Onko liikenneturvallisuudella väliä?

Tiesitkö, että joka 23 sekunti kuolee joku ihminen liikenteessä jossain päin maailmaa? Yhteensä yli miljoona ihmistä kuolee vuosittain liikenteessä maailmassa. Ei siis ole ihme, että WHO tekee maailmanlaajuisesti työtä liikennekuolemien vähentämiseksi. WHO järjesti ensimmäisen Euroopan alueen liikennepoliiseille suunnatun tapaamisen lokakuussa. Puheissa korostui poliisin tekemän liikennevalvonnan tärkeys liikennekuolemien vähentämisessä.

Vahva ja välittävä Suomi huolehtii kansalaistensa turvallisuudesta kotona, kaduilla ja rajoilla. Ihmisten kokemus liikenteen turvallisuudesta on osa kokonaisturvallisuuden kokemusta. Liikenteessä kuoli vuonna 2022 alle 200 henkilöä, mikä kertoo positiivisesta kehityksestä. Sama positiivinen suuntaus näyttäisi jatkuvan myös kuluvana vuonna. 

Noin 200 liikenteessä kuollutta ei voi kuitenkaan pitää pienenä määränä. Kuolema koskettaa usein suurta määrää kuolleen ihmisen läheisiä. Liikennekuolemat vaikuttavat myös laajemmin ihmisten turvallisuuden kokemukseen. Liikenneturvallisuudesta keskustellaan yhteiskunnassa vähän verrattuna siihen, kuinka paljon Suomessa kuolee ihmisiä liikenteessä edelleen. Henkirikosten uhrina kuolleiden määrä on pienempi mutta huumeiden käyttöön liittyviä kuolemia on taas vastaavasti enemmän. Yhtä kaikki, jokaisen ihmisen kuolema aiheuttaa inhimillistä kärsimystä sekä kustannuksia yhteiskunnalle, joskin kustannukset ovat sivuseikka menetettyyn ihmiselämään verrattuna.

Valtakunnallisessa liikenneturvallisuustyön ytimessä on tieliikenteen kuolemien ja vakavien loukkaantumisten vähentäminen. Vähentämällä niitä, vähennetään siis inhimillisen kärsimyksen lisäksi myös yhteiskunnalle koituvia kustannuksia. Poliisin liikenneturvallisuustyön ytimessä on liikennevalvonta, jota tehostetaan viestinnällä ja tuetaan seurannalla, esimerkiksi tilastoilla ja tutkimuksilla sekä palautteella. 

Suomessa on ainutlaatuinen liikennekuoleminen tutkintajärjestelmä, joka tuottaa varsin tarkkaa tietoa liikenneonnettomuuteen liittyvistä syistä. Siksi tiedetäänkin, että ylinopeus ja päihteet ovat keskeisimmät riskitekijät kuolemaan johtavissa liikenneonnettomuuksissa. Tilanne on sama muissakin Euroopan maissa. 

Poliisin liikenneturvallisuustyössä on keskeistä ylläpitää liikennevalvonnalla tietoisuutta riittävästä kiinnijäämisriskistä. Sitä ylläpidetään kohdentamalla satunnaisesti valvontaa tietojohtoisesti valitulle tiestölle ja taajamiin. Emme voi olla kaikkialla ja kaikkina vuorokauden aikoina valvontaa tekemässä mutta poliisi valvoo liikennettä joka päivä eri puolilla Suomea. Myös onnettomuusriskin vähentäminen on tavoitteena poliisin tekemässä liikennevalvonnassa. Valvontaa pyritään kohdentamaan alueisiin sekä liikenneryhmiin ajankohtina, jolloin onnettomuusriski on suurin. 

Liikenteessä otetaan turhia riskejä oman ja muiden turvallisuuden kustannuksella

Liikenneturvallisuustyö on paljon enemmän kuin poliisin toteuttama valvonta. Lopulta kyse on ihmisen valinnoista, päätöksistä ja toiminnasta. Kyse on siis ihmisen käyttäytymisestä. Miksi emme käyttäydy kaikissa tilanteissa itsellemme sekä muille ihmisille turvallisella tavalla, vaan olemme valmiita ottamaan riskejä oman ja muiden hengen sekä terveyden uhalla? 

