymiseen on myös vaikuttanut se, että Koronan takia ihmiset ovat jättäneet passeja ja henkilökortteja uusimatta, koska ovat halunneet välttää liikkumista julkisissa tiloissa. 

Ympäristöasioiden korostuminen (esim. lentomatkustamisen päästöt) on saattanut joissakin yksittäistapauksissa vaikuttaa siihen, että henkilöt ovat tehneet henkilökohtaisia ratkaisuja matkustamisen suhteen. Ei ole uusittu matkustusasiakirjaa (passi) kun on tehty päätös matkustaa ainoastaan kotimaassa. Tällä asialla saattaa pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa olla isompikin merkitys.

Vuonna 2020 myönnettiin passeja 50 prosenttia (-37 889 kpl) vähemmän ja henkilökortteja 26 prosenttia (-11 013 kpl) vähemmän kuin vuonna 2019. Myönnettyjen aselupien määrässä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Vuonna 2020 myönnettiin 10 046 aselupaa. Turvallisuusalan (esim. vartijakortti ja järjestyksenvalvojakortti) lupia myönnettiin 45 prosenttia (-1 049 kpl) vähemmän. Kysynnän vähentyminen tältä osin johtuu osaltaan siitä, ettei turvallisuusalan lupiin liittyviä koulutuksia voitu järjestää suunnitellulla tavalla koronatilanteesta johtuen. Lisäksi, kun ei ole juurikaan ollut yleisötapahtumia, niin myöskään vartijoille ja järjestyksenvalvojille ei ole ollut työtilaisuuksia.

Lupavalvonnan osalta aselupiin liittyvät seuraamuspäätökset (aseiden väliaikaiset haltuunottopäätökset, aselupien peruuttamiset tai luvanhaltijalle annettavat varoitukset) ovat lisääntyneet 15 prosenttia. Vuoden 2019 aikana näitä päätöksiä oli tehty yhteensä 597 kpl ja nyt vuonna 2020 vastaavasti 686 kpl. Muutos ei johdu kiristyneestä seuraamuskäytännöstä vaan tehostuneesta luvanhaltijoiden seurannasta.

Ajo-oikeuteen liittyvien päätösten osalta ei ole saatavissa luotettavia vertailutietoja vuosien 2019 ja 2020 välillä. Tilastot ovat kesällä 2019 tapahtuneen ajokorttien tietojärjestelmäuudistuksen johdosta puutteellisia. Poliisilaitosten kirjaamat ajo-oikeuspäätökset eivät siirry kattavasti tilastoihin, vaan osa päätöksistä jää kokonaan tilastojen ulkopuolelle. 

Poliisilaitoksen omien havaintojen ja tilastojen mukaan tieliikennelain muutos (1.6.2020 alkaen) vähensi toistuvien liikennerikkomusten perusteella tehtävien ajo-oikeuspäätösten määrää, kun rikesakot poistuivat ja tilalle tulivat liikennevirhemaksut. 1.6.2019 alkaen käräjäoikeuksilta poliisilaitoksille siirtyneet ajo-oikeusasiat puolestaan lisääntyivät seurantajaksoa 1.6.-31.12. tarkastellen, jolloin vuonna 2019 oli yhteensä 910 tapausta ja vuonna 2020 yhteensä 1 175 tapausta.

Maakuntakohtaiset tilastot ja tilastot englanniksi sekä ruotsiksi