Liikenteessä selvitty ilman kuolonuhreja, petosrikollisuuden torjuntaan tarvitaan yhteistyötä

Helsingin poliisilaitoksen tilastotiedote tammi–kesäkuu 2016.

Helsingin poliisilaitoksen tuore tilasto tammi-kesäkuun ajalta kertoo, että kaikkien Helsingin poliisille ilmoitettujen rikosten määrä on noussut reilulla yhdeksällä prosentilla viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Nousu selittyy pääasiassa sillä, että liikenteessä automaattivalvonnan suoritteiden määrä yli kaksinkertaistui vuoden takaisesta.

Omaisuusrikoksista petosrikosten määrä on jatkanut kasvuaan ja niiden torjumiseen poliisi etsii parhaillaan uusia keinoja. Katuturvallisuusindeksi on tammi-kesäkuulta 66,85, joka on 2,55 pistettä parempi kuin vuonna 2015 vastaavana ajanjaksona. A-kiireellisyysluokan hälytystehtävissä poliisin toimintavalmiusaika on ollut tasan viisi minuuttia, joka on kuusi sekuntia nopeampi aika vuoden takaiseen verrattuna.

Rikoslakirikoksia (pois lukien liikennerikokset) Helsingin poliisilaitokselle ilmoitettiin 32 895 kappaletta, mikä on 544 kappaletta enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Rikoslakirikoksista lisääntyivät eniten "muut rikoslakirikosta vastaan tehdyt rikokset", joihin lukeutuvat identiteettivarkaudet (534 kpl). Identiteettivarkaus tuli nimikkeenä rikoslakiin viime syksynä.

Liikenteessä ei yhtään kuolonuhria

Helsingin liikenteessä ei sattunut yhtään kuolemaan johtanutta onnettomuutta tammi-kesäkuun aikana. Viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla liikenneonnettomuudet vaativat viisi kuolonuhria.

– Liikenteen osalta alkuvuosi näyttää hyvältä. Liikennevahingot vähentyivät viime vuodesta (nyt 1 302 kappaletta, vastaava luku viime vuonna 1 386). Henkilövahinkoihin johtaneita liikenneonnettomuuksia oli tammi-kesäkuussa 150, kun viime vuonna vastaavaan aikaan niitä oli 180, toteaa liikennevalvonnasta vastaava ylikomisario Pekka Höök .

Liikennerikosten kokonaismäärä kasvoi reilut viisi prosenttia, mikä selittyy automaattivalvonnan tehostamisella. Liikennerikoksista eniten lisääntyivät kulkuneuvon kuljettamiset oikeudetta (+125 kpl). Rattijuopumusten kokonaismäärä kasvoi lähes kuudella prosentilla.

– Puhallutuksia oli tammi-toukokuussa hieman vähemmän kuin vuonna 2015. Valvonnan ajoitus ja kohdennus on kuitenkin ollut onnistunutta, jolloin rattijuoppoja on saatu enemmän kiinni, Höök sanoo.

Petosrikollisuuden torjuntaan haetaan keinoja yhteistyöllä

Helsingin poliisilaitos etsii keinoja alati kasvavan petosrikollisuuden torjuntaan. Petosrikoksissa on 30 prosentin kasvu tammi-kesäkuussa verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan.

– Keinoja tullaan miettimään yhteistyössä pankkien ja yritysten kanssa. Kaupankäynti siirtyy koko ajan enemmän ja enemmän nettiin ja luotettava tunnistautuminen on kaiken a ja o. Tällaisia petoksia on mahdotonta saada kuriin, ellei asiassa tehdä tiivistä yhteistyötä, rikosylikomisario Kari Niinimäki rikostorjuntayksiköstä toteaa.

Petosrikokset ovat luonteeltaan pääosin netissä tapahtuvia myynti- ja tilauspetoksia. Myyntipetokset ovat yksittäisten henkilöiden välistä kaupantekoa, jossa usein saatetaan myydä olematonta tavaraa. Tilauspetoksissa toisena osapuolena on useimmiten yritys. Näissä tapauksissa yrityksiltä yleisimmin tilataan tavaroita väärillä henkilö- tai luottokorttitiedoilla.

Petosrikosjuttuihin sisältyy usein myös identiteettivarkaus, joka tuli nimikkeenä rikoslakiin viime syksynä. Tammi-kesäkuun aikana identiteettivarkauksia tuli Helsingin poliisin tietoon 534 kappaletta.

– Identiteettivarkaudet ovat tyypillisimmin juuri sellaisia, että toisen nimissä tehdään ostoksia. Henkilö- ja luottokorttitietoja päätyy vääriin käsiin esimerkiksi verkkokauppoihin kohdistettujen tietomurtojen yhteydessä. Pahimmillaan identiteettivarkaus voi olla uhrille vuosikausien riesa, mutta tätä riskiä jokainen voi pienentää omilla toimillaan merkittävästi, Niinimäki sanoo.

Nettiostosten kanssa kannattaa olla varovainen ja mahdollisuuksien mukaan selvittää palveluntarjoajan luotettavuutta esimerkiksi asiakkaiden jättämien suositusten avulla. Ostosten tekemisessä kannattaa suosia sivustoja, joihin tunnistaudutaan esimerkiksi pankkitunnusten avulla. Lisäksi kannattaa perehtyä oman pankki- ja luottokortin käyttöehtoihin.