Tätä samaa kysyi WHO:n edustaja asiasta esitelmöidessään tapaamisessa. Siksi tarvitsemme valvontaa. Mutta myös liikennesuunnittelulla on tärkeä rooli ihmisen käyttäytymisen ohjaamisessa sekä virheiden, joita meille kaikille saattaa liikenteessäkin tulla, seurausten minimoinnissa. Ruotsin Vision Zero tavoitteessa kiinnitetään yhtenä keskeisenä tavoitteena huomio liikenneympäristön suunnitteluun. Heidän ajattelussaan liikenneympäristön tulee viestiä ajoneuvojen kuljettajille esimerkiksi turvallisesta nopeudesta ja ohjata ajoneuvon kuljettaja myös ajamaan turvallisella nopeudella. Samoin liikennesuunnittelu lähtee siitä, että ajoneuvon kuljettajalla olisi mahdollisimman vähän mahdollisuuksia tehdä "vääriä" valintoja liikenteessä ja jos virhe tapahtuu, olisivat seuraukset mahdollisimman pienet. 

Suomen liikenneturvallisuustyötä ohjaa Liikenneturvallisuusstrategia 2022–2026 (LVM, 2022) ja tieliikenteelle asetettu nollavisio. Välitavoitteena on kuolemien ja vakavien loukkaantumisten puolittaminen vuodesta 2020 vuoteen 2030 mennessä, mikä tarkoittaa noin 100 liikennekuolemaa. 

On tärkeää, että Suomella on strategia, jonka tulee ohjata kaikkien liikenneturvallisuuteen vaikuttavien tahojen työtä kohti nollavisiota. Strategialla on mahdollista luoda pohja jokaisen työlle mutta se on vasta kivijalka. 

Liikenneturvallisuuden parantaminen vaatii yhteiskunnallista keskustelua

Tapaamisessa pohdittiin myös niitä tekijöitä, jotka estävät yhteiskunnassa liikenneturvallisuustyön kehittymistä positiiviseen suuntaan. Toisinaan vaikuttaa, että laaditut liikenneturvallisuusstrategiat ja asetetut tavoitteet eivät kulje täysin käsi kädessä yhteiskunnassa liikennevalvontaan tai yleisemmin liikenneturvallisuustyöhön osoitetun resurssin osalta. Tai samanaikaisesti yhteiskunnassa nousseet ilmiöt ajavat ohitse liikenneturvallisuuden tavoitteiden, ja toiminta kohdennetaan uusiin ja hetkellisiin ilmiöihin. Toisin sanoen politiikka on välillä poukkoilevaa. 

On totta, että sisäiseen turvallisuuteen vaikuttaa ilmiöitä, joiden kehityskulkuun yhteiskunnan ja poliisin tulee ajoissa, vahvasti ja päättäväisesti puuttua. Vanhat uhat sisäiselle turvallisuudelle ovat silti yhä olemassa ja niiden päälle on tullut uusia tai vahvistuvia ilmiöitä. Kokonaisuudessa on kyse myös sisäisen turvallisuuden arvostamisesta. Poliisi on johtava sisäisen turvallisuuden viranomainen, jonka toimintaympäristö on monimuotoistunut merkittävästi. Poliisilla on toiminnallinen vastuu sisäistä turvallisuutta vaarantavien uhkien torjunnassa yhdessä muiden sisäisen turvallisuuden viranomaisten kanssa. Sisäinen sekä ulkoinen turvallisuus limittyvät yhä selvemmin. Poliisilla on siis merkittävä rooli, puhuttiin sitten liikenneturvallisuudesta tai hybriditekojen torjunnasta.

Kirjoituksen alussa viitattiin vähäiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Yksittäiset ja traagiset onnettomuudet nousevat kyllä otsikoihin mutta se ei johda useinkaan esimerkiksi pääkirjoituksissa laajempaan pohdintaan ja yhteiskunnalliseen dialogiin. Eikä liikennevalvontaa pidetä aina edes hyväksyttävänä, sillä jotkut kokevat sen esteenä tai haittana omalle toiminnalleen ja se myös johtaa vastustamiseen passiivisesti tai jopa aktiivisesti.

Onko siis liikenneturvallisuudella väliä? On varmasti, ainakin vuosittain liikenteessä kuolleiden ihmisten vuoksi, tai jos asiaa kysytään liikenteessä kuolleiden 200 henkilön omaisilta. Kuolleista kaikki eivät ole kuolleet oman toimintansa seurauksena, vaan ovat puutteellisen liikenneturvallisuuden uhreja.

Pasi Rissanen
poliisiylitarkastaja
Poliisihallitus