Juuri valmistuneen Kansallisen ympäristörikosten seurantaryhmän katsauksen mukaan esitutkintaviranomaisille tutkintaan tulleiden ympäristörikosten määrä on viime vuosina pysytellyt jokseenkin samalla tasolla eli juttuja on noin 2 500 vuodessa.
Tällöin ympäristörikoksen käsitteellä ymmärretään niitä laittomia menettelyitä, jolla on vaikutusta ihmisen terveyteen ja turvallisuuteen, elinympäristöön, luontoon ja eläimiin.
– Ympäristörikosten taustalla on taloudellisen hyödyn tavoittelua ja suojelutoimista aiheutuvien kustannusten minimointia, poliisitarkastaja Arto Hankilanoja Poliisihallituksesta arvioi. Hankilanoja on kansallisen ympäristörikosten seurantaryhmän puheenjohtaja.
Hankilanojan mukaan luonto- ja ympäristöarvojen merkitys yhteiskunnassa on viime aikoina korostunut. Tämä ilmenee siinä, että viime vuonna valmistui ensimmäinen ympäristörikostorjunnan strategia ja toimenpideohjelma, tieteellinen tutkimustoiminta on tuottanut alalta lisätietoa sekä lainsäädäntöä ja viranomaisten yhteistoimintarakenteita on kehitetty.
– Uusia törkeän rikoksen tekomuotoja on viety lainsäädäntöön sekä operatiivista yhteistyötä valvonta- ja tutkintaviranomaisten välillä on tiivistetty perustettujen alueellisten yhteistoimintaverkostojen kautta, Hankilanoja sanoo.
Koska suuri osa ympäristörikollisuudesta ei tule viranomaisten tietoon, kiinnijäämisriskin lisääminen on yksi keskeisistä viranomaisten kehittämiskohteista.
– Kiinnijäämisriskin kohottamiseen pyritään kehittämällä tietojohtoista viranomaistoimintaa, parantamalla ympäristörikollisuuden tilannekuvaa ja torjuntatoimien suunnitelmallisuutta, Hankilanoja sanoo.
Ympäristörikoskatsaus poliisin verkkosivulla
