Poliisi on saanut valmiiksi esiselvityksen Salpausselän kisojen miesten viestin loppuratkaisun tapahtumista. Ratkaisun perusteella tapahtumien katsotaan täyttävän lievän pahoinpitelyn tunnusmerkistön. Asianomistaja on ilmoittanut, ettei hän vaadi rangaistusta eikä hänellä ole korvausvaatimusta. Näin ollen asia ei etene esitutkinnan kautta syyteharkintaan koska syyttäjällä ei ole asiassa syyteoikeutta.
Ratkaisun perusteet
Kysymyksessä on hiihtokilpailun loppuratkaisusta, josta on ollut saatavilla kuvamateriaalia. Materiaalin perusteella tekoa on ollut mahdollista arvioida. Näistä on todettavissa, kuinka hiihtosauvalla lyödään edellä hiihtänyttä ja maalialueella törmätään selkään, joka aiheuttaa kaatumisen. Tapahtumasarja aiheutti vähäisen vamman.
Kokonaisuutta arvioitaessa on huomioitava, että kysymys on kilpailutilanteesta. On selvää, että mainittu toiminta ei kuulu osaksi tätä urheilulajia. Näin ollen kysymys ei ole suostumukseen perustuvasta altistumisesta toiminnalle, joka kuuluu lajiin. On todettava, että tällaisissa olosuhteissa tehty teko tulee arvioitavaksi rikoslain tunnusmerkistöjen kautta. Tässä tapauksessa kysymyksessä on joko pahoinpitelyn tai lievän pahoinpitelyn tunnusmerkistö.
Pahoinpitelyn tunnusmerkistö edellyttäisi tässä tapauksessa, että ruumiillisella väkivallalla aiheutettaisiin kipua, josta seurauksena olisi tiedottomuus tai muu vastaava tila. Tässä tapauksessa ei tule harkittavaksi tunnusmerkistön osa, jossa väkivaltaa tekemättä aiheutettaisiin vahinkoa toisen terveydelle.
Lievän pahoinpitelyn tunnusmerkistö viittaa pahoinpitelyn tunnusmerkistöön. Jos pahoinpitelyn tunnusmerkistön mukaisella toiminnalla vähäisesti terveyttä vahingoitetaan ja ruumiillisen koskemattomuuden loukkaus on kokonaisarvostelun perusteella vähäinen, on kyse lievästä pahoinpitelystä.
Tässä asiassa on mahdollista arvioida toiminta ja sen aiheuttamat seuraukset. Hiihtosauvalla lyöminen saattaisi aiheuttaa vakaviakin vammoja. Tässä tapauksessa kuitenkaan näin ei ole ollut. Vastaavalla tavalla selästä työntäminen sillä seurauksella, että työnnettävä kaatuu, saattaisi aiheuttaa vakaviakin seurauksia. Tässä tapauksessa näiden kahden erillisen teon, jotka ovat ajallisesti hyvinkin läheisessä suhteessa, aiheuttamat vammat ovat jääneet vähäisiksi, ja ne eivät ole vaatineet välittömiä lääkinnällisiä toimenpiteitä tai aiheuttaneet pysyviä vammoja. Näin ollen kokonaisuutena arvioiden aiheutettua vahinkoa on pidettävä vähäisenä.
Vastaavalla tavalla on arvioitava ruumiillisen koskemattomuuden loukkausta, jotka tässä tapauksessa ovat sauvalla lyöminen ja tönäisy. Kumpikin näistä on ollut ajalliselta kestoltaan hyvinkin lyhyitä, rajoittuen yksittäisiin tekoihin. Fyysisen kontaktin määrä on näin ollen ollut hyvinkin vähäistä.
Tapahtumasarjaa kokonaisuutena arvioitaessa on huomioitava, että kyseessä on ollut huippu-urheilijoiden välinen kilpailutilanne. Tässä tapauksessa loppusuoralle tultaessa heikompaan asemaan jäänyt urheilija on mitä ilmeisimmin kiihtynyt, jonka seurauksena on valinnut toimia edellä kuvatulla tavalla. Voisikin todeta, että tapauksessa on kysymys impulssikontrollin heikosta hallinnasta, joka on tunnekuohussa johtanut mainittuun tapahtumaan.
Rikosoikeudellisesta näkökulmasta tapahtumasarjaa on pidettävä kokonaisarvostelultaan vähäisenä, jolloin tapahtumaketjun katsotaan täyttävän lievän pahoinpitelyn tunnusmerkistön.