– Pankki- ja luottokorttien käyttörajoitukset kannattaa määritellä pankkien verkkosivuilla omien arkitarpeiden mukaan ja muuttaa niitä silloin, kun tarvitsee tehdä isompia ostoksia, nostoja tai tilisiirtoja. Jotkut pankit tarjoavat myös mahdollisuutta rajata kortin käyttöä maanosan tai maan mukaan. Näitä turvakeinoja kannattaa hyödyntää, Niinimäki vinkkaa.

Liikkuva rikollisuus haasteena

Kevään aikana myös erilaiset murrot ovat lisääntyneet. Asuntomurtoja oli 36 kappaletta enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Moottoriajoneuvoon luvatta tunkeutumiset lisääntyivät 12 prosentilla ja muut luvatta tunkeutuen tehdyt varkaudet (kellarikomero, varasto, autotalli tms.) vajaalla 15 prosentilla.

– Iso osa asuntomurroista on niin sanottujen liikkuvien rikollisryhmien tekemiä. Euroopassa liikkuu tällaisia rikollisryhmiä ja heitä saapuu vaihtelevasti toisistaan tietämättä tänne meille asti. Helsingin poliisilla on oma liikkuvan rikollisuuden tutkintaryhmä ja teemme aktiivisesti yhteistyötä muiden eurooppalaisten poliisiyksiköiden kanssa ja saamme tietoa ryhmien liikkeistä, Niinimäki kertoo.

Taskuvarkauksia on Helsingin poliisilaitoksen oman erillisen tilastoinnin mukaan tapahtunut tammi-kesäkuussa 2 626 kappaletta. Tämä on 724 kappaletta vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana.

– Nämä liikkuvien rikollisten ryhmät ovat erikoistuneet myös taskuvarkauksiin. Meillä on siviilivaatteissa työskenteleviä poliiseja partioimassa alueilla, joissa taskuvarkauksia yleensä tehdään. Teemme myös tiiviisti yhteistyötä kaupungin, Helsingin seudun liikenteen ja yksityisen sektorin toimijoiden kanssa. Näillä keinoin taskuvarkauksien määrää on saatu vähennettyä, Niinimäki toteaa.

Pahoinpitelyt yleisillä paikoilla vähenivät

Helsingin poliisilaitoksen oman erillisen kirjanpidon mukaan YJT-pro-toiminnalla (yleinen järjestys- ja turvallisuus -projekti) on estetty 213 pahoinpitelyä heinäkuun 10. päivään mennessä. Yleisellä paikalla tapahtuneita pahoinpitelyjä on 95 vähemmän kuin viime vuonna tammi-kesäkuun aikana.

– Helsingin poliisilaitoksella on kaksi noin kymmenen hengen ryhmää, jotka tekevät YJT-pro-valvontaa. Joka perjantai- ja lauantaiyönä on vähintään toinen ryhmä töissä ja he partioivat sellaisilla alueilla, joissa häiriökäyttäytymistä yleisimmin esiintyy, YJT-pro-toimintaa vetävä komisario Henri Helminen kertoo.

– Estetyiksi pahoinpitelyiksi tilastoidaan sellaiset tapaukset, joissa poliisi menee fyysisesti riitautuneiden osapuolten väliin. Suurin osa näistä tapahtuu klo 02-05, kun ravintoloista lähdetään. Ravintoloiden edustojen lisäksi tyypillisiä paikkoja ovat nakkikioskien ja taksien jonot ydinkeskustan alueella.

YJT-pro-toiminta pitää sisällään myös sidosryhmäyhteistyötä muun muassa kaupungin, julkisten liikennevälineiden ja nuorisotyötä tekevien tahojen kanssa. YJT-pron palavereissa käydään läpi kaupungilla esiin nousevia kipupisteitä, joihin haetaan ratkaisua yhteistyössä ja kohdistetaan tarvittaessa poliisitoimintaa oireileviin asioihin tai paikkoihin.

Henkirikoksia neljä, raiskausrikosten määrä nousi

Helsingissä on tapahtunut tammi-kesäkuun aikana kaksi henkirikosta ja kaksi epäselvää kuolemaa, joissa on tutkittu henkirikoksen mahdollisuutta. Seksuaalirikosten määrä on noussut 61 kappaleella viime vuoden tammi-kesäkuuhun verrattuna. Raiskausrikoksissa nousua on 45 kappaletta ja seksuaalisissa ahdisteluissa 53 kappaletta viime vuoden vastaavaan aikaan nähden.

Huumausainerikosten kokonaismäärä on pysynyt samalla tasolla, mutta törkeissä huumausainerikoksissa on lähes 44 prosentin nousu.

– Huumerikostutkinta on onnistunut alkuvuoden aikana paljastamaan maahantuontiorganisaatioita ja huumausaineiden levittäjiä Helsingissä. Tilastonousu ei kerro siitä, että huumerikollisuus tai käyttäjien määrät olisivat kasvaneet, vaan ennemminkin siitä, että poliisin paljastava työ on tuottanut tulosta, rikosylikomisario Jukka Paasio toteaa.

Mediatilasto tammi-kesäkuu 2016 pdf, 85,4 kB

Mediatilasto, ulkomaan kansalaisten osuus rikollisuudessa tammi-kesäkuu 2016 pdf, 85,4 kB