Yksityisyyden suoja on jokaisen ihmisen perusoikeus, mikä rajaa poliisin mahdollisuutta tiedottaa yksittäisistä lähisuhdeväkivaltatapauksista. Lähisuhdeväkivalta ei kuitenkaan ole yksityisasia.
Aikuisten välistä lähisuhdeväkivaltaa koskevien rikosilmoitusten määrä on kasvanut merkittävästi. Osa kasvusta selittyy sillä, että ilmoitusten luokitteluun on kiinnitetty enemmän huomiota.
-Tutkintaan tulevien asioiden määrissä näkyy kuitenkin myös sovittelumahdollisuuden poistuminen. Aiemmin varsinkin lievempiin akuutteihin tilanteisiin on voitu puuttua sovittelussa, eikä raskaita rikosprosesseja ole tarvittu. Näkemyksemme mukaan sovittelusta rikosprosessin rinnalla olisi kuitenkin monessa tilanteessa hyötyä, sanoo rikostarkastaja Krista Vallila Itä-Uudenmaan poliisista.
Sovittelu mahdollisti aiemmin osapuolten luottamuksellisen kohtaamiseen puolueettoman sovittelijan välityksellä ja poliisin käsityksen mukaan onnistunut sovittelu johti myös tilanteisiin, ettei uusia ilmoituksia lähisuhdeväkivallasta enää tullut.
Lähestymiskielto – keino estää väkivaltaa ja uusia rikoksia
Lähestymiskielto on yksi tapa saada häirintä, uhkailu ja ei-toivotut yhteydenotot loppumaan. Lähestymiskieltoasioissa toimivaltainen viranomainen on käräjäoikeus. Lähestymiskieltoa koskeva asia on käsiteltävä kiireellisenä. Määrättyjen lähestymiskieltojen osalta määrät ovat alueellamme pysyneet edellisen vuoden tasolla.
Tuomioistuin on määrännyt lähestymiskieltoja tilanteissa, joissa esimerkiksi erotilanteissa toinen osapuoli häiritsee vakavasti toistuvilla viesteillä sekä tilanteissa, joissa kohdetta on konkreettisesti lähestytty ja taustalla on selkeä väkivallan uhka. Lähestymiskielloissa kirjo on laaja.
Hyviä kokemuksia teknisesti valvotuista lähestymiskielloista
Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella haettiin vuoden 2025 aikana yhteensä viisi teknisesti valvottua lähestymiskieltoa asioissa, joissa lähestymiskieltoa rikottiin toistuvasti tai muuten katsottiin olevan tarve puuttua tilanteeseen. Teknisesti valvottu lähestymiskielto ei ole tarkoituksenmukainen jokaisessa tapauksessa, mutta sitä haetaan erityisesti tilanteissa, joissa vangitsemisen arvioitaisiin olevan suhteellisuusperiaatteen vastaista.
- Varsinkin teknisesti valvotun lähestymiskiellon rikkomiset ovat johtaneet vangitsemisiin. Kokemukset teknisesti valvotuista lähestymiskielloista ovat olleet toistaiseksi hyviä ja niillä on saatu toivottu vaikutus, toteaa Vallila. Poliisi on esittänyt vangittavaksi henkilöitä myös tavallisten lähestymiskiellon rikkomisista, jos rikkomiset ovat olleet toistuvia.
Lähestymiskieltojen rikkomiset kasvussa
Poliisille ilmoitettujen lähestymiskiellon rikkomisten määrä kasvoi vuoden 2025 aikana yhteensä reilulla 50 %:lla edelliseen vuoteen verrattuna. Toistuvat ilmoitukset liittyvät usein tilanteisiin, jossa erotilanteessa vanhempien välillä määrätyssä lähestymiskiellossa on kielletty muut kuin lapseen liittyvät asialliset yhteydenotot ja toinen osapuoli jatkaa edelleen tarpeetonta viestittelyä. Tilanteet ovat valitettavia, mutta kaikissa ei ole arvioitu olevan varsinaista väkivallan uhkaa, mikä vaikuttaa päätöksiin pakkokeinojen käytöstä.
Poliisin on määrättävä väliaikainen lähestymiskielto, jos hengen tai terveyden vaarassa olevan henkilön suojan tarpeen ilmeisyys edellyttää kiellon välitöntä antamista. Väliaikainen lähestymiskielto on saatettava viipymättä ja viimeistään kolmen vuorokauden kuluttua päätöksestä väliaikaiseen lähestymiskieltoon määräämisestä toimivaltaisen käräjäoikeuden käsiteltäväksi.
- Poliisi määrää väliaikaisia lähestymiskieltoja erityisesti tapauksissa, joissa väkivaltaa käyttänyt tai uhkaavasti käyttäytynyt henkilö on otettu kiinni joko poliisilain tai pakkokeinolain nojalla ja rikoksen uhan on katsottu olevan todennäköinen vielä säilöstä päästämisen jälkeenkin, Vallila kertoo.
Riskinarvio ja pakkokeinot
Poliisi tekee riskinarvion aina jokaisen lähisuhdeväkivaltaa ja väkivaltaa yleisesti koskevan rikosasian yhteydessä. - Pyrimme kontaktoimaan osalliset ennen varsinaisen esitutkinnan alkua ja opastamme heidät tukipalveluiden piiriin. Rikosilmoituksen yhteydessä annetut ajantasaiset yhteystiedot helpottavat yhteydenottoa ja nopeuttavat prosesseja myös poliisissa, Vallila muistuttaa.
Toistuvissa ja vakavammissa väkivaltatapauksissa poliisi on kohdistanut epäiltyihin myös vapauteen kohdistuvia pakkokeinoja. Lähisuhteessa tapahtuneessa väkivallassa vangitsemiskynnystä on voitu pitää jopa matalampana kuin vastaavissa muissa väkivaltarikoksissa.
Lähisuhdeväkivalta ei ole asianomistajarikos
Poliisi saa lähisuhdeväkivallan osapuolilta toistuvasti yhteydenottoja, joissa halutaan perua aiemmin tehty rikosilmoitus asiassa osapuolten välillä syntyneen sovinnon takia. Osapuolten tavoittamisessa kuulusteluun on myös toisinaan haasteita. Niin lähisuhdeväkivallan uhrit kuin epäillyt kuulustellaan pääsääntöisesti niin, että he ovat henkilökohtaisesti läsnä. Jokainen voi vaikuttaa omien asioittensa joutuisaan hoitamiseen vastaamalla poliisin yhteydenottoihin sekä saapumalla sovittuna aikana kuulusteluun.
Lähisuhdeväkivalta ei ole yksityisasia
Lähisuhdeväkivallan tekijöille ja uhreille on tarjolla runsaasti erilaisia tukipalveluita. Lähisuhdeväkivallasta tulee ilmoittaa poliisille, eikä asian kanssa kannata jäädä yksin.
